Tarkista heti onko sinunkin vauvasi vaihtunut!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailijahuh
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailijahuh

Vieras
Aika monella on ja moni ei tiedä.

"Mari ja Pauli Penttinen Petäjävedeltä kokivat järkyttävän yllätyksen viime sunnuntaina, kun Mari-äiti kotiutui Keski-Suomen keskussairaalasta vauvan kanssa. Vauva ei ollutkaan oma, vaan vaihtunut toiseen sairaalassa.

Mari kertoo pystyneensä vasta kotona rauhassa tutkimaan vauvaansa sekä ranteessa ollutta tunnisteranneketta.

– Ajattelin, että otan rannekkeen pois.

Järkytys oli suuri, kun hän nyt virkistynein silmin näki, että rannekkeessa ei lukenutkaan Penttinen. Väsyneenä sairaalassa hänelle oli riittänyt, että sukunimi oli nen-päätteinen.

Järkyttynyt perhe otti sunnuntaina heti yhteyttä keskussairaalaan. Ja vähän ajan kuluttua he olivat jo matkalla Jyväskylään vauva mukanaan.

Mari kertoo olleensa niin hädissään, ettei pystynyt kunnolla edes kävelemään. He taittoivat matkan omalla autolla. Mies ajoi.

– Ei tätä varmaan kukaan ole varmaan tahallaan tehnyt, sanoo Mari nyt jo rauhallisena, kun asia on selvitetty ja oma vauva saatu takaisin.

Hän on kuitenkin vihainen yhä siitä, että niukat resurssit sairaalassa vetävät toiminnot niin tiukille, että tällaistakin voi sattua. Hän kehuu sairaalan henkilökuntaa, mutta tiukkuuden hän sanoo näkyvän, kun sairaalassa viettää parikin päivää.

Siihen hän törmäsi myös synnytyssalissa.

– Kesken synnytyksen kätilö joutui syöksymään toiseen synnytyssaliin. Onneksi mukana ollut opiskelija jäi luokseni. Esikoisen synnytyksessä jouduin olemaan salissa pitkään yksin.

Hän ihmettelee myös sitä, että kukaan ei missään vaiheessa tarkistanut vauvan henkilöllisyyttä, vaikka vauvaa tarkastettiin moneen kertaan.

Hiusten väri ihmetytti
Kun Mari näki ensimmäistä kertaa oikean vauvansa sairaalassa, hän kertoo tunnistaneensa tämän heti.

– Sillä oli vaaleat hiukset ja isot amorin kaaret ylähuulessa. Se on mun poikani.

Synnytyksen jälkeen perjantaina hän muistaa nähneensä pojalla vaaleat hiukset. Lauantaiaamuna vauva tuntui jotenkin vieraalta.

– Ihmettelin, miten sillä oli nyt noin tumma tukka, kun se oli syntyessään vielä vaalea. Kasvotkin olivat pyöreämmät.

Hän kertoo vitsailleensa ensin naapurilleen vuodeosastolla, että ovat tainneet vauvat vaihtua. Missään nimessä hän ei voinut edes kuvitella, että sellaista voisi tapahtua. Myöhemmin hän ihmetteli myös kätilölle, miten hänen vauvansa on nyt niin erinäköinen kuin synnytyksen jälkeen.

– He selittivät, että kasvojen muoto voi muuttua, kun ne ensin synnytyskanavassa joutuvat puristuksiin. Samoin hiusten väri voi aluksi näyttää erilaiselta.

Nyt Mari sanoo tunnistavansa oman lapsensa potkutkin.

– Ne ovat ihan samanlaisia kuin mahassa.

Myös isoveli tunnistaa nyt vauvan paremmin pikkuveljekseen vaaleatukkaisena.

Mari-äiti on onnellinen siitä, että tunnisteranneke oli tiukalla eikä se päässyt missään vaiheessa irtoamaan eikä hän leikannut sitä irti ennen kuin luki sen tarkasti."

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/ksml-532013-äiti-jarkyttyi-vaarasta-vauvasta/2236346
 
Epäilee vauvansa vaihtuneen mutta ei jaksa lukea rannekkeesta kuin "nen" päätteen. Ja entäs se toinen äiti?

Voi herranjestas.

