Te muut raskaana olevat!

[höperö]

Kuinka paljon tuleva vauva varsinkin teillä esikoisen odottajilla pyörii mielessä/puheenaiheissa? Sain viikko sitten tietää olevani ensimmäistä kertaa raskaana vuoden yrityksen jälkeen ja tuntuu että vauva on ajatuksissa 24/7 ja että kohta mies ja sisarukseni kyllästyvät kuoliaaksi vauvahöpötyksestäni
Päässä pyörii koko ajan että kuinka onnellinen olen ja vauvan nimiä yms mietin kullan kanssa ja selailen vauvalehtiä puhki ja puhua pälpätän vauvasta aika paljon niille jotka tietävät.........

Miten siis teillä? Olenko ainut pimahtanut vai onkohan ihan normaalia

 

[fg]

se on ihan normaalia...onnellinen oot tulevasta vaavista

 

[jennik]

taitaa olla se pimahtaminen ihan normaalia niin ja se ei välttämättä lopu vaikka olisi useampia lapsia

 

[hoya bella]

2 viikkoa sitten plussasin ja onhan tämä lähes 24/7 pyörinyt mielessä, kun ensimmäinen lapsi olisi :heart:

 

[miljoonakala]

Se on ihan normaalia ja sallittuakin. Se joka ei jaksa kuunnella niin sanokoon tai kärsiköön.
Itse odotan kolmatta ja vasta nyt tässä kolmannessa raskaudessa mulla on ollut mahdollisuus oikein nauttia ja hössöttää raskaudesta.
Ja teen sen ihan hyvällä mielellä. B)

 

[ruttis]

Ajattelen vauvaa aina kun tuntuu liikkeet. Puhun vauvasta ja raskaudesta jos kysytään tai jos on oikeasti asiaa, en höpöttele muuten vaan niistä.

 

[Minnis]

No voin sen verran samaistua sinuun, että vauva on mielessä 24/7. Juu olen onnellinenkin, mutta kaikista eniten minä PELKÄÄN. Pelkään että vauva ei pysy kyydissä, pelkään että np-ultrassa selviää jotain kamalaa, pelkään että vauva kuolee kohtuun tai synnytykseen.
En todellakaan uskalla miettiä mitään nimiä tai ostella vaatteita tai lueskella vauva lehtiä. Joka vessa kerralla tarkistan paerin onko siinä punaista ja joka vihlaisua kuuntelen todella tarkkaan. En uskalla tehdä mitään, olen vain kotona ja odotan... ja pelkään.

 

[yön utu]

:wave: täällä kanssa ihan armoton höpötys käynnissä! Tuleva vauva on mielessä ihan kokoajan, tulevaa varhaisultraa odotellessa!! Tänään varasin ekan neuvolankin....kaikki on niin ihmeellistä vaikka tokaa oottelen :heart:

 

[yön utu]

No voin sen verran samaistua sinuun, että vauva on mielessä 24/7. Juu olen onnellinenkin, mutta kaikista eniten minä PELKÄÄN. Pelkään että vauva ei pysy kyydissä, pelkään että np-ultrassa selviää jotain kamalaa, pelkään että vauva kuolee kohtuun tai synnytykseen.
En todellakaan uskalla miettiä mitään nimiä tai ostella vaatteita tai lueskella vauva lehtiä. Joka vessa kerralla tarkistan paerin onko siinä punaista ja joka vihlaisua kuuntelen todella tarkkaan. En uskalla tehdä mitään, olen vain kotona ja odotan... ja pelkään.

Mulla menee ajatukset yksiin myös sun kanssa. pelottaa ihan mielettömästi. en tiedä miksi, ei esikoisesta pelottanut :'(

 

[rebel]

No voin sen verran samaistua sinuun, että vauva on mielessä 24/7. Juu olen onnellinenkin, mutta kaikista eniten minä PELKÄÄN. Pelkään että vauva ei pysy kyydissä, pelkään että np-ultrassa selviää jotain kamalaa, pelkään että vauva kuolee kohtuun tai synnytykseen.
En todellakaan uskalla miettiä mitään nimiä tai ostella vaatteita tai lueskella vauva lehtiä. Joka vessa kerralla tarkistan paerin onko siinä punaista ja joka vihlaisua kuuntelen todella tarkkaan. En uskalla tehdä mitään, olen vain kotona ja odotan... ja pelkään.

Mulla menee ajatukset yksiin myös sun kanssa. pelottaa ihan mielettömästi. en tiedä miksi, ei esikoisesta pelottanut :'(

Pystyn samaistumaan esikoisen kanssa aikanaan kaikkiin noihin Minniksen pelkoihin. Tätä toista odottaessa, en ole juuri kerinnyt koko raskautta miettimään. Esikoinen (1v9kk) pitää sen verran kiireisenä.
Nyt kun ollaan jo niin pitkällä, että on alle kuukausi laskettuun, niin nyt on alkanut taas sen wc-paperin kyttäys, mut ihan siitä syystä, et jospa se limatulppa sieltä jo tulis... =) Nyt on tosissaan ajatukset mahan ympärillä 24/7, koska öisinkään ei saa nukutuksi, ja olo on muutenkin kuin ryhävalaalla.

Mut Minnikselle vielä, kyllä se siitä helpottaa kun raskaus etenee. Pääsee pois niiltä alkuviikoilta, ja jossain vaiheessa sä vielä huomaat ostaneesi sen ensimmäisen potkupuvun ja bodyn... mut siihen saattaa mennä vaan vähän aikaan. Itse pystyin esikoista odottaessa tekemään ensimmäisiä hankintoja joskus rv.30, siitä se sit karkaskin käsistä...