Taidan minäkin siirtyä tähän 'vapaaseen kasvatukseen'

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kumikameli
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Kumikameli

Aktiivinen jäsen
10.06.2008
1 617
0
36
Miksi minä kieltäisin lastani, löymästä, ottamasta kädestä, kiipeämästä pöydälle yms kun ei kovinkaan moni muu sitä kiellä omalta lapseltaan? Onpa sitten kiva olla perhekahvilassa kun omalta lapselta viedään lelut käsistä, tönitään, löydään yms.

Yksikin tapaus tänään kerhossa: Lapsi 1,9v leikki äitinsä kanssa sellaisella laatikolla mihin laitetaan erimallisia palikoita rei'istä sisään. Lapsi niin ikään 1,9v meni siihen viereen katsomaan ja otti yhden palikan lattialta laittaakseen siihen laatikkoon sen (lattialla oli n.7kpl lisää ja leikkivällä lapsella oli kädessä myös). Äiti heti torui ettei saa ottaa, että Maija leikkii nyt. Maija sitten tempaisi lapseni kädestä palikan ja äiti vaan kehuu.
Kerron vielä että tosiaan lapseni otti yhden palikan, ei häirinnyt leikkiä mitenkään muuten, lapsi on rauhallinen ja ns sivusta seuraaja.

Kyseisessä kerhossa on paljon lapsia ja vähän leluja, ollaan sovittu että lelut ovat yhteisiä ja kaikki saa leikkiä.

Tympääseekö minua turhaan tuon äidin käytös, vai oliko se ihan oikeutettua?
 
tympäisee mutta aloituksesi oli typerä..
Et sä lasta sen takia kasvata että muita ei häiritsisi hänen käytöksensä vaan siksi että hänelle on mahdollisimman hyvät rahkeet kahlata läpi elämän ja saavuttaa haluamiaan asioita.

Urpo-vanhempia löytyy joka paikasta mutta niiden jutut pitää vaan pistää toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ja jos oikein potuttaa niin sitten on parempi olla kotona.
 
Jos sillä äidillä on jäänyt lapsena palikkaleikit kesken ja nyt sitten vimmalla opetteli että mikä menee mihinkin ja ei halunnut ketään häiritsemään opiskeluaan?
Mutta oikeesti,noin kasvatetaan juuri niitä omaan napaan tuijottajia :(
 
hmm...eli sun lapsi oli se, joka meni "leikkiin mukaan"? mitäs jos sun lapsi oli ollut se maija ja toinen olis tullun selkeästi "sotkemaan leikkiä" eli laittamaan myös niitä palikoita, olisko se häirinnyt sun lapsen leikkiä mielestäsi? Ihan rehellisesti?
Mä tunnen kans yhden tälläisen "sivustaseuraajalapsen" äidin. On tosi kärkkäänä valvomassa, jos kukaan lapsi hipaiseekaan hänen lastaan ("se kävi tönimään") tai menee sotkemaan leikit, ottaa kädestä, tai vaikkapa vierestä lelun, jolla hänen läpsi äsken leikki tms. Mutta...jos se onkin se oma lapsi, joka "rohkaistuu" ottamaan lelun toiselta tai menee sekoittamaan leikit, äiti suorastaan rohkaisee lasta jatkamaan, "kun se yleensä on niin arka"
 
tympäisee mutta aloituksesi oli typerä..
Et sä lasta sen takia kasvata että muita ei häiritsisi hänen käytöksensä vaan siksi että hänelle on mahdollisimman hyvät rahkeet kahlata läpi elämän ja saavuttaa haluamiaan asioita.

Urpo-vanhempia löytyy joka paikasta mutta niiden jutut pitää vaan pistää toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ja jos oikein potuttaa niin sitten on parempi olla kotona.

Niinpä, eikä mikään tuossa viittaa että äiti olisi vapaan kasvatuksen saanut, eikös se ole vasta nykyajan juttu muutenkin vai kuinka nuoresta äidistä oli kyse?
 
[QUOTE="vieras";22195953]hmm...eli sun lapsi oli se, joka meni "leikkiin mukaan"? mitäs jos sun lapsi oli ollut se maija ja toinen olis tullun selkeästi "sotkemaan leikkiä" eli laittamaan myös niitä palikoita, olisko se häirinnyt sun lapsen leikkiä mielestäsi? Ihan rehellisesti?
Mä tunnen kans yhden tälläisen "sivustaseuraajalapsen" äidin. On tosi kärkkäänä valvomassa, jos kukaan lapsi hipaiseekaan hänen lastaan ("se kävi tönimään") tai menee sotkemaan leikit, ottaa kädestä, tai vaikkapa vierestä lelun, jolla hänen läpsi äsken leikki tms. Mutta...jos se onkin se oma lapsi, joka "rohkaistuu" ottamaan lelun toiselta tai menee sekoittamaan leikit, äiti suorastaan rohkaisee lasta jatkamaan, "kun se yleensä on niin arka"[/QUOTE]

Minulla tuli mieleen, että molemmat ovat varmasti ainokaisia :D Anteeksi heti perään.
 
