Tekstiviestipettäminen

[miäs vaan ilman luokittelvaa numerointia]

Kannattaa ottaa myös raskauden mahdollisuus huomioon näissä pettämisjutuissa! Varsinkin jos harrastatte molemmat näitä vallattomia hyppelyitänne.

 

[Akkah]

Siis, suhteessa jossa vaalitaan uskollisuutta on jokin perustavaa laatua oleva ongelma ollut jo hyvin pitkään ennen kuin käy niin että tuo uskollisuuslupaus rikotaan. Se suhde on siis jo kivillä, ja se mikä "petetylle" on pettämistä on "pettäjälle" vain jatkoa elämälle, sille kaikelle mitä se kivillä oleva suhde ei enää tarjoa, tai pakoa siitä kaikesta mikä kivillä olevassa suhteessa hiertää.

No kerroppa nyt mikä on se naisten logiikka mitä et ymmärrä?
Tuossa yllä kerrot että kivillä oleva suhde aiheuttaa sen pettämisen. Eikö?
Jos se suhde _on jo kivillä_, miksei voi sitten vaikka sanoa: meen tästä hakeemaan uutta p**opuuta itselleni? Taikka vaihtoehtoisesti erota, ja etsiä sitten se "-puu".
Vai onko se sitä halveksimaasi naisten logiikkaa, ettei tarvitse jotakin purkuaukkoa olla varalla...jos vaikkei kelpaisikaan sille/niille uusille??
Ressukat ei uskalla päästää irti siitäkään jonka kanssa se suhde on kivillä, ennenkuin on joku varma nakki katsottuna.

 

[pilleriä]

En myöskään ymmärrä, miksi oman tyytymättömyyden ja pettymysten pitäisi johtaa pettämiseen. Kiukutellen ja uhmaten siinä toimitaan.

Eikö olisi parempi kertoa toiselle pettymyksensä, omat negatiiviset kokemukset. Ellei toinen osapuoli voi tai halua tehdä mitään tilanteen korjamiseksi, niin erotaan. Rehellistä itselle ja toiselle.

Muuten, voiko pettyneenä pettäessään löytää sellaista aitoa ja rehellistä suhdetta, joka olisi tunnetasolla vapaa aiemman suhteen kuormasta ja vääristymistä? Siis sen uudenkin suhteen lähtökohta on tyytymättömyys, pettymys. Parantumattomiin haavoihin lääkitystä silloin haetaan.

 

[no petos]

on hyppykeppi pois suhteesta. Silloin kun ihminen on rikki, eikä oikein itsekään tiedä mitä haluaa, niin pettäminen on tietoinen suhteen itsemurha. Ei kai kukaan kuvittele, että voisi hypätä parempaan suhteeseen silmät ummessa? Se on kai sitten oma itsemurha. Pettäminen on päätöksentekoväline, kun kyvyt eivät muuhun riitä.

 

[meillä]

On nyt suhde mennyt siihen kohtaan, että koen ettei mieheen voi tunnetasolla luottaa.
Hän aloitti jonkinlaisen pettämisen taannoin, ja se aiheutti yhtä jos toista kysymysmerkkiä minulle.
No, näihin asioihin tulee sellaista palautetta, että "taasko sä vittu siitä yhestä ämmästä jauhat"
"eksulloo muuta asiaa" "luulis nyt että sekin joskus unohtuu" jne. "eikä täällä saa olla rauhassa ilman että taas kuuluu valitusta"
Eli mies puhuu minusta kuin palohälyttimestä: "taas SE alkaa" Jo se seikka raivostuttaa enemmän kuin se koko pettäminen alunperin. Ja näitä pikkuhiljaa kasaantuu.
Kun mies alkaa mököttää, hän voi jaksaa monta päivää. Koen tämän manipulointina, eli hän luulee että mököttämällä saa puhumisen vaiennettua, ja kun hän lakkaa mököttämästä ovat asiat muka korjaantuneet itsekseen, ja minä alan hänen kuvitelmissaan paistaa hänelle pullaa ja vonkaamaan munaa.
Eli luottamuspulan päälle tulee se ettei asioista puhuta, sen ettei asioista puhuta päälle tulee vielä se että toinen puhuu mun tunteistani ja sanomisistani kuin ne olisivat jotain palosireenin piippausta, joten olen tässä alkanut katsella ympärilleni.

