Tein eilen elämäni suurimman virheen..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja suurin virhe...
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Jaska-:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja Mea:
Toi on muuten jännä (vai mikä sana sitä nyt parhaiten kuvaisikaan ) , että kun nainen lyö miestä, se ei vaikuta niiiiiin isolta ja pahalta jutulta (ainakin näin uskoisin monen ajattelevan ja itsekin ajattelen ) ... Mutta annas olla, kun mies lyö naista, niin siitä se älämölö vasta syntyy ja moni huutaa "eroa siitä siasta heti!" ... Mielenkiintoista.

Ymmärrettävää, koska yleensä mies on isompi ja miehellä olisi voimaa vaikka tappaa nainen yhdellä lyönnillä. Mutta jos on kyse jostain yhdestä läpsystä, niin mun mielestä eroaminen sen takia on suurentelua.

Ymmärrettävää ehkä mutta tämä epätasa-arvoisuus ei ole silti hyväksyttävää. Koska mies tuomiotaan lähipiirin/yhteisön toimesta ja naista ei. Tässä puhutaan ihan eri luokan asiasta kuin mihin sinä viittaat Sirkka. Nainen ei saa osakseen sosiaalistalynkkausta.

Toisekseen entä sitten jos miehellä on voimaa enemmän ? Väkivalta ja aggressiivisuus on useimmiten impulssiivista. Sillä hetkellä kun joku lyö niin tuskin siinä ajatellaan tyyliin "oho tuo on nainen, vähennän voimaa 50% ".

Väkivalta kokonaisuudessaan on tuomittava, näin ei suomessa tehdä naisen kohdalla käytännössä, valitettavasti. Niin kauan kuin keskitytään miehen harjoittamaan väkivaltaan niin siinä samalla annetaan naisille ikään kuin lupa tehdä sitä koska se ei ole _niin_ tuomittavaa.

Jaa, kyllä minun kokemuksen mukaan mies osaa vähentää läppäyksensä voimaa. Kyllä riitatilanteessakin pystyy miettiä sen, ettei tirvase esim. silmään.

Sen sijaan, että pohditaan eroa, miten suhtaudutaan lyvään mieheen ja naiseen, ois mun mielestä paikallaan antaa hyviä neuvoja tohon tilanteeseen, nimittäin en usko tästä vertailusta olevan ap:lle apua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jaska-:
Toisekseen entä sitten jos miehellä on voimaa enemmän ? Väkivalta ja aggressiivisuus on useimmiten impulssiivista. Sillä hetkellä kun joku lyö niin tuskin siinä ajatellaan tyyliin "oho tuo on nainen, vähennän voimaa 50% ".


Niin, juuri siksi, että näin ajatellaan, miehen lyöntiä pidetään vaarallisempana.
 
Alkuperäinen kirjoittaja suurin virhe...:
Löin miesystävääni avokämmenellä poskelle. Se olin minä joka toitotti suhteen alussa että kerrasta poikki jos toinen lyö.

Jatkossa tiedät varoa noita turhia kerrasta-poikki sääntöjä - suhde joka ei kestä inhimillisiä virheitä ei ole erityisen vakaalla pohjalla.

Mies ei hajonnut tuosta, ja voit kätevästi korvata kivun tarjoamalla sopivan vastapalveluksen :p
 
Alkuperäinen kirjoittaja tripod:
Alkuperäinen kirjoittaja suurin virhe...:
Löin miesystävääni avokämmenellä poskelle. Se olin minä joka toitotti suhteen alussa että kerrasta poikki jos toinen lyö.

Jatkossa tiedät varoa noita turhia kerrasta-poikki sääntöjä - suhde joka ei kestä inhimillisiä virheitä ei ole erityisen vakaalla pohjalla.

Mies ei hajonnut tuosta, ja voit kätevästi korvata kivun tarjoamalla sopivan vastapalveluksen :p


Samaa mieltä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tripod:
Alkuperäinen kirjoittaja suurin virhe...:
Löin miesystävääni avokämmenellä poskelle. Se olin minä joka toitotti suhteen alussa että kerrasta poikki jos toinen lyö.

