Toinen lapsi tulossa ensi talvena?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sohvi_C
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mulla on kaikki oireet hävinny kun seinään, vaikka siivosin kun hullu, kiipesin portaat viidenteen kerrokseen ja kävin aamulla rattaiden kanssa lenkilläkin. Eli odotellaan sektiopäivää. Siis 11 päivää jäljellä. Pitäisiköhän ostaa oikein kampa..?! =)
Onko Mari sulla minkäänlaisia tuntemuksia?
Ainu on tainnu päästä synnyttämään, kun ei ole mitään kuulunut.. Tsemppiä kaikille, kyllä tämä tästä!!
P.s. Näättekö te muut omituisia unia vauvasta? Mä olen nähny parina yönä ihan sairaita ja jopa pelottavia unia..
mamu79(37+4)
 
Ei täällä mitään ihmeempiä oireita ole. :D Jonkin verran enemmän paineen tunnetta peräpäässä ja alavatsakipuja/vatsakipuja jotka ei kyllä mun mielestä ole supistuksiakaan.. Ja sit tänään masu on ehkä toiminut asteen verran paremmin kuin ennen, joidenkin mukaan enteilis synnytystä, mutta enpä tiedä :)

Eihän sulla Mamu kuiteskaan enää kauaa mene, jos 11 pv päästä on jo se sektio. Jos tuuri käy, niin mäki oon tyyliin samaan aikaan synnyttämässä :D Kunpa en kuiteskaan.

Mäki epäilen että Ainu on joko synnyttänyt tai synnyttää :)

Mari 40+2
 
Mitenkähän Ainulla meni synnytys??

Mä en ole oikeestaan nähny outoja unia vaavista, vaan muuten vaan outoja unia.. outoo.. :)

Tänään ois neuvola, jossa aikoivat varata ajan yliaikaiskontrolliin, joka meillä tehdään vasta 41+5, mikä mulla tulee sunnuntaina, niin käynti venyy tietenkin sitten ensi maanantaihin.. huoh.. Kunpa en vain joutuis käynnistykseen, neku voi olla niin rajuja..

Joko Mamu on saanu vauvan, oonko mä ainoo joka vielä kuljailen täällä??

Mari 40+6
 
Ja vielä mitä, terveisiä kuitenkin synnäriltä. Mentiin pe-la välisenä yönä, kun supisteli 10 min välein koko illan ja yön. Ei tosin kovinkaan kipeästi, enkä olisi tosiaankaan normaalitilanteessa edes sinne lähtenyt, mutta kun kyseessä on se perätila, niin soitin ja pyysivät pakkaamaan kamat ja tulemaan. Pitkin yötä lorahteli myös housuihin nestettä.
Laittoivat käyrille ja tekivät sisätutkimuksen. 2 cm auki ja kanavaa jämä jäljellä. Sama tilanne 6h jälkeen, eli ei edistystä, vaikka säännöllisesti supistellut 24h. Tekivät myös lapsivesitestin ja lorahtelut eivät siis ollut lapsivettä, vaikka lattiallekin tuli sellanen puoli desiä. Lima/valkkis jota kohduunsuulta??? erittyy voi siis olla ihan vettä. Enpä moista tiennyt.
Käskivät siis kotiin ja tulla takaisin vasta sitten jos vedet menee tai supparit on niin kovat ettei enää pysty olemaan. Aika eri ohjeet sain silloin puhelimessa kun aikaisemmin soitin. Silloin sanottiin että tule jos supistelee säännöllisesti ja lepokaan ei auta suppareihin. No turha reissu ja lääkärikin oli TODELLA tympeä. Ihan kun nyt olisi kiusallamme sinne menty. Lääkäri siinä lähtiessä tokaisi:" Ei me täällä leikkauksia ihan huvikseen tehdä, kun on viikkojakin noin vähän!" Juu niinhän me luultiin, että sektiot on täällä päin ikään kuin harrastus, ja mitä lie tarkoittaa viikkoja vähän, kun 38 on tänään täynnä!!! eikös vauva ole täysiaikainen kun viikkoja on kasassa 37??!!
No seuraavan kerran lähden synnärille sitten kun vauvalla on jalat ulkona, se on vissi!!!!
Supistukset kyllä loppuivat kuin seinään lauantaina illalla ja sen jälkeen ei ole tullut supistuksen supistusta. Tätä mystistä "nestettä" lorahtelee kyllä pitkin päivää ja tosi paksua valeaa limaa siinä ohessa..
No tänä aamuna on sitten juilinut taas alamahaa ihan aamusta asti ja varmaan yölläkin, kun näin unta että lapsivedet meni ja jotain muutakin synnytykseen liittyvää, en vaan enää muista että mitä. Mulla on oikean puolen kylki niin kipeä, etten pysty kunnolla mitään nostamaan maasta oikealla kädellä, enkä pysty nukkumaan oikealla kyljellä. Vauvan pää painaa niin paljon kylkiluihin, että olen joutunut ottamaan särkylääkettä. Tosi kiva. No tasan viikko enää..
mamu79(38+1)
 
Kyllä sunkin mari olis jo aika päästä mahasta eroon. Oletko kokeillut kaikki mahdolliset keinot? Mä olen kahtena iltana lillunut kuumassa vaahtokylvyssä tunnin, vaikken edes tiedä olisko se enää sallittua..
 