Olen senverran monta kertaa yrittänyt keskustella miehen kanssa että tiedän suurinpiirtein miten keskustelut etenee:

-"Kulta mikä sun on" (mies tarjoaa myötätuntoaan)
- " mieltä painaa ne viimeviikkkoiset tekstarit kun et edes sanonut mitään vaikka tiesit että mikä mulla ekana tulee mieleen"
- "VITTU ON SE KUMMA SAATANA ETTÄ YHEN PERKELEEN TEKSTIVIESTIN KANSSA TÄSSÄ TAAS LLSDBKÖLBFJÖDFJÖDFJÖ"
- oK. Olisin vain halunnut eettä sanot jotain mistä tulee parempi mieli, ei onnistunut. Pitäiskö sitten erota, koska minä vaadin tätä ja sinulle minun vaatimukseni on liikaa. En voi luopua omista tunteistani ja ajatuksista, koska minulla ei ole mitään nappulaa jota painamalla ne häipyvät eivätkä koskaan palaa, varsinkaan sen vuoksi että herra haluaa olla "rauhassa" Ja koska minä en jaksa enää sua kytätä, voisin vaikka lähteä tieheni ettei tarvitse enää keskustella. Kun rehellisesti keskusteleva nainen on ilmeisesti pahinta mitä miehelle voi sattua"

Keskusteluun mies ei sitten vastaakaan kertomalla oma näkemys, ja jokin tilinteko mitä olemme molemmat parisuhteelta haluamassa. Ei. Hän nousee ylös, alkaa kolistella ja pakata tavaroitaan, repii verhot ikkunoista ja polttaa tupakkaa sisällä.
Järjestää sellaisen menneiden majan, jonka raunioilla savu nousee, että saan oikein kokea naihoissani "mitä olen aiheuttanut"

Eli kyllä minä odotan että löydän prinssirohkean, menen sänkyyn, jolla sinetöin eromme ja varmistan sillä että arki pyörii kuitenkin eroamisenkin ajan. kerron sitten miehelle että "ei ole ketään toista, muutan äitini luo vähäksi aikaa"
Sitten lakkaan pitämästä yhteyttä.

 

[Jussi2u]

No kerroppa nyt mikä on se naisten logiikka mitä et ymmärrä?

Lue uudelleen ne kaksi kohtaa tekstistäsi jotka lainasin. Ne eivät ole loogisia keskenään.

Tuossa yllä kerrot että kivillä oleva suhde aiheuttaa sen pettämisen. Eikö?

Kyllä. Siis sellaisessa parisuhteessa jossa kummatkin kokevat että suhde on hyvä, tai sitäkin parempi, ei koskaan petetä, sellaista suhdetta ei kukaan riskeeraa, sillä ko riskiin ole minkäänlaista syytä.

Jos se suhde _on jo kivillä_, miksei voi sitten vaikka sanoa: meen tästä hakeemaan uutta p**opuuta itselleni? Taikka vaihtoehtoisesti erota, ja etsiä sitten se "-puu".

Ratkaisu/päätöksentekovaihtoehtoja on paljon mutta ne kaikki vaihtoehdot eivät kaikille aina ole käytettävissä tai käyttökelpoisia. Mm lapset, taloudellinen tilanne, sosiaalinen asema, avioehto yms vaikuttavat siihen miten niitä tyydyttämättömiä tarpeitaan/halujaan ruokkii.

 

[saatanan saatana]

"Kyllä. Siis sellaisessa parisuhteessa jossa kummatkin kokevat että suhde on hyvä, tai sitäkin parempi, ei koskaan petetä, sellaista suhdetta ei kukaan riskeeraa, sillä ko riskiin ole minkäänlaista syytä. "

Niin. Mutta suhde jossa ei ole mitään ongelmia on täysin mahdoton.
Ongelmaton suhde voi olla max. kaksi vuotta sen alkamisesta.