Jatkossa tiedät varoa noita turhia kerrasta-poikki sääntöjä - suhde joka ei kestä inhimillisiä virheitä ei ole erityisen vakaalla pohjalla.

Mies ei hajonnut tuosta, ja voit kätevästi korvata kivun tarjoamalla sopivan vastapalveluksen :p

Eih! Eikö sinun miehenä pitäisi alkaa vänkäämään nyt sukupuolten epätasa-arvoisuudesta ja riutua alistettuna, kuten eräät?
 
Itselläni on kokemus samasta asiasta. Ex löi minua kerran ja seuraavalla kerralla olinkin itse se lyöjä. Ja löin varmuudeksi niin että sattuu, vaikka ennalta suunnittelematon tilanne olikin. Anteeksi olisin saanut mutta lopetin suhteen, tajusin itse vajonneeni yhtä alas kuin mies. Olin itseeni todella pettynyt. Näin aika huonon tulevaisuuden yhdessä. Opin sen että en toista typerää tekoani. Toivottavasti sinäkin opit.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hopeasade:
Ja perskules |O älkää tulko sanomaan että pikkujuttu |O |O |O

Ei kai kukaan oo niin sanonut? Kauheaahan se on, mutta ei mun mielestä eroamisen arvoista, vaan siihen pitää löytyä joku ratkaisu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hopeasade:
Hyvä ap :)
Minä periaatteen ihmisenä kirjoittaisin miehelleni kirjeen ja kertoisin tuntoni ja tämän ketjunkin... ja kertoisin minne menisin jos mies tahtoisi tulla hakemaan takaisin (minun mieheni hakisi).... häipyisin ja odottaisin, että pääsisin juttelemaan asiat halki...
Näin siis minä itse tekisin jos rikkoisin periaatteitani vastaan :ashamed:
En siis neuvo näin tekemään, vaan itse tekisin näin.... :ashamed:

Mikä prinsessa ja marttyyri olet. Että ihan hakemaan sinua pitäisi tulla, ehkä valkoisen hevosen selässä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hopeasade:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja hopeasade:
Ja perskules |O älkää tulko sanomaan että pikkujuttu |O |O |O

Ei kai kukaan oo niin sanonut? Kauheaahan se on, mutta ei mun mielestä eroamisen arvoista, vaan siihen pitää löytyä joku ratkaisu.

Mielestäni kaikenmoinen väkivalta on eroamisen arvoista :wave:

Mun mielestä parisuhde on sen arvoista, että yritetään aina vaan uudestaan ja halutaan keksiä ratkaisuja ongelmiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja lady in red:
Itselläni on kokemus samasta asiasta. Ex löi minua kerran ja seuraavalla kerralla olinkin itse se lyöjä. Ja löin varmuudeksi niin että sattuu, vaikka ennalta suunnittelematon tilanne olikin. Anteeksi olisin saanut mutta lopetin suhteen, tajusin itse vajonneeni yhtä alas kuin mies. Olin itseeni todella pettynyt. Näin aika huonon tulevaisuuden yhdessä. Opin sen että en toista typerää tekoani. Toivottavasti sinäkin opit.

Meillä kävi just noin. Kun alun huumassa oltiin umpirakastuneita ja kiihkossa niin tappelutkin oli kiihkeitä. Pari kertaa läpsittiin kumpikin. Se jäi siihen. Takana nyt 10v onnellista elämää eikä niiden parin läpsyn jälkeen olla koskaan enää toisiimme tossa mielessä koskettu.

 
Alkuperäinen kirjoittaja hopeasade:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja hopeasade:
Ja perskules |O älkää tulko sanomaan että pikkujuttu |O |O |O

Ei kai kukaan oo niin sanonut? Kauheaahan se on, mutta ei mun mielestä eroamisen arvoista, vaan siihen pitää löytyä joku ratkaisu.

Mielestäni kaikenmoinen väkivalta on eroamisen arvoista :wave:


Anteeksi nyt vaan mutta tämä "väkivalta" oli YKSI HOLTITON LÄPSÄISY NASSULLE JOTA KADUTAAN NYT SYVÄSTI EIKÄ TEHDÄ ENÄÄ KOSKAAN.

