Te, jotka toivotte poikaa..

["vieras"]

Tarvitsen elämääni välillä vauhtia ja vaarallisia tilanteita, ja niitähän poikalasten kanssa tulee keskimäärin enemmän kuin tyttöjen kanssa vaikka tyytyväinen olen molemmista, ja tyttöjen kanssa on kiva hömpötellä tyttöjen juttuja =)

 

[waninka]

Mä toivoin tyttölasta, mutta ei se poika todellakaan mikään pettymys ollut. Tyttöä toivoin koska tytölle on kivempi ostella vaatteita mun mielestä. Ehkä siksi kun syy toiveelle oli noin vähäpätöinen, ei haitannut vaikka se ei toteutunutkaan. Vanhemmuus kuitenkin on aika pieniltä osin vaatteiden ostamista, toivottavasti

 

[fortunate]

Mä en tunne itseni lisäksi kuin yhden ihmisen, joka on ylipäätänsä kovasti toivonut jotain tiettyä sukupuolta.

Itse toivoin tyttöä, sillä mulla on aika vaikeita kokemuksia miehistä ja tuntuis jotenkin vaikealta kasvattaa yhtä sellaista lisää..Vaikka en ajattele kaikista miehistä (saati pikkupojista, lapsista!) sillä tavalla, mutta pelkään, että se vaikuttaisi minun kasvatukseeni. Pelkään, että olisin pojalle tarpeettoman ankara ja pohjustaisin kasvatusta liikaa sille, että "se kuitenkin tekee jotain p*skaa".
Meillä toivoi koko suku lapsestani tyttöä, sillä meidän suvussa on tosi paljon poikia ja kaikki sellaisia vahvoja luonteita.. Toiselta puolelta jopa suositaan tyttöjä ällöttävän selvästikin.
Ehkä sekin vaikutti mun toiveeseen, että mä toivoin itse pienenä tyttönä kamalasti siskoa ja mulle ehkä sitten jäi joku haikeus et haluaisin sit oman tytön?

Kaverini taas toivoi poikaa, en tiedä miksi, mutta toivoipa kuitenkin.
Tyttö kun sieltä sitten syntyi, kaverilla meni pari viikkoa hyväksyä asia, eikä se edes puhunut vauvasta juurikaan.

 

["vieras"]

Tuttavapiirissäni on ollut jokin kumma poikavillitys, eli toivotaan kovasti poikia. Toisille niitä on siunaantunut ja toisille ei. Meille ei ollut väliä kumpi tulee (poika tuli). Yksi kaveri oli kateellinen meidän pojasta, mutta ei pahasti. Sanoi siis itse, että on kateellinen ku saatiin poika. Mitä tuohon oikeen sitten sanoo... En ole oikein koskaan ymmärtänyt, että miksi toinen sukupuoli on tärkeämpi kuin toinen, mutta eipä se haittaa niin kauan kun asiaan ei voi vaikuttaa...

 

[kysymys]

Mä toivoin ekasta poikaa. Poika tuntui jotenkin luontevammalta, en tiedä. Jostain syystä nyt vaan oli tärkeämpi saada poika kuin tyttö.

Tuntuukohan poika vielä siinäkin vaiheessa luontevammalta, kun poika tuo miniän taloon. Itse ajattelen, että oman tyttären kanssa on välittömämmät välit kuin miniään, joten todennäköisesti tyttären perheen lapsia tulee näkemään enemmän sitten mummoiässä. Tämä on muuten ihan tutkittu asia ja pitää paikkansa.

 

["Piitu"]

Itse taas toivoin kovasti poikaa, ja pojan sain! Useammankin!

 

["Viivi"]

Tuntuukohan poika vielä siinäkin vaiheessa luontevammalta, kun poika tuo miniän taloon. Itse ajattelen, että oman tyttären kanssa on välittömämmät välit kuin miniään, joten todennäköisesti tyttären perheen lapsia tulee näkemään enemmän sitten mummoiässä. Tämä on muuten ihan tutkittu asia ja pitää paikkansa.

Eiköhän se ole ihan henkilökemioista kiinni. Itselläni ei ainakaan ole lämpimät välit äitini kanssa. Mutta kun poikani tuovat miniät perheeseen, uskon välien olevan lämpimät, jos kemiamme vaan toimii. Itse ainakin olen helposti lähestyttävä, rento tyyppi.

 

[jakkupulma]

Mä toivoin ekasta poikaa, koska pienet pojat on ihania, rentoja ja hauskoja. Tytöt on sellaisia kamalia nipoja ja selkäänpuukottajia
Tämä ajatusmaailma juontaa juurensa ehkä siitä, että pyöritin nuorena harrastustoimintaa sekä tytöille että pojille ja poikien kanssa oli jotenkin paljon helpompaa se tekeminen ja toimiminen, tyttöjen hommat meni välillä sellaiseksi ihmeelliseksi keskinäiseksi kyräilyksi ja kuppikuntailuksi, ne olivat paljon julmempia toisilleen kuin pojat.

 

[hahahsaa]

musta tuntuu, että just toistepäin.

 

["onni"]

Itselle aivan sama kumpi tulee. Miehelle ja hänen vanhemmillaan poika poika puheet ahdisti välillä... Nimim.2poikaa ja 1 tyttö

 

[mamiX1,5]

Itse toivoin jo esikoisen aikaan poikaa. Ja petyin kun kuulin odottavani tyttöä. Tämä varmastikkin johtui siitä ett minut on kasvatettu poikamaisesti. Itsellä on vain siskoja, mitta muiten olinkin paljon poikien kanssa. Pelkäsin etten osaisi prinsessa juttuja. Poika tuntui helpommalta ajatuksena. Tytön synnyttyä en kyllä kertaakaan toivonut hänen olevan poika! Minusta oli ihanaa viettää aikaa oman pikku prinsessan kanssa. Nyt toista lasta odottaessa toivoin yhä poikaa. Syy tällä kertaa että tahdon kokea molemmat puolet äitiydestä. Poika tulee ja olen erittäin onnellinen. Aivan kun perheemme olisi hänen myötään valmis .

 

["anne"]

Ei kukaan oikeasti poikaa halua. Kunhan valehtelee.

Pojat haisee, paskoo ja tappelee, ja aikuisena ne edelleen haisee, paskoo ja tappelee, ja sen lisäksi raiskaa ja tappaa.

 

["sipsi"]

Esikoisen sukupuolesta ei ollut erityisiä toiveita, saimme tytön. Keskimmäisestä toivoin poikaa, saimme tytön, mutta ei siltikään ollut pettymys. Kolmannesta toivoin poikaa ja pojan saimme. Vaikka olis tullu tyttö niin ei olis ollut pettymys.

 

[Rouva Pteranodon]

Ensimmäisessä raskaudessa en toivonut sen kummemmin kumpaakaan, poika tuli. Nyt jos olisin raskaana niin varmaan "toivoisin" poikaa, koska en osaa kuvitella mitään ihanampaa kuin tuo...

 

["Entinen Ksantippa S."]

Tuntuukohan poika vielä siinäkin vaiheessa luontevammalta, kun poika tuo miniän taloon. Itse ajattelen, että oman tyttären kanssa on välittömämmät välit kuin miniään, joten todennäköisesti tyttären perheen lapsia tulee näkemään enemmän sitten mummoiässä. Tämä on muuten ihan tutkittu asia ja pitää paikkansa.

Minulle anoppi on kuin oma äiti. Omaa äitiä minulla ei sitten olekaan. Kovasti toivon, että saan elää ja nähdä omien poikieni lapset. Ja kovasti toivon myös, etten vanhoilla päivilläni heittäydy pikkumaiseksi ja ala ajatella sinun laillasi. Eivät ihmissuhteet ole kilpailua suosiosta - ellei niistä itse sitä tee.

 

["jep"]

Minä toivon tervettä lasta <3

 

[nooh]

[QUOTE="vieras";28349649]Mä olisin toivonut saavani tytön, jotta hän pysyisi aikuisenakin lähempänä meitä. Pojat erityvät perheestään kun aikuistuvat ja lapsenlapsetkin viedään yleensä aina äidinvanhemmille.. Kuka aikuinen poika muka soittelee äidille muuten vaan aikuisena?[/QUOTE]

Mun mies soittelee. Mä taas en koskaan omalleni...
Lapsia jos olis, niin miehen vanhemmille niitä kyllä vietäis. Asuvat lähempänä ja ovat mukavampia ja lapsirakkaampia.

 

[nooh]

[QUOTE="jep";28351016]Minä toivon tervettä lasta <3[/QUOTE]

... no tällaista jeesustelulinjaa nyt voi jatkaa loputtomiin.

