meidän kuopus oli pienenä todella vilaks, hakkasi pätän seinään jne. syy. hänen puheensa kehittyi hitaammin kuin muilla aj kun ei kukaa ymärtänyt hän turhautui. Sitten päiväkodin tädit alkoivat käsittelmään äntä kuin vamista ja pidettin ERITYISLAPSENa, kuli muka niin vaikea. Kouluun menenssä opea varoitetin jo valmiiksi minkälaien poika on sien tulossa ja niinpä poika sai raivaretia sieläkin, koska edellenkin puhui huonosti. Poikaa alettiin kiusaamaan koulussa kun puhui ninkuin vuava ja tämä lisäsi ätä agresiota, mutta puhe ja toimintaterapiat autoi. poika opi puhumaan , ja rauhoittui pikkuhiljaa, ku ensi oltin käyty perhenaeuvolat ym läpi ja vanhemoii satiin leima ettei osata kasvattaa...Kouluss aehdotivat niitä pilereitä, ja koulussa melkein suutuiva kun ei niihin suostuttu. Nyt kun poika on vitosella ja vaihdetiin aivan toisen kouluun ei ole llut ongelmia. Kukaan ei tuntenut häntä etukäteen niin ei olut ennakkoluuloja.
myös tuo vuotta vanhempi poiak on pärjännytnyt kouluss aparemmin, enne oli muka huono opilas.
KOULUSSA voi olla vikaa ja tässä tilantessa äitän että onkin. samasa kouluss aoli isoveli aikoinaan ja häntäkin käsiteltiin kuin vammaista, kun oli tähtimerkinnät. Ne un poistetiin meidän tahdosta ja poika sia käydä normiluokasa, häne numerotkin paranivat ihmellistä eikö olekin.