Hieman suhteellisuudentajua peräänkuulutan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hopeasade:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja hopeasade:
Ja perskules |O älkää tulko sanomaan että pikkujuttu |O |O |O

Ei kai kukaan oo niin sanonut? Kauheaahan se on, mutta ei mun mielestä eroamisen arvoista, vaan siihen pitää löytyä joku ratkaisu.

Mielestäni kaikenmoinen väkivalta on eroamisen arvoista :wave:

Samaa mieltä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jessus:
Alkuperäinen kirjoittaja hopeasade:
Hyvä ap :)
Minä periaatteen ihmisenä kirjoittaisin miehelleni kirjeen ja kertoisin tuntoni ja tämän ketjunkin... ja kertoisin minne menisin jos mies tahtoisi tulla hakemaan takaisin (minun mieheni hakisi).... häipyisin ja odottaisin, että pääsisin juttelemaan asiat halki...
Näin siis minä itse tekisin jos rikkoisin periaatteitani vastaan :ashamed:
En siis neuvo näin tekemään, vaan itse tekisin näin.... :ashamed:

Mikä prinsessa ja marttyyri olet. Että ihan hakemaan sinua pitäisi tulla, ehkä valkoisen hevosen selässä.

Niin ihan oikea marttyyri-prinsessa olen :laugh: ja jos sinä olisit lukutaitoinen huomaisit minun kohdistaneeni kirjoituksen jollekkin....
Nimim. Prinsessoilla ei ole mustaa silmää ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja tripod:
Mies ei hajonnut tuosta, ja voit kätevästi korvata kivun tarjoamalla sopivan vastapalveluksen :p

Eih! Eikö sinun miehenä pitäisi alkaa vänkäämään nyt sukupuolten epätasa-arvoisuudesta ja riutua alistettuna, kuten eräät?

Tiedäthän että olen epätasa-arvoisuuden vannoutunut kannattaja :attn: Perinteinen parisuhde toimii juuri sukupuolten välisten erojen ansiosta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hopeasade:
Alkuperäinen kirjoittaja jessus:
Alkuperäinen kirjoittaja hopeasade:
Hyvä ap :)
Minä periaatteen ihmisenä kirjoittaisin miehelleni kirjeen ja kertoisin tuntoni ja tämän ketjunkin... ja kertoisin minne menisin jos mies tahtoisi tulla hakemaan takaisin (minun mieheni hakisi).... häipyisin ja odottaisin, että pääsisin juttelemaan asiat halki...
Näin siis minä itse tekisin jos rikkoisin periaatteitani vastaan :ashamed:
En siis neuvo näin tekemään, vaan itse tekisin näin.... :ashamed:

Mikä prinsessa ja marttyyri olet. Että ihan hakemaan sinua pitäisi tulla, ehkä valkoisen hevosen selässä.

Niin ihan oikea marttyyri-prinsessa olen :laugh: ja jos sinä olisit lukutaitoinen huomaisit minun kohdistaneeni kirjoituksen jollekkin....
Nimim. Prinsessoilla ei ole mustaa silmää ;)

Ihan lukutaitoinen olen. Eipä muuta mun kirjoituksen pointtia tämä kommenttisi.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja hopeasade:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja hopeasade:
Ja perskules |O älkää tulko sanomaan että pikkujuttu |O |O |O

Ei kai kukaan oo niin sanonut? Kauheaahan se on, mutta ei mun mielestä eroamisen arvoista, vaan siihen pitää löytyä joku ratkaisu.

Mielestäni kaikenmoinen väkivalta on eroamisen arvoista :wave:

Mun mielestä parisuhde on sen arvoista, että yritetään aina vaan uudestaan ja halutaan keksiä ratkaisuja ongelmiin.
Niin ja voidaan ajatella vaikkapa niin että kun mies "vahvana" lyö takaisin niin itse voit vielä kerran läpsäistä "heikompana" ja olette sujut......
Meillä olisi kerrasta poikki!

 
Alkuperäinen kirjoittaja hopeasade:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja hopeasade:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja hopeasade:
Ja perskules |O älkää tulko sanomaan että pikkujuttu |O |O |O

Ei kai kukaan oo niin sanonut? Kauheaahan se on, mutta ei mun mielestä eroamisen arvoista, vaan siihen pitää löytyä joku ratkaisu.

Mielestäni kaikenmoinen väkivalta on eroamisen arvoista :wave:

Mun mielestä parisuhde on sen arvoista, että yritetään aina vaan uudestaan ja halutaan keksiä ratkaisuja ongelmiin.
Niin ja voidaan ajatella vaikkapa niin että kun mies "vahvana" lyö takaisin niin itse voit vielä kerran läpsäistä "heikompana" ja olette sujut......
Meillä olisi kerrasta poikki!

Tarkoitin kyllä vähän erilaisia ratkaisuja, en kostoa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja hopeasade:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja hopeasade:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja hopeasade:
Ja perskules |O älkää tulko sanomaan että pikkujuttu |O |O |O

Ei kai kukaan oo niin sanonut? Kauheaahan se on, mutta ei mun mielestä eroamisen arvoista, vaan siihen pitää löytyä joku ratkaisu.

Mielestäni kaikenmoinen väkivalta on eroamisen arvoista :wave:

Mun mielestä parisuhde on sen arvoista, että yritetään aina vaan uudestaan ja halutaan keksiä ratkaisuja ongelmiin.
Niin ja voidaan ajatella vaikkapa niin että kun mies "vahvana" lyö takaisin niin itse voit vielä kerran läpsäistä "heikompana" ja olette sujut......
Meillä olisi kerrasta poikki!

Tarkoitin kyllä vähän erilaisia ratkaisuja, en kostoa.
Tiedän että tarkoitit :hug: kärjistin tahallani... myönnän :ashamed:
Mutta jos Sinä olet läpsäissyt, niin eikö miehelläsi ole siihen oikeutta????
 
Alkuperäinen kirjoittaja hopeasade:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja hopeasade:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja hopeasade:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja hopeasade:
Ja perskules |O älkää tulko sanomaan että pikkujuttu |O |O |O

Ei kai kukaan oo niin sanonut? Kauheaahan se on, mutta ei mun mielestä eroamisen arvoista, vaan siihen pitää löytyä joku ratkaisu.

Mielestäni kaikenmoinen väkivalta on eroamisen arvoista :wave:

Mun mielestä parisuhde on sen arvoista, että yritetään aina vaan uudestaan ja halutaan keksiä ratkaisuja ongelmiin.
Niin ja voidaan ajatella vaikkapa niin että kun mies "vahvana" lyö takaisin niin itse voit vielä kerran läpsäistä "heikompana" ja olette sujut......
Meillä olisi kerrasta poikki!

Tarkoitin kyllä vähän erilaisia ratkaisuja, en kostoa.
Tiedän että tarkoitit :hug: kärjistin tahallani... myönnän :ashamed:
Mutta jos Sinä olet läpsäissyt, niin eikö miehelläsi ole siihen oikeutta????

Ei saa lyödä, ei vaan saa. Totta kai luultavasti niin käy, että jos toinen lyö, niin toinen lyö takas, mutta ei niin kuulu tehdä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja hopeasade:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja hopeasade:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja hopeasade:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja hopeasade:
Ja perskules |O älkää tulko sanomaan että pikkujuttu |O |O |O

Ei kai kukaan oo niin sanonut? Kauheaahan se on, mutta ei mun mielestä eroamisen arvoista, vaan siihen pitää löytyä joku ratkaisu.

Mielestäni kaikenmoinen väkivalta on eroamisen arvoista :wave:

Mun mielestä parisuhde on sen arvoista, että yritetään aina vaan uudestaan ja halutaan keksiä ratkaisuja ongelmiin.
Niin ja voidaan ajatella vaikkapa niin että kun mies "vahvana" lyö takaisin niin itse voit vielä kerran läpsäistä "heikompana" ja olette sujut......
Meillä olisi kerrasta poikki!

Tarkoitin kyllä vähän erilaisia ratkaisuja, en kostoa.
Tiedän että tarkoitit :hug: kärjistin tahallani... myönnän :ashamed:
Mutta jos Sinä olet läpsäissyt, niin eikö miehelläsi ole siihen oikeutta????

