takokaa järkeä ihastuneen päähän...

[silli]

Miten ihmeessä toimin...olen perheellinen ja ikäväkseni ihastunut läheiseen varattuun mieheen jota näen muutaman kerran viikossa ympäri vuoden.olemme ystävystyneet,meillä on todella hauskaa,hän on perheineen käynyt meillä kylässä,ja hän vain on yksinkertaisesti uskomaton.huomaan että hänelläkin on tunteita,ja se onkin niin koukuttavaa!!!mitä teen,unohtamaan en millään pysty,tapaamme niin usein.enkä haluaisi mennä pahoille teillekkään...oma parisuhteeni toki on melko huonossa jamassa,silti ero ei tule kysymykseenkään.auttakaa,nämä tunteet saa mut ihan sekaisin!!!

 

[minulla]

miun motto että toisen omaan ei kosketa PISTE

 

[autan]

vaikeeta vaikeeta..en lähtis tuota viemään eteenpäin,niin montaa se satuttaa. Mieti sitä mitä tuhoa voitkaan saada aikaan ja luottamus menee! Voithan nauttia vain siitä miehen antamasta huomiosta ja saa riittää. Ei mies välttämättä sinua "halua",ehkä vain viatonta flirttiä korkeintaan. Usein se vain on niin.. Me naiset ollaan heti rakentamassa suuria pilvilinnoja!

 

[Rukoilijasirkka]

ajattele sen miehen vaimoa ja sitä, mitä niillä on yhdessä.

 

[vieras]

Unohda tai kattele kaukaa mut älä mee pidemmälle.

 

[sdrg]

Ota etäisyyttä, se on paras keino. Ihan jo oman pään tuulettamiseksi.

 

[ap]

ajattelen,ajattelen,mutta...heilläkään ei parisuhde kukoista,enkä tosiaan haluaisi rikkoa perheitä...tämä on vaan kertakaikkiaan niin järkyttävä olotila...voiko ihminen tosiaan olla näin palavasti ihastunut?huomiosta nautin kyllä mutta tuo pieni hetki päivästä kun näemme ei oikein riitä ...viihdyn hänen kanssaan todella,olemme täysin samalla aaltopituudella.kamala,ihana tunne.

 

[Rukoilijasirkka]

ajattelen,ajattelen,mutta...heilläkään ei parisuhde kukoista,enkä tosiaan haluaisi rikkoa perheitä...tämä on vaan kertakaikkiaan niin järkyttävä olotila...voiko ihminen tosiaan olla näin palavasti ihastunut?huomiosta nautin kyllä mutta tuo pieni hetki päivästä kun näemme ei oikein riitä ...viihdyn hänen kanssaan todella,olemme täysin samalla aaltopituudella.kamala,ihana tunne.

HeilläKÄÄN? Siis sulla ja sun miehelläkö ei? Keskityppäs siihen sit seuraavaksi.

 

[ap]

en voi ottaa etäisyyttä,näemme olosuhteiden pakosta monta kertaa viikossa ja nautimme toistemme seurasta.mutta silti tämä on yhtä kärsimystä...tekee ihan kipeää

 

[hei]

Vähän samanlaisessa jamassa painiskelen, paitsi että meillä ei kellään ole lapsia. Mutta silti, en halua rikkoa omaa avioliittoani enkä hänenkään. Mutta miten kestää se ihastus ja halu?!

Onnistutteko olemaan ystäviä? Riittääkö se, että tapaatte ja teette jotain mukavaa? Vai olisiko sun pakko päästä koskettamaan? Ensimmäisessä tapauksessa voitte yrittää olla ystäviä ja nauttia siitä. Toisessa ehkä kannattaa melkein olla vähän aikaa tapaamatta tai puhua jolle kulle niistä tunteista, jospa ne latistuis kun ne sanoo ääneen?

 

[ap]

tosi on,meidän parisuhde ei oikein ole kunnossa.erosta on ollut puhetta,mutta toisaalta sitä emme kumpikaan oikeasti halua,meillä on pienet lapset.

 

[rose]

Mulla oli vähän sama tilanne, pikkuhiljaa tilanne meni eteenpäin. Ja nyt ollaan vakavasti seurusteltu pari vuotta, salaa. Ja olemme äärettömän onnellisia, rakkaus vain vahvistuu päivä päivältä... Hetkeäkään en kadu tätä onnea!

 

[ap]

tapaamme useasti viikossa ilman puolisoja,ei salaa mutta olsuhteiden pakosta.juttelemme,ja oikeasti nautimme toisten seurasta.ikinä en ole koskettanut tms,mutta mieli kovasti tehnyt...haluaisn myös vihjaista ihastumisestani jotain,mutta pelkään sen rikkovan vahvan ystävyyden...joten kai sitä on painiskeltava tunteiden kanssa ja nautittava siitä että on tuollainen ystävä

 

[vieras]

ap, noita tunteita ja ihastuksia tulee ja menee. Sinuna en jäis tuota asiaa ees enempi pohtimaan, varattu mikä varattu, kuten itsekin olet, eteenpäin!

Mä olen itsekin tällä hetkellä ihastunut, vääränlaiseen mieheen. Hän on kyllä vapaa, todella villi ja vapaa ja mä olen eronnut yhden lapsen äiti, joka odottaa toista. Eli taistelen tunteitani vastaan ja mä tiedän että mä unohdan.. ja tiedän et säkin pystyt unohtaa vaikka siinä huumassa on vaikeaa (kenties vaikka koetat pysyä realistisena niin unelmissas välähtelee mitä teillä voisi olla jne.), tai tulet vielä katumaan.