Siis tuo palikka esimerkki on vaan yksi monista. Kyseinen äiti ei koskaan kiellä lapseltaan mitään. En kertaakaa ole kuullut mitään kielteistä ja lapsi ei todellakaan ole mikään enkeli!

Oma lapseni on rauhallinen ja suht ujo, jotenkin tuntuu että kasvatan häntä liian kovasti kun kiellän monia asioita mitä sitten muut saa tehdä. Esimerkiksi juuri tuo kädestä ottaminen tai löyminen. En hyväksy ollenkaan sitä että kädestä otetaan, mutta miten voin kieltää lastani ottamasta lelua takaisin jos se on juuri hänen kädestään viety? Tai miten selitän lapselle että ei hän saa ottaa toiselta lelua vaikka muut ottavat hänen kädestä?

Tänään myös tämä samainen Maija löi toista lasta päähän. Oma lapseni oli lähellä näki tämän ja meni perässä tekemään samaa. Minä kielsin omaa lastani, hain tilanteesta pois. Maijan äiti katsoi vierestä ja huikkasi kahvikuppi kourassa 'Maija saako noin tehdä?' lepertelevällä äänellä.

Maijaa sitten kehutaan reippaaksi yms kun hän menee ja tekee mitä mieli lystää. Oma lastani taas 'haukutaan' ujoksi, mammanpojaksi yms kun hän ei noin vaan mene ja rymyä.
 
sinin pentusihan se oli siinä se väliinmenijä? ja kauhea huuto kun minun pieni kulta ei saanut palikkaa?! ja kuten sanoit yllä, lelua ei mennä ottamaan tosielta, mitä sun pentus juuri teki? jos joku leikkii palikak leikkiä ei siihen mielestäni muiden kuulu mennä väliin sotkemaan?
 
Minusta tuo kuulosti enempi siltä että toisella lapsella oli leikki menossa ja sun lapsi meni siihen sähläämään ja häsäämään. Palikkalaatikot ja palapelit yms. on sellaisia leluja ettei siihen oikeesti mahdu kuin yksi leikkijä kerrallaan. Itse ainakin olisin kieltänyt lastani ottamasta palikoita jotka toisella oli jo leikissä. Sun oma toiminta kuulostaa ennemminkin vapaalta kasvatukselta kuin tuon toisen.
 
teeppä omalle lapsellesi toinen kaveriksi, loppuu tuo arkuus ja alkaa kyllä pitäämään puolensa. meillä meni näin.
Ja jos joku ottaa minun lapseltani lelun otan sen kyllä takasiin itse jso tämän äiti ei katso asikaseen oikaista, MINÄ komennan muidenkin lapsia jos siihen aihetta
 
Vastauksia:
-Kyllä molemmat lapset ainoita.
-Itse olen ollut samassa tilanteessa monta kertaa, otan aina muut halukkaat lapset leikkiin mukaan koska kerhoon on tultu leikkimään yhdessä. Sillon kun on muut siinä mukana, jokaiselle palikka ja harjoitellaan vuorotellen laittamista.
-Rohkaisen lastani menemään leikkimään muiden kanssa, en kiellä lastani menemästä muiden lähelle enkä todellakaan kiellä muiden lasten lähelle tuloa, rohkaisen muita lapsia menemään leikkimään oman lapseni kanssa jotta hän tottuisi muiden seuraan enemmän.
 
Siis tuo palikka esimerkki on vaan yksi monista. Kyseinen äiti ei koskaan kiellä lapseltaan mitään. En kertaakaa ole kuullut mitään kielteistä ja lapsi ei todellakaan ole mikään enkeli!

Selvästi hänen äitinsä ei ole hyvä kasvattaja tai ei tiedä mitä seurauksia kasvatuksellaan on. Me ollaan kaikki erilaisia, ei lapsen mukana tule käyttö ja kasvatusohjeita vaan ne pitää tulla äidiltä itseltään ja kenties hän on itse saanut samanlaisen kasvatuksen.
Miksi hänen tekemisensä sinua niin kiinnostaa, unohda hänet ja koita itse olla esimerkillinen äiti.
 
Ei lapsen vilkkauteen pysty kasvatuksella vaikuttamaan etenkin kun kyse alta 2-vuotiaista. Jos toinen menee ja tekee ja toinen on rauhallinen sivustaseuraaja, lapsilla on vain erilaiset (synnynnäiset) temperamentit. Käytös on asia aivan erikseen.
 
[QUOTE="heh";22196013] sun lapsi meni siihen sähläämään ja häsäämään. [/QUOTE]

Lapsi meni viereen lattialle istumaan katsomaan ja otti yhden palikan. Olisiko minun pitänyt hakea lapsi siitä pois?

Itse kun olen samassa tilanteessa ottanut viereen tulleen lapsen leikkiin mukaan. Palikoita minusta riittää muillekin.
 
