Toggle sidebar

tässä teille jotka vaahtootte että kasvatus se on se mikä vaikuttaa lapsen käytökseen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja himalaya
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Hmm.
Olen tästä lukenut ja jokaisessa tekstissä, joka ei ole mielipidepalstalla, vaan asiantuntijoiden kirjoittama kerrotaan, että tämä tauti on osaltaan biologinen eli on "terveitä" lapsia ja lapsia, joilla on alttius tämän puhkeamiseen.
Mutta siihen millainen adhd lapsella on tai puhkeaako vaikuttaa KASVUYMPÄRISTÖ. Eli vanhempien toiminta ja kasvatustaidot vaikuttavat tähän ja aika tavalla

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=%2Fportlet_action%2Fdlehtihakuartikkeli%2Fviewarticle%2Faction&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo94633&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_frompage=uusinnumero


"
Lapsen ja vanhemman välinen kiintymyssuhde vaikuttaa keskeisesti myöhempään perusturvallisuuteen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Tarkkaavuushäiriö on riski myönteisen kiintymyssuhteen ja turvallisen vanhemmuuden kehittymiselle (Gervai ym. 2003). Arkielämän varhaisessa vuorovaikutuksessa kehitystä leimaa vauvan lisääntyvä kyky säädellä ja ohjata toimintojaan. Varhaislapsuuden kaoottisen ja traumaattisen kasvuympäristön ja kiintymyssuhteen häiriön uskotaan olevan yhteydessä ADHD-oireiden kehittymiseen lapsilla, joilla on siihen perinnöllinen alttius. Erityisesti äidin masennus lapsen varhaiskehityksen aikana on ollut viime vuosina tutkijoiden mielenkiinnon kohteena (Sandberg 2002). Selvää tutkimusnäyttöä ei ole siitä, missä määrin varhaislapsuuden poikkeava kasvuympäristö yksinään voisi aiheuttaa ADHD-oireiston. Varhaislapsuuden poikkeavan kasvuympäristön ja ADHD:n yhteyden selvittäminen onkin tärkeä haaste tutkimukselle. Suuressa osassa tapauksista, joissa lapsella on alttius ADHD-oireistoon, myös vanhemmalla esiintyy samankaltaisia vaikeuksia keskittymisessä ja toimintojensa ohjaamisessa (Barkley 1995, Barkley ja Murphy 1998). Levoton ja keskittymiskyvytön lapsi on erityisesti näille vanhemmille vaativa kasvatettava. "
 
hyvään kasvatukseen kuuluu myös avun (diagnoosin ) hakeminen ja lapsen parhaaksi toimiminen (tarvittava lääkitys ) joten joo, tietyllä tavalla kasvatuksesta kiinni sekin.

itsekkin olen joutunut siihen tilanteeseen et koulusta yritetään ohjeistaa lapselle lääkitystä, vaikkei psykologi esim näe niille mitään käyttöä, et tiedän kyllä mistä Rollolainenkin puhuu.

mut hienoa ap, toivottavasti kaikki alkaa sujumaan ja lapsen elämä helpottuu oikeiden apukeinojen avulla =)
 
Paremmalla kasvatuksella meillä opettajillakin olisi työssä aikaa keskittyä olennaiseen. Jos lapsi ei osaa olla koulussa hiljaisuutta vaativassa tehtävässä hiljaa tai pyörimättä tai huokailematta, niin vikä on kyllä ihan siellä kotikasvatuksessa. E i pitäisi olla minun tehtäväni opettaa 14-vuotiaalle käyttäytymissääntöjä sen 3 tunnin aikana, joina häntä viikossa näen.

Ei ole kiva pitää luokkaa hiirenhiljaisena aktoriteetillani sen vuoksi, että siellä on näitä rajattomia kullanmuruja. Sellaisella luokalla, jossa osataan pääosin käyttätyä, opiskelu on kivaa kaikista oppilaista ja minustakin. Kyllä aika moni saa ilman omaa syytään huonompaa opetusta, kiitos sen rajattoman lapsen, ei minun.

