Täytyykö exän kanssa olla ystäviä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Outolintu"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
O

"Outolintu"

Vieras
Ero tuli meille 12 vuoden avioliitosta vuosi sitten. Mies petti ja jätti toisen takia. Muutti tähän ihan lähelle, joten näemme usein ja näen hänen luonaan muutama kuukausi eron jälkeen liki asuvaa nyksäänsä myös usein. Tai siis vilaukselta kumpaakin.

Exä jotenkin olettaa, että meidän pitäisi olla ystäviä,eron jälkeen. Meillä on kaksi lasta ja lasten asiat hoidan kyllä exän kanssa. Mutta jos ohimennen vain moikkaan enkä ole sen enempää kiinnostunut hänen jutuistaan, laittaa hän viestiä jossa kyselee että olenko jostain syystä ollut etäisempi tms.

Kun varasin kesälle lapsille ja minulle risteilyä ja pyysimme toisen lapsen kaverin mukaan, pahoitti exä selvästi mielensä kun emme pyytäneet häntä mukaan. Tai jotenkin hän olettaa että edelleen tehdään juttuja perheenä.

Takaisin hän ei haikaile, enkä ottaisikaan, joten siitä ei ole kyse. Olenko jotenkin outo tai kylmä ihminen, kun minua ei vaan kiinnosta hönen asiansa ja elämänsä? Enkä halua olla ystävä?
 
[QUOTE="bnm";30677112]Jos tuon jälkeen ja noin nopeasti pystyisit olemaan exäsi ystävä, teillä olisi alunperinkin ollut parisuhteeksi naamioitu kaverisuhde.[/QUOTE]

Peesi.

Ja Rakkauden vastakohta ei ole viha vaan välinpitämättömyys.
 
Ite haluaisin olla mutta seki vaihtelee ihan päivittäin.. Helpointa varmaan ois että en ois missään tekemisissä mutta ei sekään onnistu kun lasten vuoksi pittää olla.
 
No ei tarvi. Viileän asiallinen, asiat hoitava linja on parasta jos ja kun haluaa päästä oikein lopullisesti yli pettäjäeksästä henkisesti. Sitten jos ja kun vuosia kulunut niin voi olla helpompaa ja luontevaa kaveerattakin, tosin ei mikään tarve.
 
No ei tarvi. Viileän asiallinen, asiat hoitava linja on parasta jos ja kun haluaa päästä oikein lopullisesti yli pettäjäeksästä henkisesti. Sitten jos ja kun vuosia kulunut niin voi olla helpompaa ja luontevaa kaveerattakin, tosin ei mikään tarve.

No näin ajattelen itse. Haluan päästä yli, mutta se on vielä työn alla. Eroon liittyi mm exän itsemurhayritys jne kuormittavaa.
Lasten asiat olen hoitanut ja lapset 50/50 -systeemillä. Viileän asiallinen on varmaan oikea termi kuvaamaan suhtautumistani.
 
No ei todellakaan tarvi olla ystäviä, viileän asiallinen on minunkin suhtautuminen exään joka lähti 15v liitosta toisen matkaan. Asiointi tekstareilla tai sähköpostilla, en halua olla tekemisissä yhtään enempää mitä pakko lasten takia.
 
Sulla on ihan hönö eksä, ole onnellinen kun pääsit siitä eroon.

Ei sun tarvi olla sen kummemmin ystävä sen kanssa. Ei tarvi ottaa risteilylle mukaan eikä kuunnella sen sydänsuruja tai ilojakaan, sen puoliin. Asiat asioina. Sillai saat rakennetuksi sen oman elämäsi.
 

Yhteistyössä