Ei kyllä ole epäilystäkään omistani, kyllä ne mun on. Mutta kuopuksen synnytyksessä unohtivat antaa minulle rannekkeen, vain vauvalla oli.
 
Ei epäilystäkään, molemmat ovat minun. Esikoisen äänen tunnistin heti syntymähetkestä alkaen - ei voinut erehtyä myöhemminkään.
Kuopuksen hiukset olivat niin erikoiset, ettei niistä voinut erehtyä. Tosin kuopusta Naistenklinikalla yrittivät vaihtaa vauvahuoneessa, johon olin vienyt hänet ruokailuni ajaksi. Tullessani hakemaan vauvaa, huoneessa oli vain yksi vauva, joka ei ollut minun (oli selkeästi isompi ja hiukset vääränlaiset ja väärä nimi). Hoitaja oli todella näreissään kun en ottanut vauvaa vaan halusin oman vauvani. Hoitajan piti lähteä etsimään minun vauvaani, joka löytyi hoitajien kahvihuoneesta nukkumasta.
 
Ei epäilystäkään, molemmat ovat minun. Esikoisen äänen tunnistin heti syntymähetkestä alkaen - ei voinut erehtyä myöhemminkään.
Kuopuksen hiukset olivat niin erikoiset, ettei niistä voinut erehtyä. Tosin kuopusta Naistenklinikalla yrittivät vaihtaa vauvahuoneessa, johon olin vienyt hänet ruokailuni ajaksi. Tullessani hakemaan vauvaa, huoneessa oli vain yksi vauva, joka ei ollut minun (oli selkeästi isompi ja hiukset vääränlaiset ja väärä nimi). Hoitaja oli todella näreissään kun en ottanut vauvaa vaan halusin oman vauvani. Hoitajan piti lähteä etsimään minun vauvaani, joka löytyi hoitajien kahvihuoneesta nukkumasta.

Joku hoitajalurjus yritti tietty vaihtaa oman vauvansa parempaan.
 
Meidän esikoista kuskattiin sairaalassa edestakaisin ennen rannekkeen laittamista. Mutta eiköhän tuo ole oma, ainakin kaikki tunnistavat kuka on lapsen isä vanhempainilloissa käydessä. Kuopuksen ranneke ei juurikaan paikoillaan ollut, tehollakin roikkui sängyn päädyssä. Nuo lapsukaiset väliin sotkevat valokuvista, kumpi on kumpi. Esikoisen aikaan vielä vauvat oli väliin vauvalassakin, näön perusteella sieltä omansa haki, sängyn nimilapusta vielä varmisti, että oma on.

Kyllä nuo kaikki on näöstä tunnistanut ihan vastasyntyneenäkin. Keskimmäisen ruumiinrakennetta ei varmaan muilta löytynyt samaan aikaan sairaalassa olleista.
 
Itse mietin toisinaan, että olenko vaihtunut tai jotain. Kaksi vanhempaa siskoani jakavat kummatkin vanhempiemme piirteitä, silmät on vanhemmilla ja siskoilla tummat ja hiuslaatu koko porukalla ohut ja narumainen, kaikki ovat helposti ruskettuvaa tyyppiä. Ja tapelleet kaikki paino-ongelmien ja keskivartalolihavuuden kanssa niin pitkään kuin muistan. Itse taas en näytä lainkaan keneltäkään perheenjäseneltäni, olen vihreäsilmäinen ja tosi vaalea, ruumiinrakenteeltani hoikka ja siro, turhaankin laihuuteen taipuvainen. Hiukset paksut ja todella kiharat.

En muutenkaan ole oikein koskaan tuntenut mitään suurta yhteenkuuluvuutta perheeni kanssa, muut ovat kyllä läheisiä keskenään ja kontakti minun ja muiden välillä on vaan jotenkin vähän erilainen, ei ole sellaista "yhteyttä". Ei se ulkonäkö nyt tietenkään mitään sano, ja enköhän mä ihan oman perheeni tyttö ole, mutta aina tällaisia uutisia lukiessa mietityttää.
 