Ongelmat on otettava haasteena, ja kun mihinkään muuhun ei voi enää luottaa, molempien on voitava luottaa siihen että jos sanot toiselle "PPerkele" yhden kerran, tämä toinen ei omassa päässään päätä molempien puolesta että suhde on kivillä ja lähde huoraamaan.

Ymmärrän pointin jooo, mutta pitää nyt kuitenkin huomauttaa että monet jätkät ovat siitä lapsellisia että luovuttavat suhteen osalta, eivät halua erota mutta kuitenkin oikeuttavat parin riidan takia seksinhimonsa toteuttamisen.

Näille lapsellisille pennuille sanoisin että näytä mulle nainen joka ei ole nainen, ja suhde joka on ongelmaton, niin mä näytän sulle pikkulintujen leipoman piparkakkupillun.

 

[pilleriä]

"Ratkaisu/päätöksentekovaihtoehtoja on paljon mutta ne kaikki vaihtoehdot eivät kaikille aina ole käytettävissä tai käyttökelpoisia. Mm lapset, taloudellinen tilanne, sosiaalinen asema, avioehto yms vaikuttavat siihen miten niitä tyydyttämättömiä tarpeitaan/halujaan ruokkii. "

Tarkoitat siis, että pettäjä on oikeastaan lirissä, eikä voi toimia rehdisti ja erota, vaikka suhde on jo kivillä. Kyse taitaakin olla itsepetoksesta, yrityksestä elää kaksoiselämää. Ei saa sovittua edes itsensä kanssa, miten elää. Kaipa siinä sitten on aikalailla rikki.

Aika tavallista vedota olosuhteisiin, jos ei kykene rehellisyyteen. Kummallisin perustelu pettämiselle lienee, ettei pysty kertomaan puolisolle, lapsille ja suvulle suhteen ongelmista, koskei halua loukata toisia. Mutta kuitenkin voi pettää, tehdä petollisia tekoja, jotka jo ajatustasolla loukkaavat ja vielä enemmän tullessaan julki.

Omaisuus ja raha ei myöskään ole mikään perustelu muulle kuin itsekkyydelle.

Pettäminen on siis itsepetosta. Pettäjä haluaisi säilyttää kaiken, ainakin kaiken hyvän ja kaikki mahdollisuudet, mutta haluaa jotain vielä enemmän, vaikkei tiedä mitä. pettäjä on kuin peluri, joka nauttii jännityksestä, unelmoi voitosta peläten samalla menettävänsä kaiken.

Kyllä pettämisestä ainakin korkeat stressipisteet saa. Sydän tykyttää ja hakkaa, vaikkei pettäjä oivalla, miksi.

 

[Jussi2u]

Mutta suhde jossa ei ole mitään ongelmia on täysin mahdoton.
Ongelmaton suhde voi olla max. kaksi vuotta sen alkamisesta.

Väitätkö että kaikissa yli 2v suhteissa on joitakin jatkuvasti hiertäviä ongelmia? Vai kirjoitatko vain omasta parisuhteestasi? Minulla on ollut kaksi kertaa yli 15 vuotta pitkä täysin ongelmaton parisuhde, kummatkaan eivät päättyneet pettämiseen tai riitaan tms vaan päätimme yhdessä että eroamme.

Parisuhde on hyvä, tai sitä parempikin vaikka ongelmia esiintyykin, kunhan niistä päästää asiallisella aikataululla yhteisymmärrykseen.

[viestiä moderoitu]

 

[kannatetaan]

[No message]

 

[saatanan saatana]

Mutta suhde jossa ei ole mitään ongelmia on täysin mahdoton.
Ongelmaton suhde voi olla max. kaksi vuotta sen alkamisesta.

Väitätkö että kaikissa yli 2v suhteissa on joitakin jatkuvasti hiertäviä ongelmia? Vai kirjoitatko vain omasta parisuhteestasi? Minulla on ollut kaksi kertaa yli 15 vuotta pitkä täysin ongelmaton parisuhde, kummatkaan eivät päättyneet pettämiseen tai riitaan tms vaan päätimme yhdessä että eroamme.

