"Tehkää lapset pienellä ikäerolla"

[vieras]

Meillä 5v ikäeroa ihan tarkoituksella. En nähnyt mitään syytä ajaa itseäni piippuun kahden pienen kanssa, en ole sitä tyyppiä

Tämä on mulle ideaalitilanne. Molemmille on ollut pienenä paljon aikaa. Ollessani nuoremman kanssa kotona vanhempi on eskarissa. Kun hän menee kouluun, olen kotona tai teen lyhyempää päivää. Esikoinen on omatoiminen ja reipas, auttelee hoidossa. Pienenä oli tosi hankala tapaus ja sairasteli putkeen, ei siinä olisi hermot kestäneet vauvan kanssa.

Olin ensimäisen kanssa vajaa 3v. kotona enkä olisi jaksanut olla pidempään. Oli tosi kiva olla jokunen vuosi töissä ja sitten taas kotona. Näkee taas hyvät puolet kotona olossa ja työosaaminen pysyy hanskassa.

En mä ole ajatelut, onko tämä joku suuri synti laittaa ikäero pitkäksi, mitä muut ajattelevat ja minkälainen on normiperhe. Ei mua kiinnosta

 

[olava]

meilä ikäero on 8 vuotta

 

[Madicken04]

Höh, nämä nyt on niin yksilöllisiä juttuja ettei voida sanoa mikä kenellekin sopii!

Meillä lapset vajaa 1v3kk ikäerolla ja usein saa siitäkin arvostelua. Eihän se toki aina helppoa ole mutta toisaalta löytyy niitä positiivisia puolia. Meidän perheelle ihan passeli ikäero, mutten menisi varsinaisesti suosittelemaan. Varmaan moni asia helpottuu jos malttaa odottaa sen puolikin vuotta

 

[vieras]

Pieni ikäero on haitta taaperoajan, sen jälkeen siitä alkaa olla hyötyä.

 

[Rötvis]

Mutta sitte pääsee helpommalla ku on saanut ne kaikki kerralla helpompaan ikään

 

[Sleepis]

Meillä nuoremmilla on ikäeroa 1v 5 kk.

En suosittele. :kieh:



:heart: :heart:

Meillä on vuos ja 3kk ja mä suosittelen. Ne, kun vähän kasvaa niin on se vaan totuus, että niistä on seuraa toisilleen ja leikkikaveria. Mä en kuitenkaan kuulu joukkoon joka sanoo, että ne PITÄÄ tehdä pienellä ikäerolla... Jokainen tekee lapset silloin, kun hyvältä tuntuu ja tosiaan ei niitä vaan "tehdä...". Kaikki ei sitä tunnu tajuavan, mutta jos ap yhtään lohduttaa niin ihan yhtä usein saa kuulla kauhistelua pienistä ikäeroista ja siitä, kuinka vauvoilla ei oo aikaa olla vauvoja, kun heti tulee toinen jalkoihin pyörimään ja miten muka voit jaksaa jne. Yhtä fiksuja kommentteja.... Ei niistä kannata välittää....

 

[Kotipsykologi]

Meillä 5v ikäeroa ihan tarkoituksella. En nähnyt mitään syytä ajaa itseäni piippuun kahden pienen kanssa, en ole sitä tyyppiä

Tämä on mulle ideaalitilanne. Molemmille on ollut pienenä paljon aikaa. Ollessani nuoremman kanssa kotona vanhempi on eskarissa. Kun hän menee kouluun, olen kotona tai teen lyhyempää päivää. Esikoinen on omatoiminen ja reipas, auttelee hoidossa. Pienenä oli tosi hankala tapaus ja sairasteli putkeen, ei siinä olisi hermot kestäneet vauvan kanssa.

Olin ensimäisen kanssa vajaa 3v. kotona enkä olisi jaksanut olla pidempään. Oli tosi kiva olla jokunen vuosi töissä ja sitten taas kotona. Näkee taas hyvät puolet kotona olossa ja työosaaminen pysyy hanskassa.

En mä ole ajatelut, onko tämä joku suuri synti laittaa ikäero pitkäksi, mitä muut ajattelevat ja minkälainen on normiperhe. Ei mua kiinnosta

Vähän mun ajatuksia. Haluan nauttia lapsiajasta ilman jakamista. Koska perheessä on kaksoset isommat, niin tuntui heidän lapsiaika niin raskaalta jakamisineen ja huolehtimisineen.

 

[vieras]

Meillä 5v ikäeroa ihan tarkoituksella. En nähnyt mitään syytä ajaa itseäni piippuun kahden pienen kanssa, en ole sitä tyyppiä

Tämä on mulle ideaalitilanne. Molemmille on ollut pienenä paljon aikaa. Ollessani nuoremman kanssa kotona vanhempi on eskarissa. Kun hän menee kouluun, olen kotona tai teen lyhyempää päivää. Esikoinen on omatoiminen ja reipas, auttelee hoidossa. Pienenä oli tosi hankala tapaus ja sairasteli putkeen, ei siinä olisi hermot kestäneet vauvan kanssa.