Ei ole mahdollista että lapseni olisivat vaihtuneet kun molemmat olivat synnytyssalista saakka aina minun kanssani. Suihkuunkin kärräsin vauvat mukanani sängyissänsä, kun oli tilava kylpyhuone.
 
toihan on tosi vanha juttu jo. Kyllä ihmetyttää minuakin tuollainen, jutusta saa sen kuvan, että kyseinen äiti ei ole ihan terävimmästä päästä. Oma vauva on muihin vaivoihin verrattuna aivan täysin erilainen,miten voisi muka sekoittaa, ellei ole itse jotenkin vähän, no, outo.
 
toihan on tosi vanha juttu jo. Kyllä ihmetyttää minuakin tuollainen, jutusta saa sen kuvan, että kyseinen äiti ei ole ihan terävimmästä päästä. Oma vauva on muihin vaivoihin verrattuna aivan täysin erilainen,miten voisi muka sekoittaa, ellei ole itse jotenkin vähän, no, outo.
Hei Pey! Sun jutuista vasta saakin sellaisen käsityksen, ettet ole ihan terävimmästä päästä. :)
 
Mä en voi ymmärtää ettei ole huomannut vauvan olevan toinen. Mä olen kyllä tunnistanut kaikki vauvani ensi hetkestä alkaen. Oma vauva on vaan niin spesiaalin näköinen omiin silmiini. Ei voi sekoittaa!
Vaikka helposti muiden vauvat näyttäisikin "samalta" niin omaa katsoo ihan eri silmin.
 
toihan on tosi vanha juttu jo. Kyllä ihmetyttää minuakin tuollainen, jutusta saa sen kuvan, että kyseinen äiti ei ole ihan terävimmästä päästä. Oma vauva on muihin vaivoihin verrattuna aivan täysin erilainen,miten voisi muka sekoittaa, ellei ole itse jotenkin vähän, no, outo.

Moni luottaa hoitohenkilökuntaan kun nämä vakuuttavat, että kyllä se sinun vauvasi on.
 
Itse mietin toisinaan, että olenko vaihtunut tai jotain. Kaksi vanhempaa siskoani jakavat kummatkin vanhempiemme piirteitä, silmät on vanhemmilla ja siskoilla tummat ja hiuslaatu koko porukalla ohut ja narumainen, kaikki ovat helposti ruskettuvaa tyyppiä. Ja tapelleet kaikki paino-ongelmien ja keskivartalolihavuuden kanssa niin pitkään kuin muistan. Itse taas en näytä lainkaan keneltäkään perheenjäseneltäni, olen vihreäsilmäinen ja tosi vaalea, ruumiinrakenteeltani hoikka ja siro, turhaankin laihuuteen taipuvainen. Hiukset paksut ja todella kiharat.

En muutenkaan ole oikein koskaan tuntenut mitään suurta yhteenkuuluvuutta perheeni kanssa, muut ovat kyllä läheisiä keskenään ja kontakti minun ja muiden välillä on vaan jotenkin vähän erilainen, ei ole sellaista "yhteyttä". Ei se ulkonäkö nyt tietenkään mitään sano, ja enköhän mä ihan oman perheeni tyttö ole, mutta aina tällaisia uutisia lukiessa mietityttää.

Voihan isäsi olla vaikka teillä käynyt putkimies. Muistaakseni aika yleistä. Tee vaikka dna tutkimus.
 
Vauva vaihtui sairaalassa Jyväskylässä, äitiä ei uskottu – lääkärille syyte

Kukaan ei kuunnellut eikä uskonut äitiä, joka epäili, ettei hänen hoitoonsa Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä annettu vauva ole hänen omansa.
Petäjävetinen nainen hoiti kätilöiltä saamaansa toisen äidin saamaa vauvaa liki puolitoista vuorokautta ja ehti viedä vieraan lapsen kotiinsa saakka ennen kuin virhe varmistui.

– Puhuin henkilökunnalle monta kertoo mieltäneeni vauvan vääräksi, nainen kertoi maanantaina Keski-Suomen käräjäoikeuden käsittelyssä.

Syytettynä on lastentautien erikoistuvana lääkärinä toiminut nainen, jolle syyttäjä vaatii Keski-Suomen käräjäoikeudessa sakkorangaistusta tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syytteessä oleva teko tapahtui maaliskuussa 2013 Jyväskylässä.

– Mainitsin asiasta useille kätilöille, lastenhoitajille ja myös lääkärille, että joku olisi paneutunut asiaan, nainen muisteli poikkeuksellista äitiyskokemustaan.