Tuosta toisen kädestä ottajasta tulee todennäköisesti menestyjä, ja muut vain hyssyttelevät tulevaisuudessa, kun hän vie kunnian toisen töistä ja kiusaa muita. Hänhän vain "on sellainen". Hän saanee myös paljon kavereita kun on tuollainen sosiaalinen pärjääjä.

Nössölapselle voi olla kova paikka huomata ettei kiltteys kannata, koska sehän on heikkoutta.
 
En tiedä ylireagoinnista mutta vähän rennommalla otteella on itsellä helpompaa. Voi pitää kiinni omista kasvatusperiaatteistaan mutta ei ottaa pienistä asioista liian isoja murheita. Monesti esikoisilta joko vaaditaan liikaa liian varhain tai sitten annetaan anteeksi liikaa. Sieltä välistä kun kulkee, on riittävän hyvä kasvattaja. Kun lapsi kasvaa, kasvatustilanteet ja perheiden erilaiset tavat mutkistuvat entisestään.

Alta 2-vuotiaiden yhteinen leikki on vielä aika alkeellista ja minusta on ok, ettei kaikkiin leikkeihin tarvitse ottaa muita mukaan. Siitä ei siis tarvitse tehdä paineita omankaan lapsen kohdalla vaan antaa välillä hyvällä omalla tunnolla tehdä palapeliä tai muuta itse. Pikkulasta ei tarvitse väkisin painostaa yhteisiin leikkeihin vaan hänelle on hyvä antaa tilaa tehdä kuten omalle luonteenlaadulle parhaiten sopii.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tuleva menestyjä;22196076:
Tuosta toisen kädestä ottajasta tulee todennäköisesti menestyjä, ja muut vain hyssyttelevät tulevaisuudessa, kun hän vie kunnian toisen töistä ja kiusaa muita. Hänhän vain "on sellainen". Hän saanee myös paljon kavereita kun on tuollainen sosiaalinen pärjääjä.

Nössölapselle voi olla kova paikka huomata ettei kiltteys kannata, koska sehän on heikkoutta.

Juurikin näin ja minun lapseni on tuo 'nössö' opetanko siis lapseni ottamaan kädestä, vähän lyömään ja tönimään ohimennen?
 
Alkuperäinen kirjoittaja tuleva menestyjä;22196165:
No kun sitä nyt vaan pidetään pärjäämisenä ja sosiaalisuutena ja reippautena. Päiväkodista se alkaa.

En arvostellut tekstiäsi, olen täysin samaa mieltä asiasta, enemmänkin kysyin että pitäisikö sitten kannustaa siihen suuntaan. Koska faktahan se on että tuota Maijaa kehutaan ennemmän kuin minun Mattiani. Matti saa säälittävällä äänellä tokaistuja 'voi kun on niin rauhallinen' ' istuu niin äidin sylissä' 'oletko vähän äitin poika' yms. Sitten taas rinta rottingilla Maija kun on niin kova menemään, ei pienestä hätkähdä yms.
 
[QUOTE="heh";22196013]Minusta tuo kuulosti enempi siltä että toisella lapsella oli leikki menossa ja sun lapsi meni siihen sähläämään ja häsäämään. Palikkalaatikot ja palapelit yms. on sellaisia leluja ettei siihen oikeesti mahdu kuin yksi leikkijä kerrallaan. Itse ainakin olisin kieltänyt lastani ottamasta palikoita jotka toisella oli jo leikissä. Sun oma toiminta kuulostaa ennemminkin vapaalta kasvatukselta kuin tuon toisen.[/QUOTE]

Jep jep... näin niitä itsekkäitä omaan napaan tuijottajia juuri kasvaa. Tuon ikäisenä pitäisi juuri alkaa opetella leikkimään yhdessä muiden kanssa ja huomioimaan muut ihmiset eli lapset. Ihan hyvin siihen palikkaleikkiin mahtuu vaikka kolme lasta, jos näillä lapsilla vain sattuu olemaan vanhemmat, jotka osaavat toimia ryhmässä ja huomioida myös toisten tarpeet.
 
Samaa olen miettinyt minäkin, yritinkin olla ironinen :) Oma lapseni on jo saanut päiväkodista palautetta siitä, että on vähän hiljainen. On vielä pienempikokoinen kuin muut, joten varmaan ihan luonnollista ettei käy isompiensa kimppuun kovin innokkaasti. Sitä tunnutaan pitävän jotenkin huonona asiana. Muutenkin päiväkodissa näkee, että siellä ymmärretään mieluummin näitä tönijöitä, ja pidetään jalkoihin jäävää lasta rasittavana vinkujana.


En arvostellut tekstiäsi, olen täysin samaa mieltä asiasta, enemmänkin kysyin että pitäisikö sitten kannustaa siihen suuntaan. Koska faktahan se on että tuota Maijaa kehutaan ennemmän kuin minun Mattiani. Matti saa säälittävällä äänellä tokaistuja 'voi kun on niin rauhallinen' ' istuu niin äidin sylissä' 'oletko vähän äitin poika' yms. Sitten taas rinta rottingilla Maija kun on niin kova menemään, ei pienestä hätkähdä yms.
 

Yhteistyössä