Kaikilla ei todellakaan ole adhd:ta. OSalla vanhemmista on puutteelliset tiedot kasvatuksesta. SItten tullaan meitä opettajia syyttämään. Eipä ole ihme, että osassa kouluissa on epäpätevää henkilökuntaa. Kuka oikeasti haluaa ottaa vanhempien kasvatusvastuun ja paikkailla sitä 3 tuntia viikossa?

Osa on sitten näitä ihan oikeasti adhd:llisia. Resurssien ja sen vuoksi, että nykyään integroidaan, koska se on yhteiskunnan arvo (=lue, pääosin resurssikysymys), luokassa vallitsee kaaos. Kouluttakaa kaiksita aineenopettajista erityisopettajia. Eipä taida auttaa sekään. Ehkä 2-4 opettajaa luokassa riittäisi integraation toteuttamiseen.

Olen sitä mieltä, että osa on todella huonosti kasvatettua sakkia. Osalla on oikeasti aivokemiallinen häiriö aivoissa.

Joskus olen kyllä ihan sitä mieltä, että syöttäkää niitä mömmöjä, että ovat edes hiljaa ja antavat toisten nauttia koulusta.

Nykykoulu ei sitten ole enää sitä, että istutaan 45 hiljaa paikoillaa. Ei todellakaan. Älkää saastuttako niitä lapsianne ja sukulaisianne vuosikymmenten takaisella moskalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rollolainen:
tuo adhd on mieletäi muoti-ilmiö. Näitä lääkkeitä meidänkipojalle ehdotetttiin, mutt asihen auttoaikin KOULUN VAIHTO.
Click to expand...

Joo muoti-ilmiö. Toki vanhemmat haluavat lapsilleen jonkinlaisen diagnoosin. Onhan se hienoa että lapsen aivokemiassa on häikkää.
Ja kaikkiin ADHD oireisiin ei tarvita lääkitystä, joskus se pelkkä ympäristön vaihdos voi helpottaa lapsen oloa. Mutta sehän ei tietebnkään tarkoita ettei lapsella olisi ADHD.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Horuksen silmä;27989874:
Joo muoti-ilmiö. Toki vanhemmat haluavat lapsilleen jonkinlaisen diagnoosin. Onhan se hienoa että lapsen aivokemiassa on häikkää.
Ja kaikkiin ADHD oireisiin ei tarvita lääkitystä, joskus se pelkkä ympäristön vaihdos voi helpottaa lapsen oloa. Mutta sehän ei tietebnkään tarkoita ettei lapsella olisi ADHD.
Click to expand...


Itseasiassa ympäristön vaihdos/muokkaus/tarkasteluhan kuuluu kolmiportaisen tuen malliin, joka käsittääkseni on käytössä suurimmassa osassa suomen kouluja.
 
  • Tykkää
Reactions: Data
Alkuperäinen kirjoittaja aspa:
Sä olet siis sitä mieltä että sairaalakouluissa olevat lapset, jotka ovat siis sen takia siellä kun eivät pysty käyttäytymään, voidaan siirtää sieltä pois kun vanhemmat alkavat kasvattaa lapsiaan paremmin.

Täällä on taas tänään tosi puusilmäistä porukkaa liikkeellä, joilla ei hajuakaan mitä erityisluokissa ja kouluissa päivisin tapahtuu.
Click to expand...

Niimpä. Omani on kehuttu hyvin kasvatetuksi vaikka on levoton ja ADHD-oireinen. Kasvatuksella on osansa mutta kun aivoit eivät kelaa normirataa niin sitä ei voi kasvatuksella korjata. Omani on jo nyt pienryhmässä, mahdollisesti jatkaa pieneskarin perään koulussa pienryhmässä. Mutta todellakin hyvä että te tiedätte paremmin kun kokenut lasten neurologi yms tahot jotka lasta tutkivat ja ovat tekemisissä olleet. Huomaa että äänessä taas ne joilla ei oo kokemusta oikeasti tällasista lapsista.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa