Ollaan nyt käyty joka päivä "kävelyllä" tuossa meidän pihassa ja ollaan kierretty tätä meidän taloa.
Mikä siinä on että ulkona ollessa ei uskota MITÄÄN!
Jää haaveilemaan,saattaa seistä 5min paikallaan ja vaan tuijotella.sitten jää makoilemaan lumihankeen ja käkättää.
jos puistoon kävellään (sijaitsee viereisen talon takana) niin siihen matkaan menee 20min
yleensä kannan poikaa puolet matkasta.
poika on kokoajan menossa ihan väärään suuntaan ja heittäytyy makarooniks kun käyn hakemassa ja kannan hetkenmatkaa.
kokeilin sitäkin että menen itte turvallisen matkan päähän ja huutelen sieltä,kuvittelin että poika huomais että olen "katoamassa" näköpiiristä ja juoksis äkkiä mun luokse,ja peen marjat!
tää lähtee ihan toiseen suuntaan :kieh:
tää on varmaan se "en usko mitään " ja "minä itse"-kausi?!
ikää pojalla himpun päälle 1.5v
pitäskö jäädä vaan siihen mukaan haaveilemaan ja antaa pojan haaveilla?
Mikä siinä on että ulkona ollessa ei uskota MITÄÄN!
Jää haaveilemaan,saattaa seistä 5min paikallaan ja vaan tuijotella.sitten jää makoilemaan lumihankeen ja käkättää.
jos puistoon kävellään (sijaitsee viereisen talon takana) niin siihen matkaan menee 20min
poika on kokoajan menossa ihan väärään suuntaan ja heittäytyy makarooniks kun käyn hakemassa ja kannan hetkenmatkaa.
kokeilin sitäkin että menen itte turvallisen matkan päähän ja huutelen sieltä,kuvittelin että poika huomais että olen "katoamassa" näköpiiristä ja juoksis äkkiä mun luokse,ja peen marjat!
tää lähtee ihan toiseen suuntaan :kieh:
tää on varmaan se "en usko mitään " ja "minä itse"-kausi?!
ikää pojalla himpun päälle 1.5v
pitäskö jäädä vaan siihen mukaan haaveilemaan ja antaa pojan haaveilla?