?
:/
Vieras
Töihin tuli uusi työntekijä, mies. Jo heti ekana päivänä, kun ohimennen nähtiin, se katsoi mua jotenkin tosi syvälle silmiin ja hymyili ihan kuin vanhalle tutulle. Hämmennyin, mietin tunnenko jostain. Mut en. Seuraavaksi samana päivänä törmättiin kahvihuoneessa. Menin istumaan toiseen pöytään, tää mies huomasi ja kääntyi pari kertaa kattomaan mua. Istuin siis hänen selkänsä takana.
No, eipä tämä vielä mitään. Tästä on nyt noin viikko aikaa, ja ollaan pariin otteeseen satuttu samaan tiimiin. Jostain syystä tää mies edelleen katsoo mua jotenkin pitkään, siis kuin tuntisi tai jotain ja hymyilee, tuijottelee silmiin. Tarjoutuu auttamaan tilanteissa, joissa yleensä ei apua tarjoilla ja muutenkin hakeutuu siihen.. esim eilen. Sen työpäivä loppui jo klo 16, mutta mun työt jatkui läpi yön. Ja tää mies jäi palkatta iltakymmeneen saakka työpaikalle tekemään töitä mun ja muiden tiimiläisten kanssa! Ja tosiaan se sama silmäpeli ja auttamishalukkuus ja kaikki jatkui koko illan.
Totesi vaan että hänellä on vapaailta, joten voi ihan hyvin olla..
Ja mä oon ihan typerä kun hämmennyn tämmöisestä. Ensinnäkin, se on varmasti perheellinen ja naimisissa. Kuitenkin on. Toiseksi, vaikka ei oiskaan, se ei voi nähdä mitään mussa. Mä oon todella ylipainoinen ja huono itsetuntoinen ja vaikka mitä, ei musta voi kukaan kiinnostua
Sanokaa nyt, että tuommoisia miehiä on, jotka vaan ovat kaikkia kohtaan tuollaisia. Että mä kuvittelen kaikkea typerää taas, että mun pitää herätä todellisuuteen ja vaikka vilkaista peiliin pariin kertaan Eilettäinkin töissä teki ihan pahaa katsoa peiliin ja todeta että mitä ihmettä mä kuvittelen. :/
Mä en halua taas haihatella ja kuvitella turhia, mä haluan nyt kerralla tän asian pois päiväjärjestyksestä ja mun typeristä ajatuksistani.
Takokaa järkeä mun päähän, pliis.
No, eipä tämä vielä mitään. Tästä on nyt noin viikko aikaa, ja ollaan pariin otteeseen satuttu samaan tiimiin. Jostain syystä tää mies edelleen katsoo mua jotenkin pitkään, siis kuin tuntisi tai jotain ja hymyilee, tuijottelee silmiin. Tarjoutuu auttamaan tilanteissa, joissa yleensä ei apua tarjoilla ja muutenkin hakeutuu siihen.. esim eilen. Sen työpäivä loppui jo klo 16, mutta mun työt jatkui läpi yön. Ja tää mies jäi palkatta iltakymmeneen saakka työpaikalle tekemään töitä mun ja muiden tiimiläisten kanssa! Ja tosiaan se sama silmäpeli ja auttamishalukkuus ja kaikki jatkui koko illan.
Totesi vaan että hänellä on vapaailta, joten voi ihan hyvin olla..
Ja mä oon ihan typerä kun hämmennyn tämmöisestä. Ensinnäkin, se on varmasti perheellinen ja naimisissa. Kuitenkin on. Toiseksi, vaikka ei oiskaan, se ei voi nähdä mitään mussa. Mä oon todella ylipainoinen ja huono itsetuntoinen ja vaikka mitä, ei musta voi kukaan kiinnostua
Sanokaa nyt, että tuommoisia miehiä on, jotka vaan ovat kaikkia kohtaan tuollaisia. Että mä kuvittelen kaikkea typerää taas, että mun pitää herätä todellisuuteen ja vaikka vilkaista peiliin pariin kertaan
Eilettäinkin töissä teki ihan pahaa katsoa peiliin ja todeta että mitä ihmettä mä kuvittelen. :/ Mä en halua taas haihatella ja kuvitella turhia, mä haluan nyt kerralla tän asian pois päiväjärjestyksestä ja mun typeristä ajatuksistani.
Takokaa järkeä mun päähän, pliis.