No eipä se sullakaan kovin mukava käynti ollu.. Mikähän niitä lääkäreitä välillä vaivaa, mä kyllä ymmärrän että nekin on vain ihmisiä, ja saattaa olla että jotkin henk.koht.asiat painaa mieltä.. mutta pitäis sitä nyt hiukka ajatella mitä suustaan päästää! Varsinin kun tuollainen tilanne, kuin teilläkin on, että vauva on perätilassa, silloinhan riskit on reilusti suuremmat, juurikin sen napanuoran ulosluiskahtamisenkin takia.. Ja munki mielestä teidän vaavi on ihan hyvillä viikoilla, koska on täysiaikainen, eihän ne edes pidättele synnytyksiä jos meinaavat käynnistyä, viikon 35 jälkeen, mites se nyt yhtäkkiä ois niin pienillä viikoilla??

Voimia kipujen kanssa pärjäämiseen! Mulla hiukka eri kivut, liitoskivut ja sit oikee nivunen on yksinkertaisesti niin kipeitä, ettei meinaa saada jalkoja haralleen.. mitenkähän sitä saa sen lapsen ponnistettua pihalle, jalat ristissä vai??
 
Ainoot keinot mitä olen kokeillut on siivous ja sauna.. Lenkilläkään ei voi käydä, eikä seksiä harrastaa edellä mainitsemistani syistä.. :D Pelottaa vaan että jos tää vielä kauan jatkuu, niin että onnistunko mä oikeesti fyysisesti synnyttämään tätä enää, kivut ku ei TODELLAKAAN helpota tässä ajan kanssa. Nyt alkaa ihan perus istuminenkin käydä jo kipeetä, en voi kauaa istua esim. keittön tuolilla yms. Myös vessareissun jälkeen pyyhkiminenkin meinasi aiheuttaa itkun viime yönä :´(
 
Seksi ei tule täälläkään kysymykseenkään, kun tuo alakerta on niin turvonnut ja kuiva, että vähintään valaanrasvalla pitäisi hartaasti voidella, ennen kuin voisi edes harkita mitään seksiin viittaavaakaan..
On kyllä tosi syvältä kärvistellä yliaikaisuuden kanssa. Mikäs siinä jos on elämänsä kunnossa, mutta kun monikaan ei ole, niin miksi pitää mahdollisesti monta viikkoa lasketun ajan jälkeen kärvistellä, kun vauva on taatusti jo täysiaikainen ja kehittynyt.. En tajuu! Voimia mari!
Olisi kiva sokeriherneen kuulumisia, että miten kahden kanssa arki sujuu ja minkälaisia mustasukkaisuuskohtauksia voidaan muutkin odotella..
 
Mäki tahtoisin kuulla kuulumisia niiltä joilla on jo toinen putkahtanu. Mä voin kuvitella että toi meidän esikoinen tulee tod.näk. olemaan aikas mustasukkaista sorttia.. :/ Sitä odotellessa, jos se onkin niin ettei systeri uskalla tulla ulos ku kuulee masuun millainen perhe sitä täällä odottaa ;D

Ja tänään oli siis se neuola:

Painoa oli tullu sellainen 2kg/vk!! Neuvolatäti painoi mun sääriä ja totesi että olen ihan turvonnu, kuten itekki olen kattonu. Se sanoikin että en ole yksinkertaisesti voinut syömällä lihottaa itteeni kolmea kiloa parissa viikossa.. Jalkaan jäi ihan sellainen kuoppa siihen kohtaan mihin hän painoin :/ Ja sormet on ihan turrat ku niissä on siellä hermostossa sitä turvotusta, kiva kirjottaa tällaisilla puutuneilla tumpeille :(

Yliaikaiskontrolliaika saatiin ensi viikon maanataihin jolloin viikkoja ois 41+6.. Saas nyt nähdä että mennäänkö sinne asti. Käsikopelo painoarvio oli nyt sellainen n. 3,6kg eli ei mikään maailman kauheimman kokoinen..

