Te joilla miehen sukunimi...

[??!]

Kuinka olette tottuneet ja miten nopeasti käyttämään uutta sukunimeä-- esim allekirjoituksissa ja puheessa..`?

 

[vieras]

noin puoli vuotta

 

[vieras]

Nopeesti siihen tottuu.

 

[höh]

Muutama päivä

 

[en muista]

oisko ollu joku 4kk mutta vielä nyt 5v jälkeen kun kirjoitin töissä yhtä paperia laitoin väärän sukunimen tuota ei ole kyllä kovin monesti käynyt en tiedä mikä ajatus katko tuli.

 

[mimmu]

Jouduin esittelemään itseäni jatkuvasti avioon menon jälkeen noin puolen vuoden ajan niin ei kyllä ollut mitään ongelmia - en tiedä sitten jos "normaaliarkea" olisi eletty.

 

[jadal]

yllättävän vähän siine meni aikaa, ehkä viikko.

 

[Rouva Räpylä]

Nopeasti mä opin. Muutaman kerran kävi niin, et soitin jonneki et tässä on xxx eiku siis xxx

 

[vieras]

Juu, mutta kolmas sukunimi on käytöössä ni joskus lipsahtaa vielä se ex-nimi , arvatkaas nolottaako.

 

[sama]

oisko ollu joku 4kk mutta vielä nyt 5v jälkeen kun kirjoitin töissä yhtä paperia laitoin väärän sukunimen tuota ei ole kyllä kovin monesti käynyt en tiedä mikä ajatus katko tuli.

mulle käynyt aivan samoin. välillä menee aivan sekaisin. esim kun palasi kotiin äitiyslomalta niin vahingossa vastasi puhelimeen vanhan nimen. (vaikka nimi olis siis vaihtunut jo pari vuotta ennen äitiyslomaa.

 

[uu]

Joten-kuten kuuakusissa, oikeasti tottumiseen meni 3-4v.

 

[Fleur de la Cour]

Voi siitä on aikaa yli 11 vuotta kun sen asian kanssa jouduin tekemisiin. Vaihdoin samalla myös etunimeäni eli jouduin käyttämään kokonaan ihan erilaista nimiasua, mutta muistaakseni totuin siihen varsin hyvin. Mulla ei ole kuin yksi kompastuskivi, meinaan välillä vieläkin kirjoittaa lapsuudenkotini postinumeron tai jos laitan postinumeroni oikein niin lapsuudenkotini paikannimen kun kirjoitan osoitettani enkä ole enää viiteentoista vuoteen asunut lapsuudenkodissani.

 

[sama]

oisko ollu joku 4kk mutta vielä nyt 5v jälkeen kun kirjoitin töissä yhtä paperia laitoin väärän sukunimen tuota ei ole kyllä kovin monesti käynyt en tiedä mikä ajatus katko tuli.

mulle käynyt aivan samoin. välillä menee aivan sekaisin. esim kun palasi kotiin äitiyslomalta niin vahingossa vastasi puhelimeen vanhan nimen. (vaikka nimi olis siis vaihtunut jo pari vuotta ennen äitiyslomaa.

siis palasi töihin äitiyslomalta.

 

[vieras]

Yllättävän nopeasti opin, huhtikuussa mentiin naimisiin ja kyllä tämä nykynen nimi tuntu alusta asti niiiin "omalta".

 

[Vekotiitus]

Vielä noin viiden vuoden jälkeen vastasin ainakin kerran vahingossa puhelimeen vanhalla nimellä. Pääosin totuin parissa kuukaudessa mutta yksittäisiä mokia sattuu aina joskus.

 

[PipariSuu]

No kyllä siihen aikalailla meni. Ehkä puolisenvuotta tuli kirjoiteltua vähän mitä sattu lappuihin.. Sit siihen tottui.

 

[.]

Allekirjoituksia kirjoittaessa monesti tuli laitettua vanhan sukunimen ensimmäinen kirjain ja sitten muistin että on uusi sukunimi. Siihen oli vielä helppo korjata.

 

[Lex]

Mulla on yhdysnimi väliviivalla, mutta "epävirallisissa" yhteysissä käytän aina pelkkää miehen nimeä kutsumanimenä. Hetki kesti tottua, puolisen vuotta.

Olemme olleen pian 4 vuotta naimisissa, ja työnantajani käyttää edelleen pelkkää tyttönimeäni.
Siis huolimatta siitä, että päivittäin täytän hänelle lähetettäviin raportteihin nimeni käyttäen mieheni nimeä, ja mies on samassa työpaikassa.
Pomo oli vieläpä häissämmekin vieraana =)

 

[Mrs Shillelagh]

Hyvin nopeasti, koska mies oli jo tuttu naimisiin mentäessä.

 

[leijona76]

Nopeasti kyllä totuin. Se muutenkin tuntu paljon paremmalle kun tyttönimeni joten siirtymä oli helppo.

 

[+]

ei oo helppoa,puhelimessa useasti tulee sanottua vanha sukunimi..

 

[kyy]

Voi siitä on aikaa yli 11 vuotta kun sen asian kanssa jouduin tekemisiin. Vaihdoin samalla myös etunimeäni eli jouduin käyttämään kokonaan ihan erilaista nimiasua, mutta muistaakseni totuin siihen varsin hyvin. Mulla ei ole kuin yksi kompastuskivi, meinaan välillä vieläkin kirjoittaa lapsuudenkotini postinumeron tai jos laitan postinumeroni oikein niin lapsuudenkotini paikannimen kun kirjoitan osoitettani enkä ole enää viiteentoista vuoteen asunut lapsuudenkodissani.

Sama juttu! Helppo oli itse oppia ja esim. nimmari tosi helppo. Vaikeampi jotenkin kun kutsutaan nimeltä, vanha tuntuu hassulta ja niin myös uusikin. Helpointa, jos kukaan ei sano nimellä. Vaihdosta on aikaa kohta 2v.