Tarvitsen neuvoja

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Amelia
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

Amelia

Vieras
Heippa!

Tälläinen on tilanne. Olen tapaillut muutaman kerran ihan mukavaa, suunnilleen ikäistäni (30 v.) miestä. Tunnelma tapaamisilla on ollut rento, juttu on sujunut ja olemme aina sopineet tapaavamme uudelleenkin. Tässä välissä varsinkin mies on soitellut kuulumisia minulle kyselläkseen ja olen itsekin lähetellyt tekstareita jne.

Nyt minua vaivaa tässä se, että asiat eivät ole nytkähtääkseen yhtään minnekään. Periaatteessa ollaan todettu, että yhdessä on hauskaa ja tapaillaan, mutta vähän tyhjäkäyntiä on havaittavissa. Itse olisin ehkä valmis jo vähän vapaamielisempään toimintaan kuin kahvin ryystämiseen... Mies on sellainen kunnon heppu, suoraselkäisen oloinen ja uskoisin hänen osaavan sanoa, jos en häntä oikeasti kiinnosta. Ehkä ongelma onkin enemmän se, että minä en ainakaan tiedä, miten saisin tunkeilematta sanottua, että vähän räävittömämpiäkin asioita voitais jo harrastaa ja että sen jälkeen voitaisiin ehkä miettiä, halutaanko vaikka ihan oikeasti alkaa olla.

Miten minun kannattaisi toimia - antaa miehen tehdä aloite vai jotenkin (miten?) itse vaivihkaa ujuttaa riettaita ajatuksia hänen päähänsä? Juottaa mies kamalaan känniin ja vietellä hänet? Vai mitä? Asiallisia vastauksianne odottelen :)
 
Hankkiudu tilanteeseen, jossa homman eteneminen olisi luonnollista. Baari on tietenkin se tavanomaisin ja virvokkeet laukaisevat estoja. Voithan aina leikin ja pelleilyn varjolla hankkiutua vartalokontaktiin ja kokeilla, kavahtaako mies.

Miten tästä elämästä on nykyisin tullut niin vaikeaa?
 
Parasta ehkä olla tekemättä suoraan aloitetta, fiksu mies huomaa kyllä jos nainen on "valmis". Olin samanlaisessa tilanteessa vuosi sitten, mutta yhtenä päivänä käveltyämme kahvipaikasta parkkikselle, käsi osui vahingossa käteen ja sitten suu suuhun...

Nyt ollaan onnellisesti oltu siitä lähtien yhdessä. Tyytyväinen olen siitä, että en tyrkyttänyt, mies sai olla mies.
 
Miesten kanssa ei kannata pitää kiirettä. Hosua ei kannata.

Kyllä tämän kiikkutuoliukon kanssa ehtii pussailla myöhemminkin.

avatar-546.gif
 
Voih, tosi söötti kommentti :) Taitaa olla niinkin, että mies on vakavalla mielellä mukana ja haluaa olla varma ennenkuin alkaa edetä. En tee mitään ja jään odottamaan. Ehkä vaivihkaa vähän flirttaan ;)
 
Joku suositteli alkoholin rohkaisevaa voimaa..... Olen kokemuksen perusteella vahvasti sitä mieltä, ettei viinan kanssa kannata lotrata kun aloittelee sänkyhommia. Menee helposti säheltämiseksi, tulee morkkista ja ennen kaikkea hyvän tyypin kanssa pitäisi uskaltaa ilman viinaakin! Suosittelisin alkuperäiselle pientä perinteistä flirttiä, seksikästä ja naisellista pukeutumista, pikku vihjailuja.... Sehän on sitä paitsi tosi kivaakin :)
 
Kun itse tapasin mieheni, meillä myös tapailtiin aika kauan ja itselle tuli jo vähän mieleen, että voitaisiin vaikka edetä pitemmällekin. Odotin miehen aloitetta ja se tuli kyllä, mutta kesti hieman. Nyt ollaan jo naimisissa oltu aikoja, mutta kun myöhemmin ollaan näistä alkuvaiheista juteltu, niin mies sanoi, että ei ollut aivan varma, mitä minä haluan ja miten nopeasti. Hän ei halunnut missään nimessä pilata juttua ehdottelemalla mitään liian aikaisin, koska oli itse vakavissaan minun suhteeni. Hän pelkäsi minun pelästyvän ja vetäytyvän, jos menee liian aikaisin jotain ehdottelemaan tai jos minulle tulee sellainen tunne, että hän on liian päällekäyvä. Siksi siis viivyttely. Eli miehesi on varmasti herrasmies, joka ei odota, että sänkyyn täytyy hypätä heti toisilla treffeillä. Anna ajan kulua. Ja ainahan voi sanattomalla viestinnällä viestittää pikkusen tunteitaan. Tai kutsut miehen kotiisi syömään ja laitat oikein romanttisen kynttiläillallisen, niin eiköhän ala viesti mennä perille.
Onnea!
 