Koitamma siis toivoa että vaavi vaivautuisi ulkoistamaan itsensä tän viikon aikana :)
 
Mulla on selkäsärky lisääntynyt aika lailla päivän aikana ja painontunne lantiossa on ihan jatkuvaa. Kestänyt nyt 6h, mutta missä ihmeessä on supistukset. Limaa sen kun lorottelee..
No ei kyllä viikkoihin nähden ole yhtään iso vauva, mikä on vaan hyvä juttu. Käynnistettäiskö sulla mari synnytys sitten tiistaina vai mikä teilläpäin on meininki? Sittenhän meidän vauvat syntyis samana päivänä.. Ei vaan aikaisemmin!! Ei saa luovuttaa!! Uskotaan vahvasti, että syntyvät aikaisemmin, etenkin sinun tapauksessasi se olisi enemmän kuin toivottavaa. Jospa ensi yönä.. Puhallan sulle kunnon synnytyssuppareita, ei mitään harkkareita!!!
 
Mä muuten en edes tiedä että rupeisko ne silloin tiistaina sitä käynnisteleen.. Muistelisin että meilläpäin tapana on ollu että ei anneta mennä yli sen 42, eli siinä vaiheessahan se käynnistettäisiin silloin.

Nyt on ollu melkein sarjana niitä pirun harkkasuppareita!!! Ei jaksa, ku vaavikin niistä selvästi hermostuu ku rupee punkeen itteensä vielä alemmas, jos se mitenkään onnistuu, ja sit emätintä vihloo niin julmetusti, kuin joku puukolla sinne sohis, painaa niin kohdunsuuta se vauvan pää.

Joo, onneks se ei ainakaan käsikopelolla ollu ton isompi, ku esikoinen oli tosiaan alle kolme kiloinen, niin hiukka on jännittänyt että kuinkahan iso köriläs tästä tulee. Toivottavasti pitäis paikkansa.

Täytyy toivoo että sullekki niitä suppareita alkais ilmestymään!! Ja toivotaan että päästäis molemmat pian synnytyspuuhiin. :D
 
Moikka Moi!!

Maanataina sitten mentiin sairaalaan klo 8 ja oli lääkärin tarkastus ja aloitettiin laittamaan avaavia lääkkeitä emättimeen kuuden tunnin välein. No näin mentiin sitten torstaihin saakka jonka aikana saatiin aikaan vain muutamia pieniä supistuksia. Perjantaina olisin päässyt luulavammin kotiin mutta vedet menivät 6 aikaa aamulla ja omat supistukset alko, niitä kesti sitten 12 jolloin otin kipupiikin (ajattelin välillä levätä) johon ne sitten loppuivat. Pe aamuna olin 1,5cm auki ja paikat pehmeet. Tilanne sama la aamuna ja saliin meno heti kun vapaata saamaan tippaa (supistuksia aiheuttavaa) mutta jos ennen kahta ei saliin pääse niin sitten leikataan. No saliin mentiin puoli 3 ja 3-6 oltiin tipassa jossa mitään ei alapäässä tapahtunut niin 6 sitten leikattiin.
"pieni" poika synty 18.41 4670g ja 51.5cm. Että ne siitä puolitoista viikoa sitten tehdystä 3.7-3.8kg painoarviosta!!!
Aika paljon kaikkea turhaa joutu kärsimään ja sairaalassa 1.5vko olemaan mutta eilen päästiin kotiin ja vauva voi hyvin ja minnäkin, haava vaan on aika kipeä!!

Esikoinen suhtautuu hyvin, yritti illalla jo lelua tuoda vauvalle.Omat ajatukset on aika sekasi. Imetystä yritän kovasti mutta taitaa olla jo 5 päivä synnytyksestä ja ian vähän maitoa tulee!!

Kertokaa ihmeessä jo kuulumisia vai oletteko jo muuttaneet synnyttäneiden puolelle??

Ainu vauva 5pvä
 
Moi!
Saimme tyttövauvan 3295g, 48cm, rv 38+2, viime tiistaina klo 06.05. Synnytys alkoi puoilta öin ja 04.30 oltiin sairaalassa ja 4cm auki. Meni tunti ja vedet meni. Tuskat oli järkyttävät!! Kiireellinen sektio sujui hyvin ja olen toipunut tosi hyvin. Enää ei särkyä kamalasti ole ja hyvin pystyn jo liikkumaan ja nousemaan sängystä yms. Just tultiin sairaalasta kotiin ja tässä tämä musta pitkätukkainen neito rinnalla lepäilee.
Maitoa riittäisi vaikka koko suomelle, mutta imetys sattuu ihan järkyttävästi ja tissit on kauttaaltaan TODELLA kipeät!!!! Katsotaan jos homma kuitenkin tasaantuisi. Kirjoittelen synnytystarinaa tarkemmin tässä joku päivä. Vointeja kaikille ja onnea matkaan..
p.s. meni toi meidänkin rinsessan painoarvio vähän vituralleen. Sanottiin että leikkauspäivänä 39+2 olimi max 3000g, mutta olikin 3300g rv 38+2..
 