Parisuhde on hyvä, tai sitä parempikin vaikka ongelmia esiintyykin, kunhan niistä päästää asiallisella aikataululla yhteisymmärrykseen.

[viestiä moderoitu]

ja minä ymmärrän miksi sinä erosti 15 vuoden suhteestasi: teillä ongelmat ilmeisesti lakaistiin maton alle.

Naurattaa "täysin ongelmaton parisuhde"

Ehkä se ongelma olikin ongelmaton parisuhde- voi olla oire ongelmasta.



Ongelma voi olla esimerkiksi molempien eriaikaisesta tai samanaikaisesta muuttumisesta ja kehittymisestä johtuva. ymmärrän myös että on olemassa ihmisiä jotka eivät muutu tai kehity. Ehkä heillä voi olla ongelmaton suhde, toisaalta se ongelma on taas jälleen ongelmattomuus.

Ja jos pitää kirosanoista alkaa taas saivartelemaan, niin se kertoo enemmän luetunymmärtämisongelmastasi, ja idiotismistasi.

 

[T...K..]

Tässä ap. Tulipa hilpeä keskustelu. Jotakin viestiä jopa moderoitu, mitähän sinne oli aiheesta juolahtanut kirjoittaa.

Joka tapauksessa nyt olen omillani, olen muuttamassa omaan asuntoon. Siinäpähän mies kun tulee joulua viettämästä takaisin, saa näppäillä tekstareitaan ihan rauhassa kaikilla osaamillaan kolmella kielellä. Pitäkööt bändärit ympäri maailmaa hyvänään.

Hyvää joulua!

 

[Jussi2u]

Jotakin viestiä jopa moderoitu, mitähän sinne oli aiheesta juolahtanut kirjoittaa.

Lainasin kirjoittajaa joka kertoo keskustelevansa puolisonsa kanssa kiroilemalla ja sanoin siihen sitten että: Nyt ymmärrän miksi parisuhteesi alkaa rakoilemaan heti 2v jälkeen.

Ko kirjoittajan alkuperäistä kiroilua ei kuitenkaan ole sensuroitu, siellä se rumasana vieläkin on.

 

[ei välimatka estä]

Juu kyllä he ovat tavanneet ennen puhelinnumeroiden vaihtoa. Mutta ystävilläni fyysinen pettäminen on ollut mahdotonta etäisyyden vuoksi. Sitä on ihmetelty että miten meillä kaikilla on niin samanlainen tekstarijuttu tapahtunut.

Kiitos myös muista kommenteista. En usko että edes vihaan häntä. Oikeastaan rakkaus on varmaan jo vuosia sitten ropissut joten en ole edes mustasukkainen. Tunnen sääliä pikemmin. Pitäisi varmaan kuitenkin yrittää vihata ja ehkä jotenkin päästää jotain ulos ettei jää jumittamaan. Suuntaan jo uuttaa ehompaa elämääni kohti. En voisi enää kuvitella olevani tuon miehen kanssa vaikka mimkä aikalisä otettaisiin.

Al-anon on henkinen tie. Olen muutenkin kiinnostunut henkisistä asioista ja itsensä kanssa työskentelystä. Sitä al-anonissa tehdäänkin, työskennellään itsensä kanssa, ei
niinkään jumalan, absoluutin tai äärettömyyden tai mihin sitten uskookin tai uskooko ollenkaan.

Miten etäisyys vaikuttaa fyysiseen pettämiseen? En tarkoita rehvastella,mutta itse tapailin varattua miestä Oulusta ja itse olin Helsingistä. Miehellä oli työmatka tai ns työmatka, koulutus tai ns koulutus, auton haku tms jonka varjolla tuli minun luokseni tai lähdimme yhdessä lomalle johonkin. Ja piankos sitä lentokoneella tulee, se on tunti-puolitoista suomen maassa. Että kýllä sitä keinot keksitään tarpeen tullen!