Te raskausaikana itsenne valaaksi lihottaneet, miten teitte sen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kertokaa tekin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
20kg tuli lisää,mielestäni söin terveellisesti,ja liikuin paljon,lasketun ajan jälkeenkin normaalit lenkit.lähes kaiken sain kuitenkin pois 9kk:ssa,ilman mitään laihduttamisia,mutta syön edelleen aika terveellisesti ja liikun paljon.
 
Söi, söin, söin. Paino nousi 57:sta 83:een. Vähän vitutti. Nälkä oli koko ajan. Tein kattilallisen ruokaa ja mietin, riittääkö se illaksi. En liikkunut paljoa, pakolliset vain. Makeanhimo oli karmea, karkit, suklaat, pullat maistuivat vain niin paljon paremmalle raskaanaollessa. Paino lähti 9kk kuluessa. Nyt painan vähemmän kuin ennen raskautta. Älä huoli, jos paino ei lähde itsestään, alat kuntokuurille! Kyllä se siitä, tsemppiä!
 
Jos vahingossakin sanoisin vaimoni valaksi niin olis kylla aika ikävä tilanne. Sen jälkeen arabiaufoja vois ilmestyä meidän keittiöön.

Eikö entinen kenraali Hägglund sanonut että se on itsekurin puttumista, jos ei yritä hillitä ittensä. Eri asiaa tietenkin jos siihen on terveydellinen syy.
 
Mä niin tiedän sun fiilikset, ap! Olen itse ihan samanpituinen ja ennen raskautta paino 58kg timmiä lihasta ja vielä vajaa vuosi raskauden jälkeen 78kg löysää ja ryhditöntä läskiä. Eipä paljon naurattanut. Söin itseni ihan norsuksi.

Mut sit otin itseäni niskasta kiinni ja aloin ottaa personal trainerilta ohajusta salilta ja se teki mulle myös ruokavalion. Laihduin 22kg puolessa vuodessa. Kyllä säkin pystyt siihen. Alkuksi voi olla paha, kun makeanhimo vaivaa ja isossa ruhossa muutaman kilon pudotukset ei vielä niin paljoa läskiä vie. Mut sit kun se paino jatkaa putoamista ja olo kevenee, niin siihen jää koukkuun ja sen fiiliksen voimalla homma lähtee sujumaan. Kohta oletkin entisissä mitoissa.

Ja kyllä sä varmaan siihen reissuunkin mennessä ehdit jonkin verran keventyä jos nyt aloitat.
 
Voi ap, tiedän tunteen!

Mä painoin ennen raskautta 52kg, viimeinen punnitus viikkoa ennen synnytystä niin vaaka näytti 72kg. Pari kiloa tuohon vielä turvotusta vikasta viikosta päälle.. Laitokselle jäi ihanat 6kg, eli lapsen, istukan ja lapsiveden paino. Pituutta mulla on alle 160cm.

Mulle syitä lihomiseen oli
- Tupakan polton lopetus, se kerryttää kiloja aineenvaihdunnan hidastuessa, ehkä myös tuli korvattua jollain syömisellä tuo pahe. Paino nousi mulla rv 12 mennessä jo 5kg.
- Oli pakko syödä aamupala joka aamu, normaalisti en pysty syömään, vaan alkaa oksettamaan jos pakotan jotain suusta alas herättyäni.
- Söin koko ajan, oli jatkuva nälkä eikä mikään ruoka pitänyt nälkää loitolla 2h kauempaa. Enkä sitten viitsinyt katsoa mitä sinne suuhuni pistin, tasan tarkkaan söin mitä teki mieli. Leivoin paljon, kun ei saikulla oikein ollut tekemistä..
- Loppuraskaudesta (vikat 3kk) liikkuminen oli liitoskipujen takia todella vähäistä, mitä nyt kotona sisätiloissa teki minkä pystyi, kävelin postilaatikolle tai ajoin autolla ruokakauppaan. Ja söin, söin, söin, kun vaan v*tutti se olotila.