Olin ensimäisen kanssa vajaa 3v. kotona enkä olisi jaksanut olla pidempään. Oli tosi kiva olla jokunen vuosi töissä ja sitten taas kotona. Näkee taas hyvät puolet kotona olossa ja työosaaminen pysyy hanskassa.

En mä ole ajatelut, onko tämä joku suuri synti laittaa ikäero pitkäksi, mitä muut ajattelevat ja minkälainen on normiperhe. Ei mua kiinnosta

Vähän mun ajatuksia. Haluan nauttia lapsiajasta ilman jakamista. Koska perheessä on kaksoset isommat, niin tuntui heidän lapsiaika niin raskaalta jakamisineen ja huolehtimisineen.

Joo tämän unohdin mainita, että minäkin haluan nauttia pikkulapsiajasta. Eli mulla ei ole ollut sellaista tarvetta, että 'nämä saa kerralla alta pois' vaan on ollut kiva aloittaa alusta toisen kanssa, kokea se uudelleen.

 

[Emiilia]

Meillä kahdella ekalla on ikäeroa vain vuosi. Lapset nyt kohta 4v ja kohta 5 v. Nuorin on nyt 6 kk, eli eroa on keskimmäiseen vähän yli 3 v. Nyt vasta tuntuu että mulla on ensimmäinen vauva. Mä en muista kahden vanhemman vauva ajasta juur mitään. :/ Mä olen ollut koko sen ajan väsynyt ja kipeä. Kurjalta tuntuu näin jälkikäteen, että kahden lapsen vauva aika on mennyt ohi. Olen kulkenut sen lähes 2 vuotta jossain sumussa.

 

[Männynkäpy]

Meillä nuoremmilla on ikäeroa 1v 5 kk.

En suosittele. :kieh:



:heart: :heart:

Meillä on vuos ja 3kk ja mä suosittelen. Ne, kun vähän kasvaa niin on se vaan totuus, että niistä on seuraa toisilleen ja leikkikaveria. Mä en kuitenkaan kuulu joukkoon joka sanoo, että ne PITÄÄ tehdä pienellä ikäerolla... Jokainen tekee lapset silloin, kun hyvältä tuntuu ja tosiaan ei niitä vaan "tehdä...". Kaikki ei sitä tunnu tajuavan, mutta jos ap yhtään lohduttaa niin ihan yhtä usein saa kuulla kauhistelua pienistä ikäeroista ja siitä, kuinka vauvoilla ei oo aikaa olla vauvoja, kun heti tulee toinen jalkoihin pyörimään ja miten muka voit jaksaa jne. Yhtä fiksuja kommentteja.... Ei niistä kannata välittää....

Vauva-aika ja pari vuotta sen jälkeen olikin ihan ok. Nyt toinen on reilu 4 ja toinen täyttää kohtpuoliin kolme, niin kyllä on hermoja kiristävää niiden kahinat ja uhmat. Eiköhän se siitä taas.....

Luonteetkin varmaan vaikuttaa aika lailla asiaan.

 

[Kotipsykologi]

Meillä kahdella ekalla on ikäeroa vain vuosi. Lapset nyt kohta 4v ja kohta 5 v. Nuorin on nyt 6 kk, eli eroa on keskimmäiseen vähän yli 3 v. Nyt vasta tuntuu että mulla on ensimmäinen vauva. Mä en muista kahden vanhemman vauva ajasta juur mitään. :/ Mä olen ollut koko sen ajan väsynyt ja kipeä. Kurjalta tuntuu näin jälkikäteen, että kahden lapsen vauva aika on mennyt ohi. Olen kulkenut sen lähes 2 vuotta jossain sumussa.

Mä kyllä olen nauttinut tästä ajasta kun lapsi ollut pieni niin pitkään. Tosin tulee ehkä liiankin pitkään pidettyä tuota poikaa vauvana. Onneksi poika itse ei koe itseään vauvaksi vaan iiiisoksi pojaksi ja toppuuttelee äidin intoa vauvatteluun.

Kun isommat oli pieniä, oli kokoajan vain mielessä se jakaminen. Saahan nyt molemmat huomiota, pääsehän ne nyt varmasti nauttimaan isän seurasta yhtä paljon. Kun tuon vien burgerille on toisen vuoro seuraavana jne. Kaikkea tehdä kahden verroin. Nyt nautin niistä hiljaisista illoista, kun tuo ainokainen leikkii itse ja talo on jouluinen. Sellainen seesteinen rauha. Tosi voisinko luovuttaa tätä rauhaa pois ja yrittämällä miehen kanssa uutta vauvaa.