"Täydellisen" puolison jättäminen. Mistä saisi selkeyttä ajatuksilleen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Olen jo jonkin aikaa miettinyt eroa. Olen tuonut näitä syitä esille kotona, mutta puolisoni ei ole halukas esimerkiksi pariterapiaan, sen sijaan haluaisi, että minä menisin yksin terapiaan. Tämä oikeastaan on yksi syistä, joiden vuoksi tuntuu ettei tämä (pitkä) parisuhde ole minulle enää hyväksi. Hän puhuu minulle usein passiivis-aggressiivisesti, kääntää asiat niin, että ongelma on aina minussa ja että ylireagoin. Tuntuu, että läheisyydessä kiinnostaa vain seksi. Muuten ei ole kiinnostunut minusta. Arvostelee jatkuvasti valintojani, on mahdotonta käydä esimerkiksi ruokakaupassa ilman kritiikkiä. Keskittyy koko ajan virheisiini ja vikoihini.

Olen vaan tosi yksin näiden pohdintojen kanssa, koska muiden mielestä hän on "täydellinen" puoliso. He eivät näe sitä toista puolta, joka on vuosien varrella vienyt minulta itsetunnon ja syö aloitekykyäni. Tuntuu, että minusta on tullut varjo, ja se älykäs, sievä ja lahjakas nuori nainen on kadonnut. Tilalle on tehty ihminen, jolle jokainen yksinkertainen ruokaostos on henkisesti kuormittavaa, koska tiedän sen valituksen enkä jaksaisi sitä. Muille hän esittää arvostavansa minua, minä näen toisen puolen.

En usko, että haluan elää enää näin.
 
Olen jo jonkin aikaa miettinyt eroa. Olen tuonut näitä syitä esille kotona, mutta puolisoni ei ole halukas esimerkiksi pariterapiaan, sen sijaan haluaisi, että minä menisin yksin terapiaan. Tämä oikeastaan on yksi syistä, joiden vuoksi tuntuu ettei tämä (pitkä) parisuhde ole minulle enää hyväksi. Hän puhuu minulle usein passiivis-aggressiivisesti, kääntää asiat niin, että ongelma on aina minussa ja että ylireagoin. Tuntuu, että läheisyydessä kiinnostaa vain seksi. Muuten ei ole kiinnostunut minusta. Arvostelee jatkuvasti valintojani, on mahdotonta käydä esimerkiksi ruokakaupassa ilman kritiikkiä. Keskittyy koko ajan virheisiini ja vikoihini.

Olen vaan tosi yksin näiden pohdintojen kanssa, koska muiden mielestä hän on "täydellinen" puoliso. He eivät näe sitä toista puolta, joka on vuosien varrella vienyt minulta itsetunnon ja syö aloitekykyäni. Tuntuu, että minusta on tullut varjo, ja se älykäs, sievä ja lahjakas nuori nainen on kadonnut. Tilalle on tehty ihminen, jolle jokainen yksinkertainen ruokaostos on henkisesti kuormittavaa, koska tiedän sen valituksen enkä jaksaisi sitä. Muille hän esittää arvostavansa minua, minä näen toisen puolen.

En usko, että haluan elää enää näin.
Älä mene ruokia ostamaan enää.
 
Olen jo jonkin aikaa miettinyt eroa. Olen tuonut näitä syitä esille kotona, mutta puolisoni ei ole halukas esimerkiksi pariterapiaan, sen sijaan haluaisi, että minä menisin yksin terapiaan. Tämä oikeastaan on yksi syistä, joiden vuoksi tuntuu ettei tämä (pitkä) parisuhde ole minulle enää hyväksi. Hän puhuu minulle usein passiivis-aggressiivisesti, kääntää asiat niin, että ongelma on aina minussa ja että ylireagoin. Tuntuu, että läheisyydessä kiinnostaa vain seksi. Muuten ei ole kiinnostunut minusta. Arvostelee jatkuvasti valintojani, on mahdotonta käydä esimerkiksi ruokakaupassa ilman kritiikkiä. Keskittyy koko ajan virheisiini ja vikoihini.

Olen vaan tosi yksin näiden pohdintojen kanssa, koska muiden mielestä hän on "täydellinen" puoliso. He eivät näe sitä toista puolta, joka on vuosien varrella vienyt minulta itsetunnon ja syö aloitekykyäni. Tuntuu, että minusta on tullut varjo, ja se älykäs, sievä ja lahjakas nuori nainen on kadonnut. Tilalle on tehty ihminen, jolle jokainen yksinkertainen ruokaostos on henkisesti kuormittavaa, koska tiedän sen valituksen enkä jaksaisi sitä. Muille hän esittää arvostavansa minua, minä näen toisen puolen.

En usko, että haluan elää enää näin.
Et maininnut lapsista mitään, mutta oli niitä tai ei, niin nosta kytkintä ja lusikat jakoon. Tuskin miehesi muuttuu edes terapian avulla.
 
Onko miehelläsi mielialasairaus, onko hänellä NEPSY- oireita, Asperger....? Jos vastaat joihinkin kyllä niin hän ei tule muuttumaan.
Jätin mieheni yli 20 vuoden vuoden jälkeen aivan vastaavista syistä mistä kirjoitit. Pelasta itsesi ja omanarvontuntosi.
 
Onko miehelläsi mielialasairaus, onko hänellä NEPSY- oireita, Asperger....? Jos vastaat joihinkin kyllä niin hän ei tule muuttumaan.
Jätin mieheni yli 20 vuoden vuoden jälkeen aivan vastaavista syistä mistä kirjoitit. Pelasta itsesi ja omanarvontuntosi.
Jättäminen ei ole aina helppoa. Katsoin tilanteen viimeiseen tappiin. Sitten mies sekosi lääkkeiden ja viinan takia. Hän oli ilmeisesti hommannut asunnon valmiiksi, ja lavasti lähtönsä syyn jonninjoutavalla verukkeella.
Sikaa ei pidä ottaa säkissä. Nopea yhteenmuutto on kuin lähtisi heikoille jäille kävelemään.
 
Heijuu, kysymykseen MISTÄ saisi tukea ajatuksilleen.

Mene jonnekin viikoksi. Ilman miestä siis. Sukulaisille, mökille, ystäville tai minne tahansa.

Ellei tule viikossa ikävä niin juttu on selvitetty.
 
Jättäminen ei ole aina helppoa. Katsoin tilanteen viimeiseen tappiin. Sitten mies sekosi lääkkeiden ja viinan takia. Hän oli ilmeisesti hommannut asunnon valmiiksi, ja lavasti lähtönsä syyn jonninjoutavalla verukkeella.
Sikaa ei pidä ottaa säkissä. Nopea yhteenmuutto on kuin lähtisi heikoille jäille kävelemään.
Eroaminen on helppoa kun sen on työstänyt valmiiksi. Tein töitä 10 vuotta oman eroni suhteen ja kun sopiva hetki tuli pakkasin tavarani ja muutin pois. Päivääkään en ole katunut vain harmittaa, etten lähtenyt jo paljon aiemmin.
 

Yhteistyössä