Kiitos!

Taas ollaan tavattu ja halutaan edelleenkin tapailla. Nyt olenkin miettinyt, odotan ensi viikon vielä miehen aloitetta, mutta sen jälkeen varmasti järjestän kynttiläillalliset ;)

Mies on tosiaan herrasmies ja oikein kunnollisen tuntuinen, olemme vakavalla mielellä liikkeellä eikä tässä tapailtaisi ellei mukavaa yhdessä olisi. Jaana, jos vain haluat, niin voisitko ehkä vähän valaista, miten sitten lopulta päädyitte "pidemmälle"?

Ehkä minäkin vähän pelkään, kun olen myös vakavammalla asenteella tämän hepun suhteen liikkeellä...
 
Tällä kokemuksella hankkisin ensin tietoja tulevasta puolisosta ja siitä miten hän toimii virhetilanteissa, miten hän käyttäytyy, miten hän hoitaa arkensa, miten rehellinen hän on. Vasta sitten syventäisin suhdetta menemällä sänkyyn, sängystä on vaikea peruutella loukkaamatta. Ei oltukaan sielunpuolikkaita.
 
Palkkaisko mies oikein kyylän kyttäämään ja tonkisitko postin joukosta tiliotteet? Mitä kokemuksia sulla muuten on, kun mahdollisen tyttöystäehdokkaan tuntevan miehen tietävästä, gröhömmm, hymystä juoksisit karkuun. Neuvoistasi tulee lähinnä mieleen kuinka sokea taluttaa sokeaa. Mitä nää virhetilanteet on ja kuinka näitä pääsee katselemaan?
 
No pointtini oli se, että tiedän mielestäni niin paljon miehestä ja tietojeni pohjalta hänestä myös pidän niin paljon, että olisin valmis syventämään suhdetta menemällä sänkyyn. Jotta tietäisin lisää siitäkin puolesta. Ja kysyin teiltä, miten tämän johtopäätöksen osaisin viestittää "oikealla" tavalla miehelle. Pysytäänpä asiassa.
 
Meillä kävi niin, että oltiin sitten yksi ilta syömässä yhdessä ravintolassa ja kun juttua riitti, vaihdettiin välillä paikkaa ja istuttiin lopulta pilkkuun asti. Sitten alkoi jo tuntua siltä, että pieni yöpala voisi maistua. Paikka, josta yöpalamme haimme, oli juuri menossa kiinni, joten sinne ei voinut jäädä syömään. Viikonloppu yönä Helsingissä on taksin saaminen vähän vaikeaa ja kotiin ei olisi enää muulla päässyt. Siinä ruokapaikan ulkopuolella seistessämme sattui paikalle ilmaantumaan tyhjä taksi. No ruoat kädessä kysyin luontevasti, että mennäänkö minun luokse syömään. kovin pitkälle ei taidettu vielä sinä iltana mennä, mutta siitä se lähti.
 
Ei kukaan huomannut pointtia, että myös mies jarruttelee?

Jokainen joka on erehtynyt narsistiin, osaa kyllä epäillä hienoa käytöstä näyttelemiseksi. Siis jokainen on suhteen alussa niin valppaana, että kumppani saa erityiskohtelun. Aika hyvä on seurata miten ehdokas suhtautuu kolmansiin osapuoliin; ex:ään, liikenteessä, palvelutilanteessa. Jos alkaa sanavarasto olemaan v**ua ja ääliötä ja hermo palaa, niin minä ainakin katselisin vielä hetken aivan rauhassa ja miettisin omaa arvomaailmaani ja omaa tarvettani sitoutua tuossa tilanteessa.

Aika kylmää, mutta tämä on minun tapani valita seurani ja siihen minulla on oikeus.
 