Imetys ei karistanut kiloja, ainoastaan liikunta ja imetyksen loppuminen kun vauva oli 8kk. Tuolloin paino lähti tippumaan kilon viikkovauhtia. Edelleen ällöttää kun olen tällänen löllö, maha turpoaa syönnin jälkeen tosi helposti kun vatsalihaksista ei ole tietoakaan. Eikä mene todellakaan kaikki entiset farkut päälle, kun reisissä on puolet enemmän tavaraa ja persaus kerkisi levitä huolella. Oma moka, tiedän. Seuraavalla kerralla olen kyllä viisaampi, ainakin toivottavasti.
 
Mulla sama juttu, ku sulla Liila, että siihen aivan sairaan kauheeseen 24/7 pahoinvointiin ei auttanu mikään muu ku jatkuva syöminen.

Vaikka se mun jatkuva mussuttaminen on pääsääntöisesti ns. terveellistä(hedelmiä, vihanneksia) ni sit leipä ja pähkinät teki sen et kiloja on tullu joka raskaudella 20-30kg. Oikein siis syömällä syöny itteni ihan järkyn kokoiseks!!! Ja laitokselle ei oo jääny ku muutama hassu kilo :(

Oon just saanu kolmannen lapsen ja oon taas täs samas tilantees, et paino alas. Nyt siihen osaa jo suhtautua ihan rauhallisesti ku tietää et se on mahdollista. Oon meinaan tehny sen jo kahdesti ennenki. Se on rankkaa, mutta myös palkitsevaa.

Mulle oli se eka kerta kans henkisesti kova paikka. Häpesin itteeni ja 'heikkouttani' NIIIIIN paljo!!!! Olin kävelevä norsu ja peitin itteni melki telttoihin. Nyt olen oppinu, että näillä elämän/kropan muutoksilla ei ole heikkouden kanssa välttämättä mitään tekemistä. Se nyt vaan meni näin ja tästä eteenpäin sitä voi kovalla työllä saada ittensä takas kuosiin, ku ei ne raskausajan hormoonit enää jyllää sua komentelemassa ;)

Tsemppiä!!!!! Jos sä oot aikasemmin ollu kova treenaan, ni ei se oo temppu eikä mikään sulle saada ittes takas samaan kuosiin ku olit ennen raskautta. Se alottaminen on se vaikein kohta. Siitä eteenpäin se käy ku tanssi vaan :D :D :D
 
luulen että sillä on aika suuri vaikutus minkälaista elämää on viettänyt ennen raskautta. Jos liikkuu paljon niin ravinnontarve on suuri ja liikunnan vähetessä lihoo sitten helposti kun on kroppakin tottunut siihen että ruokaa saa reilusti. Mä taas liikuin tosi vähän jo ennen raskautta ja herkuttelinkin yhtä antaumuksella kuin ennenkin, mutta en lihonut (lähinnä siis varmaan siks että tottumukset pysy samoina) raskauden aikana. Nyt sit oon alkanu lihomaan reilu vuosi synnytyksestä kun lopetin imetyksen.
 
Laitokselle mennessä vaaka näytti kevyet 92kg...Liikunnan puutteesta se ihan puhtaasti johtu.. :ashamed:

Vaaka näyttää vieläkin 77kg mut oon oppinu elämään asian kanssa.

Mä en tajua tätä.
Mulle tuli raskausaikana 18 kiloa painoa ja kävin lenkillä joka päivä 1-3 kertaa, liikuin tosi paljon ja söin melko terveellisesti (rasvan hajukin sai mut voimaan pahoin). Ja silti se vaan tuli.

Nyt mä paina tosin 6 kiloa vähemmän kuin ennen raskautta, mutta oli se massa tiukassa, en meinannut millään saada painoa laskemaan.
 

Yhteistyössä