te joilla tyttöjä ja poikia? kumpi sukupuoli teillä ollut "helpompi" ?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kysymys
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kysymys

Vieras
Meillä 2 poikaa ja tyttö, ja tyttö ollut ehkä vaikeampi uhmaikäisenä. Poika taas keksinyt kaikkea älytöntä muuten. Nuorimmasta pojasta ei vielä tiedä.

Sanoisin, että kumpikin sukupuoli meillä yhtä vaikeita :D mutta eritavalla
 
Meillä on 2 poikaa ja tyttö. Esikoinen poika oli vaikea heti kun syntyi. Nukkui puolen tunnin pätkiä, koko ajan itki ja kitisi kaikki yöt:) Ihana ja rakas kumminkin. Nyt se on 7 vuotias ja edelleen temperamenttinen ja sata kertaa työläämpi lapsi kuin keskimmäinen tyttö. Tyttö taas oli rauhallinen ja viihtyi sitterissa hymyillen. Nukkui yöt ja päivät. Kuopus taas on ihan samanlainen kuin veljensä:) Pojat menee pitkin seiniä ja tyttö edelleen rauhallinen tapaus.
 
Tyttö ei ole niin suoraviivainen kuin poika, ja se joskus hankaloittaa asioita.

Toisaalta se, että tyttö ei ole niin suoraviivainen kuin poika, on myös helpottanut asioita :)

En mä voi kumpaakaan noista hankalaksi kutsua. Pojalla oli taaperouhma pahempi kuin tytöllä mutta veikkaan sen johtuneen siitä että poika ei vielä puhunut, kun taas tyttö oli siinä iässä puhunut sujuvasti jo vuoden päivät = toinen sai itsensä täysin ilmaistuksi ja ymmärretyksi puheella, toinen ei, ja tottakai se turhauttaa kun olisi asiaa muttei keinoja kertoa niitä.
 
tyttö meillä tempperamentisempi ja vikkelämpi jo vauvasta. Paljon "työläämpi", hankalasta en minäkään halua puhua. Meillä tosin poika ollut ihmeellisen rauhallinen jo vauvana/taaperona.
 
Meillä on 2 tyttöä ja poika. Minusta ovat ihan samalla tavalla yhtä hankalia tai helppoja. Jokainen, kun sattuu olemaan ihan oma persoonansa, joten niitä on vaikea erotella toisistaan.
 
poika ollut aina paljon helpompi jo ihan vauvasta asti. Oppinut nopeasti kaiken, ollut reipas ja oma-aloitteinen. Tyttö paljon haastavampi,aina kitisemässä. Itse tulen pojan kanssa todella hienosti toimeen, meillä hän onkin äidin poika, isä taasen lellii tyttöämme enemmän eikä vaadi tytöltä niin paljoa.
 
Meillä on 2 tyttöä ja 2 poikaa.
Esikoinen, tyttö oli vauvana helppo, haasteet alkoi siinä 4-5 iässä. Nykyään 7v ja jos hitautta ei oteta huomioon on "helppo"

Kakkonen, poika on ollut vauvasta lähtien sieltä haastavammasta päästä ja on sitä edelleen 6v.

Kolmonen, tyttö helpompaa vauvaa - lasta (nyt 3,5v) saa hakemalla hakea.

Neljäs, poika menee samaan tuon kolmosen kanssa..

TAI ehkä sitä on vaan oppinut käsittelemään lapsiaan paremmin ...
 
Mun tyttö on ollut 6v asti pippurinen tyttö ,nyt on jo murrosiän kynnyksellä (11v) ja otetaan yhteen päivittäin lähes (eilen viimeksi kamala sota,ovet paukku ja tavarat lensi ja mä olin tyhmä kakkapää..taas kerran)

Mun pojat on vielä aika pikkusia 6v ja 7½v Mutta tähän mennessä päässyt heidän kanssaan helpommalla. En tiedä miten nuo pojat tuon murrosiän sit käsittelee mutta uskon ja toivon että helpommin)
En usko että ainakaan tuollaista traama showta on että hypitään tasajalkaa ja paiskotaan tavaroita.
 
Omalla tavallaan kaikki ovat helppoja, ja jokaisella on oma herkkä alueensa jolla ovat sit vaikeita. Isoveli on rauhallinen mutta jääräpäinen (jos saa jotain tärkeää päähänsä niin toteuttaa sen sit vaikka salaa). Isosisko on tulinen huutaja, mutta luotettava. Pikkuveli on iloinen mutta helposti ärtyvä. Pikkusisko on kiltti, hiljainen, pitkäpinnainen mutta pari kertaa on suuttunut niin että muut lapsetkin ovat säikähtäneet -mutta helpoin lapsemme ehdottomast.
 

Yhteistyössä