Minä toivon elävää lasta...

 

["noora"]

Mä kyllä olen aina toivonut poikaa. Mulla ei vielä ole lapsia. Mun tuttavapiirissä on nimenomaan toivottu poikaa.

 

["Kahden tytön äiti"]

Lapsettomat työkaverit ainakin kaikki haluavat mieluummin pojan.

 

[suskijaperhe]

mulla on kolme poikaa ja tytär, ja pojat yhteensäkin helpompia kasvattaa ku toi yks pippurisäkki ts 12v neito

 

[Mörköäiti]

[QUOTE="poikain äiti";28349678]Ajattelen, että miesten maailma on jollain tavalla helpompi. Heitä ei koske samanlaiset odotukset ja ulkonäköpaineet. Lisäksi teinityttöjen maailma on todella raakaa ja olen onnellinen, etteivät lapseni koskaan joudu siihen.[/QUOTE]

Kiinnostaisi kyllä kuulla, millä lailla miesten maailma on helpompi tai reilumpi? Samanlaisia odotuksia ei ehkä ole teinityttöjä ja teinipoikia kohtaan noin yleisesti yhteiskunnassa tai muuten, mutta tuntuu oudolta ajatella oman lapsen elämää MUIDEN asettamien odotusten/vaatimusten kautta. Ne odotuksethan on olemassa sitä varten, että ne rikottaisiin.

 

[Mörköäiti]

Mä toivoin tästä vielä masussa olevasta vauvasta tyttöä, koska poikien maailma on ihan vieras mulle. En tiedä pojista mitään, enkä osaa toimia niiden kanssa yhtään. Pojille suunnatut lelut on suurin osa jotain sotaisia juttuja tai muuten vaan rajuja räiskimisjuttuja ja poikien vaatteet on tylsiä ja valtaosaltaan tyhmän värisiä. Eikä niitä edes ole kaupoissa paljoakaan, suurin osa lastenvaatteista tuntuu olevan tyttöjen vaatteita. Tytöille löytyy kaikkea ihkusöpöä hörsylää, puhvihihoja ja vaikka mitä kivaa ja söpöä, pojille tuntuu olevan tarjolla lähinnä vähän jotain tummansinistä tai -vihreetä vaatetta tyhmillä painokuvilla, eikä sitten juuri muuta.

On kyllä totta, että pojille on hankalampi löytää nättejä ja kivoja, iloisenvärisiä vaatteita. Mutta kyllä niitä löytyy! Kannattaa katsoa tyttöjen osastolta myös - osa niistä vaatteista on ihan unisex-kelpoisia. Mutta sitten leluihin - on totta sekin, että suurin osa pojille suunnatuista on aika tympeitä, mutta oikeastaanhan suurin osa leluista on aika unisex-kamaa. Oma esikoiseni on tyttö ja suurin osa hänen leluistaan ja leikeistään on sellaisia, joita ei mielletä erityisemmin tytön eikä pojan jutuiksi.

 

["vieras"]

Mulle on oikeesti ihan sama, mutta tavallaan olisi ihan kiva jos tää kolmas ois poika. Olisi sitten perheessä molempia sukupuolia. Meillä on ennestään kaksi tyttöä ja tämä on nyt viimeisemme lapsen sukupuolesta riippumatta. Odotan viikolla 31 enkä vielä tiedä kumpaa odotan. Ei ole sukupuoli vielä niin paljon kiinnostanut, että olisin kysynyt etukäteen. Mietin vaan minkä näköinen sekoitus meistä tällä kertaa on muodostunut Niin, ja pojalle olisi nimi valmiina. Kaksi kivointa tytön nimeä on jo käytetty ja kolmatta on vaikea keksiä...

 

["heh"]

[QUOTE="vieras";28349912]Tarvitsen elämääni välillä vauhtia ja vaarallisia tilanteita, ja niitähän poikalasten kanssa tulee keskimäärin enemmän kuin tyttöjen kanssa vaikka tyytyväinen olen molemmista, ja tyttöjen kanssa on kiva hömpötellä tyttöjen juttuja =)[/QUOTE]

kiva, jos se haluaa istua lukemassa runoja niin joutuu sulle hankkia vaarallisia tilanteita.
onneksi mulla on vauhtia ilman että kenenkän muun pitää sitä hankkia.