Tilanteeseen väsynyt

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Pois raiteiltaan
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

Pois raiteiltaan

Vieras
Meidän parisuhteessa on tämä kesä ollut ihan syvältä....Koko minun lomani meni miehen lapsia passatessa ja minultahan tätä ei kysytty ollenkaan, kunhan vain ilmestyivät meille.
Yhteistä loma-aikaa oli kolme viikkoa ja tuosta ajasta minulla tai meillä oli tasan neljä päivää sellaisia päiviä että meillä ei ollut häne sukulaisiaan kylässä.
Mies jatkoi lomaansa minun töihin palattuani, on ollut nyt kahdeksan viikkoa lomalla ja kahdeksan viikkoa on mennyt niin, että joka ikinen ilta hänen on tarvinnut litkiä kaljaa.
Eilen otin asian puheeksi, että huomaako hän että mopo on karannut käsistä, mutta saan vastaukseksi vain haistattelua, hän kyllä tietää mitä tekee.
Nyt olen tilanteeseen niin väsynyt, että kädet ristissä odotan että hänen työnsä ensiviikolla alkaa ja on taas viikot poissa, saan elää "omaa" elämääni, ilman ensimmäistäkään kaljapurkkia silmissäni.
En olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut, että meillä ollaan tässä tilanteessa, mutta niin vai ollaan. Kukaan ulkopuolinen ei tätä tiedä, asia peitellään kauniisti, sillä hänestä on kaikilla mahdottoman mukavan ihmisen kuva, ei ystävät eikä sukulaiset tiedä mikä piru hän voi koti oloissa olla kaljapäissään.
Noin kolme kuukautta sitten alkoi vielä ihan ihmeellinen mustasukkaisuus aika, hän väittää kiven kovaa että minulla on suhde työkaverini kanssa, kuulemma tietää ihan fakta asiana tämän, koska kaikki merkit viittaa siihen. Minulla ei todellakaan ole mitään suhdetta, mutta ihmettelen vain että mistä moinen yhtä äkkiä on alkanut ja ainakin kerran viikossa tätä asiaa pitää vatvoa. Itse hän oli samoihin aikoihin kun tämä kaikki alkoi, yhden viikonlopun työmatkalla, ei vastannut koko viikonloppuna puhelimeen, joten olen kyllä aika varma että se syyttely tulee sieltä, että itsellä on tapahtunut joku pettäminen. Mutta kun ei minua jaksa enään kiinnostaa tuokaan, jos on pettänyt niin sitten on, itse en ainakaan ole.
Miten voi hyvä suhde vain ajautua pois raiteiltaan ja nyt kaikki tuntuu niin tyhjänpäiväiseltä, että ei enään jaksa kiinnostaa.
 
Taidat olla kiltti ihminen ja taipuvainen huolehtimaan enemmän muista kuin omasta hyvinvoinnistasi? Reagoit nyt terveesti, jos koet olevasi tosi väsynyt ja täynnä miehesi ehdoilla elettävää elämäänne.

Miestäsi et voi muuttaa ja ehkä hän on ihan mukava noin muuten, mutta sinun kannattaisi nyt alkaa systemaattisesti miettimään mitä tahdot ja mitä et. Aina ei tarvitse toiselle perustella syvällisesti miksei halua hänen sukulaisiaan kylään, vaan voi todeta että omat voimasi riittävät kolmen viikon lomasta sukulaisten kanssa seurusteluun n. kahdeksi päiväksi ja muuten haluat sitten kerätä voimiasi tulevaa työtalvea varten. Jos miehesi on kovasti eri mieltä voit ehdottaa, että hän vierailisi puolestaan sukulaisissaan ne ajat jolloin sinä et halua teille ketään. Yleensä selkeä tahto voi auttaa teidän kaltaisessa tilanteessa, koska toinen tajuaa ettet olekaan tyytyväinen lomakodin emäntä joka innolla odottaa vieraita joka päivälle.

Koska olet jo opettanut miehesi uskomaan, että siedät aivan kaikkea ja vain "naputat akkamaisesti" jostakin kaljan kittaamisesta joudut siksi näyttämään tahtoasi voimallisemmin ja tottakai siitä seuraa jonkin sortin kriisi, mutta te kyllä selviätte siitä. Miehesi tapoja et voi puheillasi muuttaa, mutta teoillasi mahdollisesti. Mitä selvemmin äänestät jaloillasi hänen juomistaan vastaan sen paremmin hän tajuaa mistä on kyse. Jos kyse olisi pahasta alkoholistista, niin sellaiselle pyritään antamaan henkistä nyrkkirautaa takaisin eli esim. jätetään yksin olemaan kännissä, muutetaan muualle ja tehdään suurempia päätöksiä oman paremman elämän vuoksi, mutta teillä voisi tuollainen ärsyttävä kesäkittaaminen loppua ihan silläkin että alat vain tekemään omia juttujasi varaamalla vaikkapa ikioman lomamatkan. Niistä voi neuvotella etukäteen ja antaa miehellesi valinnan vapaus, mutta pääasia on sinun pysyä päätöksessäsi vaikkei sisikunnassa niin olisikaan halua matkustaa.

Mitä enemmän annat miehesi sanella teidän yhteistä elämää sen vähemmän muistat mitä sinä haluat. Tunnet vain tyytymättömyytta,koska kaikki mikä on sinua on jossakin umpinaisessa laatikossa sisikunnassasi ja sen avaaminen voi olla todella vaikeaa jos aikaa kuluu liikaa. Mikään suhde ei ole niin arvokas etteikö siihen mahtuisi myös oma tahtosi tai sitten kannattaa harkita hyväntekeväisyystyötä muuallakin.