 

[vieras]

Se on niin helppoa olla vaaleanpunaset lasit silmillä naiivi ja sinisilmäinen, kun omassa suhde on rutinoitunut ja tylsistynyt. Helppo uskoa et tarjolla on parempaakin onnea, mut arki tulee vastaan joka suhteessa. Sä oot ap varmasti joskus ollut yhtä ihastunut nykyiseesikin..

 

[jopjop]

ajattele sen miehen vaimoa ja sitä, mitä niillä on yhdessä.

yhtään mitään yhdessä jos tunne tuntuu olevan molemminpuoleista????

 

[ap]

niin,kaiken tämän tekee vaikeaksi juuri se että näemme niin usein ja tajuamme toisen ihastumisen...toisaalta hyvä että kumpikaan ei paljasta sitä toiselle suullisesti koska jos näin kävisi,olisin mennyttä...löytäisin itseni takuuvarmasti hänen kainalostaan...tai sitten en...niin vaikeaa,niin vaikeaa...

 

[vieras]

miun motto että toisen omaan ei kosketa PISTE

Sulla on väärä motto.

 

[kokemus]

Neuvoisin, että käytte naimassa ja katotte löytyykö siitä sitä himoa ja jos, tiedätte kyllä mitä pitää tehdä. Eihän autoakaan osteta ilman koeajoa.

 

[Rukoilijasirkka]

ajattele sen miehen vaimoa ja sitä, mitä niillä on yhdessä.

yhtään mitään yhdessä jos tunne tuntuu olevan molemminpuoleista????

Totta kai jokaisella parilla on omat hyvät juttunsa. Jonkun muun kanssa olis sit jotain muuta, mutta silti ei pidä väheksyä sitä, että ihmiset on yhdessä. Vaikka olisikin huono aika käsillä eikä rakkaus kukoistaisi juuri silloin.

 

[ap]

juu,tässä ei olekkaan kyse pilvilinnoista vaan siitä tosiasiasta että tapaan ihastuttavaa miestä useasti viikossa ja olen palavasti ihastunut,ellen sitten jo rakastunut.pettämistä en halua,mutta pelkään siihen ajautuvani joskus.eroon hänestä en pääse.missä tahansa tapaammekin,hän tulee luokseni ja pysyy siinä kunnes poistumme.katseet kertoo paljon ja se että olemme kuin takertuneet toisiimme vaikka emme oikeasti kuitenkaan ole.joku side meidän välillä kyllä on.

 

[vieras]

juu,tässä ei olekkaan kyse pilvilinnoista vaan siitä tosiasiasta että tapaan ihastuttavaa miestä useasti viikossa ja olen palavasti ihastunut,ellen sitten jo rakastunut.pettämistä en halua,mutta pelkään siihen ajautuvani joskus.eroon hänestä en pääse.missä tahansa tapaammekin,hän tulee luokseni ja pysyy siinä kunnes poistumme.katseet kertoo paljon ja se että olemme kuin takertuneet toisiimme vaikka emme oikeasti kuitenkaan ole.joku side meidän välillä kyllä on.

Mun mielestä vaikuttaa, ettei sun päähän enää järkeä taota. Mene ja koe, tulet luultavasti katumaan, mutta selvää on et tulet tekemään. Toisaalta saatat katua jos et tee. Ehkä tää on jtn mitä sun on opittava kantapään kautta.

 

[ap]

niinpä...jos miehen kanssa eroaisin,tietäisin osoitteen minne marssisin välittömästi...mutta sitä ennen en tahdo tehdä mitään typerää.kumpa vain saisin ajatukseni muuttumaan ikinä,en ikinä ole ollut näin sekaisin kenestäkään miehestä!en edes omastani.olen 18v asti seurustellut oman mieheni kanssa,joten kai tässä alkaa olla joku kolmenkympin kriisi päällä huhhui,ihana että sain purkaa tänne tätä asiaa,ja en,en aio miestä unohtaa,koska en voi...olosuhteiden pakosta...

 

[Casper]

miun motto että toisen omaan ei kosketa PISTE

Sulla on väärä motto.

Ei, kun ihan oikea. En vois itse kuvitella sitä tuskaa jos joku veis mun oman. Miehen vaimon mukaan heillä voi mennä ihan hyvin, mistä sitä koskaan tietää ei se vaimonsa tuntoja sulle kerro. Älä riko mitä et voi korjata.

 

[v]

miun motto että toisen omaan ei kosketa PISTE

Sulla on väärä motto.

Ei, kun ihan oikea. En vois itse kuvitella sitä tuskaa jos joku veis mun oman. Miehen vaimon mukaan heillä voi mennä ihan hyvin, mistä sitä koskaan tietää ei se vaimonsa tuntoja sulle kerro. Älä riko mitä et voi korjata.

Se olis sitte sen ajan murhe. Miksi pitäisi ajatella omissa tunteissaan toisia, usein täysin vieraita ihmisiä, kuten vaimoja ja tyttöystäviä? Ja jos se "rikkoja" en ole minä tai sinä, se on aivan varmasti joku muu, jos mies niin haluaa.