Nainen ihmetteli lapsen hiusten värin muuttumista ja ”hassuja kasvonmuotoja”. Kummastusta lisäsi se, että lapsen paino oli noussut vuorokaudessa jopa 169 grammaa, vaikka normaalisti vastasyntyneen paino laskee heti synnytyksen jälkeen.


Petäjävetisen naisen lapsi syntyi perjantai-iltana kello 20.07. Toisen äidin lapsi syntyi keisarinleikkauksella lauantain puolella kello 1.04.

Vauvat otettiin kolmen muun vastasyntyneen muassa yöksi hoitohenkilöstön kansliaan äitien yöunen turvaamiseksi. Töissä oli yöllä kaksi kätilöä ja yksi opiskelija.

Varmaa syytä vauvojen vaihtumiseen ei ole, mutta tutkimusten perusteella syyttäjä olettaa, että vauvoja ei laitettu kansliassa nukkumaan heidän nimellään merkittyihin sänkyihin. Aamulla vauvat vietiin sängyistään äideille tarkistamatta heidän ranteissaan olleita nimitietoja.

Lääkäri teki vuorokausi myöhemmin petäjävetisen äidin hoidossa olleelle lapselle ns. kahden päivän seurantatarkastuksen, jotta tämä voitaisiin kotiuttaa. Syyttäjän mukaan lääkärin olisi pitänyt tässä vaiheessa havaita lasten vaihtuneen.

Petäjävetinen äiti lähti sairaalasta aamupäivällä. Vaihtumisen vuoksi naisen mukaan lähteneelle lapselle ei voitu tehdä suunniteltua infektiotarkastusta ajallaan.

Kotonaan, vauvaa imettäessä äiti huomasi, että vauvan rannekkeessa oli väärä nimi. Nainen palasi takaisin sairaalaan lapsen kanssa viitisen tuntia lähdön jälkeen.

Sairaalassa vaihtuneet vauvat päätyivät takaisin omille äideilleen. Lääkäri tarkisti lapset, eikä kummallakaan ollut mitään ongelmia.

Molemmat äidit vaativat syyttäjän tapaan lääkärille rangaistusta. Äidit ovat sopineet korvauksista erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa.

Syytetty lääkäri kiistää rikoksen. Hänen asianajajansa Tero Lakan mukaan kyseessä oli onnettomien sattumien ja erehdysten sarja.

– Päämieheni on oikeudessa vain siksi, että hän on virkamies. Kätilöt ovat työsuhteisia, Lakka sanoi.

Vauvat olivat olleet sairaalassa useiden kätilöiden hoidossa eikä kukaan huomannut vauvojen vaihtumista.

Lääkäreille ei ollut tapahtuma-aikaan erillistä ohjeistusta vauvojen henkilöllisyyden varmistamiseksi, joten syytteessä oleva lääkäri katsoo vain toimineensa yleisesti hyväksytyn käytännön mukaan. Sairaanhoitopiiri antoi ohjeistuksen vasta runsas viikko vauvojen vaihtumisen jälkeen.

Aluehallintoviranomainen ei antanut lausunnossaan moitteita sairaalan toiminnalle. Lausunnon mukaan kyseessä oli inhimillinen erehdys eikä tapauksesta ollut haittaa vauvojen terveydelle eikä hyvinvoinnille.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1455506031988.html


Jos on ollut noin varma vauvojen vaihtumisesta, ihmettelen ettei ole sairaalassa katsonut ranneketta. Ei kai nyt niin väsynyt voi olla kuten tuossa aiemmassa jutussa luki ettei jaksa katsoa kunnolla nimeä kun kerran epäilee ettei vauva olisi oma.
 
Meidän molemmat vauvat olivat pienenä ihan isänsä näköisiä, vähän isompana tyttö muuttui isän siskon näköiseksi. Poika on ihan saman näköinen kuin isänsä pienenä. Molemmat lapset olivat myös keskenään saman näköisiä vauvana ja taaperona, molemmilla tumma vauvatukka, joka myöhemmin vaihtui vaaleaksi.
 
Mäkin sain synnytyssairaalassa mitä parhaitenkäyttäytyvimmät vauvat jotka nukkui kaikki yöt, hymyilivät parin viikon iässä ja tekivät jo kolmikuisena parinkymmenen palikan tornia.