Onnea jatkoon!
 
P.S.
Kirjoitukseni tarkoitus ei ollut asettaa teitä kahta kilpailemana kumman tahtoa pitää noudattaa, vaan jos parisuhteenne on muuten hyvä ja toimiva niin sinun on vain tavallista selkeämmin muistutettava miehellesi sinunkin olevan olemassa.Eihän kaljan kittaamisessa mitään väärää ole, mutta muutakin voi elämässään välillä tehdä kuin keskittää kaiken huomionsa siihen koko loman ajaksi. Miehesi ei vain ole hyvää seuraa sellaisenaan, joten jos sinä topakasti päätät varata loman miehesi voi yhtä lailla ilahtua ajatuksesta ja todeta miten mukavaa on kanssasi lomailla muualla tai hän voi todeta rakastavansa kaljan kittaamista kotona eikä tahdo lähteä kanssasi yhtään mihinkään. Silloin voit kokeilla lähtemistä yksin ja sen jälkeen seurata onko teollasi vaikutusta kuin myös pohdiskella minkä hinnan maksat parisuhteestanne.
 
Et ole yksin alkoholinkäyttäjän läheisenä. Jokuhan sen kaiken viinan juo tässäkin maassa... Tarinasi on kerrottu moneen kertaan. Sinä kerrot sille jatkon!

Mä en puutu siihen, onko miehesi kohtuukäyttäjä, riskikäyttäjä vai alkoholisti. Se ei itse asiassa ole edes oleellista, oleellista on se, että sinä et viihdy nyt elämässäsi. Moinen mustasukkaisuus on hyvin yleistä päihteiden käyttäjillä. Ehkä siellä taustalla on joku pelko siitä, että hän jää yksin, hylkäät hänet juomisen takia. Viina on niin rakas, ettei se voi olla syy hylkäämiseen vaan hylkääjällä pitää olla jokin muu syy.

Tietysti myös oman luonteen heikkoudet heijastuvat hyvin helposti toiseen. Hyökkäys on paras puolustus... voi olla, että tuon viikonlopun aikana on tapahtunut 'jotain'.

Onneksi sinulla on työsi. Näet sitä normaaliakin elämää. Mutta pidä huolta itsestäsi, ei ole tarkoitus että saat työstä energiaa, jonka purat kotona riitelyy, mökötykseen ja pahaan oloon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja unelias tiikeri:
Eihän kaljan kittaamisessa mitään väärää ole, mutta muutakin voi elämässään välillä tehdä kuin keskittää kaiken huomionsa siihen koko loman ajaksi.

Totta, alkoholi on täysin laillista tässä maassa. Asenne on se, mistä saattaa tulla ongelmia.

Mä kanssa kysyisin, että luuletko aloittaja, että miehen kaljoittelu kuuluu lomaan ja loman loputtua palataan taas "normaaliin"?

 
Kun kerran pääsee alkoholin makuun-jää se ikuiseksi piinaksi.
Minulla kumppani,joka aina halajaa alkoholia. Juonut ikänsä paljon ja säännöllisesti,kaveripiirissä ym.Eilen illallakin mainitsi että kylläpä tekisi mieli siideriä napsata. Kielsin jyrkästi.
Kyty on aina päällä. Joudumme todella taistelemaan ettei alkoholi karkaa taas voittajaksi. Suhteemme suurin koetinkivi siinä.
Täytyy sanoa että tämä suhde voi vielä joku kaunis päivä kaatua alkoholiin. Sitä pelkään. Kai olen hullu kun tässä jatkan ja otan suuren tietoisen riskin. Mutta kai kaikki tässä elämässä on riskiä..mitään ei koskaan tiedä varmaksi. Joku voi jopa viisastua..sekin on mahdollista. Oma on päätölksesi kuinka asian otat..mutta kaikki vaihtoehdot kannattaa punnita ja valmistautua siihen että tilanne ei ehkä olekaan tulevaisuudessa mitä odotat.

tiedän mistä puhun..ja raskasta on.

 
Niin, et tällä hetkellä edes tiedä mihin uskon, uskonko siihen että tuo kaljottelu jää tähän lomaan vai mitä tapahtuu, mutta hyvä puoli tässä kai on se, että hän on viikot poissa, joten jos kaljoittelee työiltaisin, niin minun ei ainakaan tarvitse sitä katsella. Lyhytnäköistä ajattelua, tiedän, mutta nyt en vain pysty muuhun.
Totta on, että itselleni on tämän väsyttävän kesän myötä tullut tunne, että nyt kun taas pääsen ns. normaaliin päiväjärjestykseen, niin pitää tsempata itseään enemmän lenkille ja harrastuksiin, pitää jostain saada sitä energiaa itselleen, että jaksaa.
Eniten tässä itseäni pelottaa nyt tämä oma flegmaattinen olotilani asian suhteen, jotenkin vai ei jaksa nyt kiinnostaa ja siltikin on niin paha mieli.
No viikonloppu vielä ja sitten saan viikon olla omissa oloissaan, eli nyt päivä kerrallaan ja siitä sitten itseäni tsemppaamaan eteenpäin.
Kiitos kaikille vastanneille, luen mielelläni lisää tekstejä, kirjoitellaan.
 

Yhteistyössä