tälläistä elämän kuulu olla vai...?

[;;;]

moikka!
tässä ajattelin purkaa tuntojani tänne... eli ollaan oltu 11 vuotta mieheni kanssa, joista tuloksena kaksi ihanaa lasta, joita rakastan enemmän kuin mitään muuta ja se että miestäni en rakasta enään. meillä oli syksyllä isohko kriisi, johon johti moni asia. mielestäni kriisi jatkuu vieläkin, ainakin minun osaltani. en halua miestäni enään lähelle ja seksikin aivan pakonomaista minulle. minun on hyvä olla vain silloin kun mies ei ole paikalla. ja vielä se että hänen kanssaan ei pysty puhumaan. eroa olen pyöritellyt mielessäni pitkään mutta en toisaalta en haluaisi lapsilta rikkoa perhettä. joten olen aivan umpikujassa... eli olisiko kenelläkään hyviä neuvoja?

 

[dolly]

mä vatvoin eroa puoli vuotta.oltiin yhessä 24 v. minkäikäsiä lapsia sulla on?

 

[Viears]

Sama tilanne. Kerroin asiasta miehelleni. Nyt sitten ollaan kuitenkin vielä yhdessä, mutta ei onneksi tarvitse suostua seksiin...

 

[Oltermanni]

Meillä oli vähän samanlaista. Otettiin pieni yhteinen loma, puhuttiin, ajateltiin niitä mukavia aikoja, sitä mikä mennyt vikaan jne... loma teki hyvää ja yhteiselo jatkuu

Suosittelen teille omaa vaikka vain viikonloppu reissua. Jutelkaa asiat halki, kerro rehellisesti miltä sinusta tuntuu ja mitä mietit..ehkä te yhdessä löydätte keinot! Tsemppiä.

 

[Vieras]

Meilläkin mies alkoi puhua kahdenkeskeisestä ajasta, mutta kun minä en halua olla sen kanssa kaksin. Mä en halua korjata tätä

 

[ap]

kiitti vastauksista, vähän kesti kun jouduin poistumaan koneen vierestä... meidän lapset on 5 ja 7 vuotiaat. olen myös yrittänyt puhua hänelle olostani, mutta hän ajattelee vain itseään. jos sanon etten halua sänkyhommia, niin johan syytetään että sulla on sitten varmaan joku toinen tms. tästä kriisistä olen erittäin katkera hänelle. (kyse ei ollut pettämisestä) ehkä se on se suurin syy miksi tunteet ovat sammuneet minun puoleltani.

 

[hmmm]

Entäs jos menet yksin tai jos mies suostuu, yhdessä hänen kanssaan, perheterapeutille tai mitä ne onkaan, juttusille. Seurakunnassa ja kuntien perhetyössä heitä on. Parisuhdekeskusteluun siis.
Sen ei tarvitse kääntää sen enempää sinun kuin miehenkään ajattelua muuksi eikä sen tarvitse korjata eikä hajottaa liittoa, sen tarkoitus olisi että kumpikn saisistte uuden näkökulman ajatteluunne ja sillä tavalla perspektiiviä, ulkopuolinen näkee asiat eri tavalla ja saa uuden ajattelun asiaansa...

 

[ap]

hmmm

sitäkin olen miettinyt, yksin sinne saisin kuitenki mennä ja tiedä sitä sitten olisiko siitä suhteellemme mitään apua. vaikea sanoa, eihän siinä mitään tietenkään menetä jos kävisi.

 

[Weatherwax]

hmmm

sitäkin olen miettinyt, yksin sinne saisin kuitenki mennä ja tiedä sitä sitten olisiko siitä suhteellemme mitään apua. vaikea sanoa, eihän siinä mitään tietenkään menetä jos kävisi.

Et voi tietää jos et ainakin kokeile. Pyydä mieheltäsi että lähtisi kanssasi perheneuvolaan. Ja lapset kyllä haistavat jos vanhemmat eivät ole onnellisia. Haluatko että kun vihdoin eroat kuopuksenkin lennettyä pesästä, lapset kertovat sinulle kuinka ovat odottaneet sitä päivää ja ihmettelleet, miksi ette ole eronneet aiemmin?

 

[Fleur de la Cour]

Hoitakaa niitä parisuhteitanne, vaalikaa rakkauttanne, tehkää lujasti töitä yhteisen tulevaisuuden eteen. Elämä ei suinkaan ole helppoa, sitä en lupaa, mutta tekemällä saavuttaa tyytyväisyyttä. Parisuhde on ennen kaikkea tahtoasia!

 

[ap]

Hoitakaa niitä parisuhteitanne, vaalikaa rakkauttanne, tehkää lujasti töitä yhteisen tulevaisuuden eteen. Elämä ei suinkaan ole helppoa, sitä en lupaa, mutta tekemällä saavuttaa tyytyväisyyttä. Parisuhde on ennen kaikkea tahtoasia!

niin... aina ei se ole niin helppoa vaikka kuinka tahtoisi ja yrittäisi... joskus tuntuu että asiat on niin solmussa ettei niitä pysytyisi avaamaan vaikka kuinka haluaisi.