Sit mulle sanottiin että ne ei ollukaan mun. Toivat ne mun omat ja ne on 10x/päivä ripulilla, huutavat joka yö klo 5.30 asti ja kuopus näytti keskaria jo ekassa neuvolassa neuvolantädille.
 
Ai jyväskylässä otetaan vauvoja yön yli hoitoon äidin väsymyksen vuoksi. Ei kättärillä oteta vaikka olis lähes kuolemansairas. Kyllä sai ihan ite hoitaa, vaikka just ja just oli tässä maailmassa.
 
Se on tavallaan väärin että sitä lääkäriä syytettiin. Jos pyörittelee päivässä vaikka 5-10 vauvaa niin mistäs sitä jokaisen muistaa. Vai pitääkö lääkärinkin ensin katsoa ranneketta?

Mun muksulla oli syntyessä naama turvoksissa mutta 2-3 päivän jälkeen alkoi näyttää omalta itseltään. Ihan erinäköinen oli (vaikka ei vaihtunutkaan) synnytykseen verrttuna.
 
Se on tavallaan väärin että sitä lääkäriä syytettiin. Jos pyörittelee päivässä vaikka 5-10 vauvaa niin mistäs sitä jokaisen muistaa. Vai pitääkö lääkärinkin ensin katsoa ranneketta?

Mun muksulla oli syntyessä naama turvoksissa mutta 2-3 päivän jälkeen alkoi näyttää omalta itseltään. Ihan erinäköinen oli (vaikka ei vaihtunutkaan) synnytykseen verrttuna.
Ihmettelin samaa. Miksi juuri lääkäri laitettiin syntipukiksi. Hoitajathan sen väärän vauvan olivat vanhemmille toimittaneet. Outoa.
 
Tää on niin älytön juttu. Miksi pitää edes hakea syntipukkia, kun niitä on ihan selvästi jokainen tosta porukasta: äiti, toinen äiti, isät ja koko hoitohenkilökunta. Jokainen tosta poppoosta oli yhtä sokea ja huolimaton, turha sieltä on yhtä vastuuseen kaivaa.
Muutenkin kun tuossa ei sattunut mitään ja kaikki on hyvin niin antais nyt olla. Kukaan ei tahallan mitään tehnyt.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
"syytteessä oleva lääkäri katsoo vain toimineensa yleisesti hyväksytyn käytännön mukaan"

Eli siis yleisenä käytäntönä on, ettei ole niin väliä mikä vauva kenenkin mukaan annetaan. Mitään tarkistuksia ei tehdä, kuten katsota nimeä rannekkeesta...
 
"syytteessä oleva lääkäri katsoo vain toimineensa yleisesti hyväksytyn käytännön mukaan"

Eli siis yleisenä käytäntönä on, ettei ole niin väliä mikä vauva kenenkin mukaan annetaan. Mitään tarkistuksia ei tehdä, kuten katsota nimeä rannekkeesta...
Ehkä lääkärit olettavat että äiti itse on lapsestaan kiinnostunut ja että äiti esim. osaa lukea. Kyllähän sitä luulisi, että se, joka vauvan kanssa eniten on, katsoisi välillä sitä ranneketta eikä vaan kyselisi jotain kummallista onan vauvansa tukan väristä.
 
Ei epäilystäkään, molemmat ovat minun. Esikoisen äänen tunnistin heti syntymähetkestä alkaen - ei voinut erehtyä myöhemminkään.
Kuopuksen hiukset olivat niin erikoiset, ettei niistä voinut erehtyä. Tosin kuopusta Naistenklinikalla yrittivät vaihtaa vauvahuoneessa, johon olin vienyt hänet ruokailuni ajaksi. Tullessani hakemaan vauvaa, huoneessa oli vain yksi vauva, joka ei ollut minun (oli selkeästi isompi ja hiukset vääränlaiset ja väärä nimi). Hoitaja oli todella näreissään kun en ottanut vauvaa vaan halusin oman vauvani. Hoitajan piti lähteä etsimään minun vauvaani, joka löytyi hoitajien kahvihuoneesta nukkumasta.
Siis mitä se hoitaja oikein yritti? o_O
 

Yhteistyössä