Ei saa lyödä, ei vaan saa. Totta kai luultavasti niin käy, että jos toinen lyö, niin toinen lyö takas, mutta ei niin kuulu tehdä.

Tässä tukea periaatteellesi ap :wave:
Tsemppiä toimia omantuntosi mukaan!!!!
=)
 
Alkuperäinen kirjoittaja 77:
Alkuperäinen kirjoittaja Qaz:
Alkuperäinen kirjoittaja ??:
No ei toi nyt niin kaamealta kuulosta. En oikein ymmärrä.. Odotin jotain pettämistä tuon otsikoinnin takia.

Tarkoituksellinen satuttaminen ei kuulosta pahalta?
Pettämisessä on kyse kuitenkin positiivisita tunteista ja paljon helpompi minun ainakin on hyväksyä puolisoltani ja itseltäni rakkauden osoitukset, kuin vihan ja väkivallan ilmaisut.


No just niin. Ei kuulosta että pitäisi erota ihan. Siis mitä positiivisia tunteita on pettämisessä? Mua sais mies läpsästä mieluummin naamalle kuin että menis naimaan jotakin hepsankeikkaa kännissä. Nykyisin on pariskunnat ihan paperista tehtyjä ja ollaan heti eroamassa.

Jokainen tietysti toimii moraalinsa mukaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja suurin virhe...:
Löin miesystävääni avokämmenellä poskelle. Se olin minä joka toitotti suhteen alussa että kerrasta poikki jos toinen lyö.
Mulla ei ole mitään puolusteluja miksi löin eikä mikään oikeuta siihen on vaan seurauksia mistä se tuli. Olen äärimmäisen pahoillani ja mies tietää sen mutta tuntuu että jos alkaa ns. periaatteista luopumaan niin sit vasta homma menee huonosti.

Pää sanoo yhtä ja sydän toista.... Tekisin mitä vaan jos voisin siirtää kelloa taaksepäin ja tehdä tehdyn tekemättömäksi.

Ja kiitos en tarvitse mitään syyllistäviä kommentteja tähän hätään- tulen niitä kyllä kysymään jos sikseen on....

En jaksanut lukea kuin ekaa sivua. Joten en tiedän mikä johti tilanteeseen yms.

:hug:
Mutta olen ollut AIVAN samassa tilanteessa. Se, että mieheen ei varsinaisesti sattunut, eikä häneen jäänyt jälkeä ei helpota tilannetta lainkaan. Se tunne on vain niin kamala. Vaikka meillä mies käyttäytyi kuin perse sitä ennen, niin se, että vetäisin avokkaalla tavallaan mitätöi mun oikeuden olla hänelle vihainen isosta asiasta (joka ei ollut pettämistä, varastamista yms). Kun on rikkonut suurimpia periaatteitaan niin tunee olonsa TOTAALISEN paskaksi. Ja juuri niinkuin joku sanoi: sen tajuaminen siinä tilanteessa, että pääsen helpommalla koska olen nainen EI helpota omaa oloa lainkaan. Eikä sen pidäkään.

Meillä tämä tilanne tuli aamuruuhkassa työmatkalla. Sen jälkeen piti skarpata kansaenvälisessä työtapahtumassa. Itkin takarivissä. Olo oli aivan järkyttävä pitkään.

Mutta: Paskassa kannattaa rypeä kunnolla, jotta muistaa miten hirveä olo siitä itselle tulee. Lisäksi tilanne ei saa mennä siihen, että lyöty lohdutaa, että "ei se mitään". Lisäksi se, että oppii tuntemaan omat rajansa on tärkeää. Minä ymmärsin, että kestän väsymystä äärimmäisen huonosti ja, että minussa on väkivaltainen puoli. Kun tiedostaa omat rajansa niin osaa seuraavalla kerralla kävellä tilanteesta pois.

Eli: kyllä siitä selviää ja itselleen voi antaa anteeksi. Ja meillä alunperinkin miehen mielestä tilanne ei ollut niin vakava kuin minun. Avokämmen on eri asia kuin hakkaaminen/satuttaminen, mutta ei se muuta omaa fiilistä. Ainoa oikea linja on nollatoleranssi.