Minulle tulee mieleen, että ehkä Amelia on treffeillä hyvin sivistynyt ja korrekti käytökseltään, ja sitä on vaikea lukea...onhan niitä naisia joille jos alkaa jotain lähempää kontaktia liian aikaisin vihjaamaan, niin vastaukseksi tulee tyly tuomio: kauhea pettymys että mies onkin tuollainen seksin vonkaaja, enpä olisi tuhlannut aikaani tuollaiseen mieheen jos olisin aiemmin tiennyt, sitten lähdetään niskoja nakellen moisen kuvottavan miehen ulottuvilta...
 
miez:

tuo on hyvin todennäköinen tilanne ap:llä. Hyvä huomio.

Mitä tulee minun epäluuloisuuteeni, niin jättäkää se oman arvonsa nojaan.
Kertoo nim. tarpeeksi kontannut.
 
Tähänkö sitä on tultu? Että muutaman tapaamiskerran jälkeen jo tuntuu siltä, että sänkyyn pitää päästä, jos mieli jutussa edetä? Voi tytöt ja poijjaat, että työ olis syntynykkään, jos äitees ja isäs olis olleet yhtä hätäsiä. Tai oikiastaan olisitta syntynyt aikasemmin, mutta isästä ei olisi takeita.

Sehän se just kaikista kivointa onkin, kun tapaillaan aikansa, ainakin muutamia kuukausia, ennenkuin sille asteelle päästään, että saman täkin alle. Siinä oppii tuntemaan toisen luonnetta ja arvomaailmaa ja muitakin tärkeitä pointteja.

Ei oo yhtään tikanpoikaa maahan jääny sen takia, että malttaa odotella rauhassa oikiata hetkiä lentoonlähtöön. Mutta hätäsimmät ovat räpsäntäneet nokilleen.

Annapa miehen päättää, koska on oikia aika, se tekee mannaa hänen itsetunnolleen, kun saa olla mies ja hurmata, vietellä sinut. "Entisaikaan" eli minun nuoruudessani tyttö putosi kastia alemmaksi, jos omaehtoisesti kiiruhti noissa asioissa. Joillakin miehillä saattaa olla vielä nykyisinkin samanlaisia aatoksia, joten annahan hehkun lämmetä kunnolla.
 
Täällähän puhuttiin minusta ;)

Haluan _taas_ painottaa, että olen _jo_ todennut miehen olevan oikein fiksun ja mukavan oloinen. En usko hänen olevan narsisti enkä lähesty ihmistä ylipäätään sillä olettamuksella, että hän on potentiaalinen sellainen. Lopetetaan narsisti-keskustelut tähän ja siirrytään asiaan, jookos?

Totta on, että olen treffeillä korrekti ja puhun ihan fiksuja (omasta mielestäni, hah). Mutta ei kai se tee minusta vähemmän vetävää? Vai väitättekö, että on pelottavaa olla korrektin ihmisen kanssa treffeillä ja vielä viihtyä? Ongelmanihan on juuri se, miten (miehen) estot saisi raivattua tieltä jotta päästäisiin siihen vähemmän korrektiin osuuteen. Luulisin hänen pitävän minussa viehättävänä sitä, että osaan käyttää päätäni ja hän kyllä näyttää kanssani viihtyvän. No ainakaan omasta käytöksestäni en ala tässä tilanteessa tinkiä!

Annan siis hehkun lämmetä kunnolla, mutta aion kyllä käyttää kaikkia mainitsemianne keinoja lämmittämiseen ;)

 
Ziisus! Jo lähti keskustelut hieman sivuraiteille... Oliko jollain vielä jotain sanottavaa itse aiheeseen - mies hyvä, käy keskustelemassa narsistien uhrien palstalla, jooko?!
 
no jotenkin tuntuu että jos jotain sutinaa olisis tiedossa niin mies olisi toiminut jo..ei pitäisi tuntua vaivautuneelta jos palikat olisi kohdallaan..aika aloituskyvytöntä jos mies ei osaa keksiä muuta kuin kahvittelua..sillä tekeminenhän ei maailmasta lopu!
Menkää mielummin ulos syömään kuin väsäät kynttiläillallisen kotonasi, vaikuttaa siltä että mies ei oikein ole jutussa mukana,ravintolassa sitäpaitsi voit luontevasti keskustella ja näet kuinka mies käyttäytyy;)
 

Yhteistyössä