Paljon voimia! Kun olosi on surkeista surkein ja tunnet häpeää niin olet oikealla tiellä. Aika helpottaa ja se, että pystyy hallitsemaan itsensä seuraavissa tilanteissa. Myös toisen anteeksianto vapauttaa, mutta tärkeintä on päästä itsensä kanssa tasoihin. Anna itsellesi aikaa.
 
Mitä se eroaminen auttaisi? jos sitä et vaan enää tee? Etkö sitten koskaan enää ala seurustelemaan, koska voithan aina uusia teon. Ja jos et usko siihen, miksi sitten erota?
 
Kiitos kaikille teidän ajatuksista.
Homman nimihän on se että se oli ihan sama kumpi olisi lyönyt, koska sillä sukupuolella ei ole väliä.
Mä tulin tänne koska halusin puhua joidenkin muiden kanssa joilla olisi ehkä mielipidettä asiaan. En halua alkaa soittelemaan ystävilleni tai perheelleni koska he kuitenkin ehkä olisivat minun puolella ja sanoisivat että se on pieni juttu.
Ei lyöminen koskaan ole pieni juttu, mä kaduin tekoani jo ennen ku se käsi oli mun mieheni poskella ja olen hänelle sen sanonut ja hän sen tietää.
Asia mikä eniten hämää on se että jos hän olisi ollut se lyöjä niin mä olisin voinut sanoa samantein sen että ei enää ikinä ja tää juttu loppuu tähän. Koska me ollaan ihan suhteen alussa puhuttu siitä et mitä ei saa tehdä-ja yks niistä oli lyöminen ja molemmat sano että se on kerrasta poikki. Tilanne kun oli se että mä tiesin etten kykenis siihen (mikä nyt tuli kuitenkin todistettua vääräksi :( ) ja tiesin myös miehestäni sen ettei hän koskisi muhun ikinä väärällä tavalla.
Mä yritin tän avauksen kautta myös saada itselleni jonkinnäköistä järkeä tähän ajatteluun, koska niinhän se oli ollut et jos mä tänne olisin kirjoittanut että mies läpsäsi niin 60% teistä olisi sanonut että jätä se. Nyt jotenkin annatte helpommalla anteeksi koska olen nainen ja niinhän se menee, niin mä itsekkin tein.
Ja erohan ei tulisi sen takia että kerran vahingossa läpsäsin poskelle mitä kadun elämässäni tällä hetkellä ja varmaan tulevaisuudessa eniten vaan erohan olisi kyseessä siinä kohtaan et voidaanko me molemmat, minä sekä mieheni, antaa tää oikeasti mulle anteeks niin ettei se jää jollakin tavalla "kummittelemaan" meidän mieliimme, tai että jos riidellään ettei tulisi puheeksi se että oot mua kerran lyönyt niin mikset sitä nyt tekis. Kun yks juttu on käsitelty niin sitä ei sais uusiin riitoihin enää tuoda, se pitäis heittää kuoppaan ja haudata mutta uskon että moni teistä tietää sen ettei se aina niin mene.
Mun mieli on tällä hetkellä todella sekaisin ja hain teistä tuntemattomista mua vähän viisaammista ihmistä tukea ja turvaa ja halusin jakaa teidän kanssa murheet koska nimimerkin takaa on helpompi puhua ja myöntää virheensä.
mä kiitän niitä jotka mulle täällä anto oikeasti kunnolla ajattelemisen aihetta ja näytti mulle etten mä oo niin paha ihminen miltä musta tällä hetkellä tuntuu. Vaikee vaan hyväksyä ja antaa itelleen anteeks sellainen asia mitä ei olisi ikinä uskonut itsestään..
 
Vaikka sä luulet, että oisit käskenyt miehen heti lähteä, jos se ois läppässyt sua, niin tuskin olisit niin oikeasti tehnyt. Moni sanoo ja ajattelee niin, mutta tositilanteessa harva yhden läppäyksen takia toista jättää.
 

Yhteistyössä