Onnea Ainulle ja Mamulle! :) MAhtavia vikapainoarvioita taas annettu.. :/ Mutta sitähän se on arvioita vain. Aika komean kokoinen Poju ollut Ainulla :D

Eli meidän ihana prinsessamme syntyi siis 20.1. klo 15.35. Kokoa hänellä oli 3630g ja 50 cm sekä pipo 34,2cm.

Maanantai-iltana sain lähestulkoon koko ajan harjoitussuppareita ja miehen kanssa pohdittiinkin että eikähän se synnytys ole tässä lähellä. Tiistaiaamuna herätessäni puli kahdeksan aikaan tunsin muutaman polton selässä, mutten noteerannut niitä kummemmin. Kahdeksan aikaan nousin ylös ja polttoa tuntui edelleen. Juteltiin miehen kanssa että ei nämä niitä kuitenkaan ole kun eivät käy kipeetä, vaikka tuntuivat tulevan suht säännöllisinä. Puoli yhdeksän aikaan aloin kellottamaan suppareita ja melkein alusta asti ne tulivat 5-10min välein. Aika nopeesti ne alkoikin siitä kipeytyä ja olinkin varma että nyt on tosi kyseessä. Välikin tuntui tiheentyneen, en vain niitä ehtinyt kellottaa kun yritettiin siinä pakkailla pojun tavaroita kasaan mummolaa varten. Pulen päivän aikaan lähdettiin sitten ajamaan anoppilaan ja ajomatka oli tuskaa kun en voinut liikkua suppareiden aikaan..
Sairaalaan saavuttiin n. 12.30 ja sisätutkimuksessa selvis että olin 4cm auki ja käyrille tököttämään.. Peräruiskeen ja (suppareiden täydentämän) vessareissun jälkeen pääsimme synnytyssaliin. Kätilö oli sama kuin esikoiseltakin :D Siellä laitettiin taas käyrille ja vinguin kipulääkkeitä :) Kohta lääkäri tuli puhkaisemaan kalvot ja laittamaan kohdunkaulanpuudutteen joka auttoi hieman, sekä laittamaan sykeanturin vauvan päähän välillä heikkojen sydänäänien takia. Vauvamme lapsivesi oli vihreää, eli hän oli kakannut sinne hädästä.. myöhemmin spinaalin joka veikin sitten kaiken mahdollisen tunteen, kivun + kaiken muunkin. :) Yhdessä välissä kätilö teki pyytäessäni sisätutkimuksen ja olin silloin 7-8cm auki tästä meni noin 10-15min ja hän tuli takaisin ja teki tutkimuksen uudestaan.. Sain ilmoituksen ottaa alushousut pois ja nousta puoli-istuvaan asentoon (en sisäistänyt ollenkaan sitä että nyt ollaan jo kymmenen senttiä auki :))
Ponnistamisesta ei meinannut tulla härän pyllyä, kun en tuntenut mitään ja nauroin vain kätilön kanssa (kuten edellisessäkin synnytyksessä), eli unohdin ponnistaa. Ponnistusvaihe oli helppo ja nopea, vauva syntyi 5 minuutissa. Ja jälkeiset tuli 5 minuutin päästä syntymästä. Vaavilta imettiin hyvin paljon hänen neilemäänsä lapsivettä ja kätilö totesi että napanuora oli erittäin kiharalla (aluksi oli epäillyt että olisi ollut kaulan ympärillä, mutta ei onneksi). Valokuvissa se näkyykin että on ihan rullalla... Repesin hieman, muutama tikki tuli.. Synnytyksen kokonaiskesto oli 7h10min. :)

Synnytyksestä jäi tosi hyvä tunne ja voisin synnyttää vaikka heti perään uudelleen. :)

Tyttömme joutui vuorokauden iässä jo valohoitoon bilirubiinien todella korkean arvon takia. Valossa hän joutui olemaan pulitoista vuorokautta (inhottavaa aikaa kun ei saannut sylitellä kuin syöttöjen aikaan :( ) Myös hänen trombosyyttinsä ja hb:nsä olivat matalia.. Ja näiden takia jouduimmekin olemaan sairaalassa 4päivää.. ja saimme käskyn että tytöltä otetaan PVK (eli pieni verenkuva) kahden viikon välein kahden kuukauden ikään asti.. Mutta nyt tyttö voi hyvin. :) Kotiuduimme eilen.

Maitoa minulla tulee hyvin, meinaa olla jopa liikatuotantoa kun ei tyttönen jaksa näitä tyhjentää. :) Pitäisi vain jaksaa pestä ja keittää pumppu+pullot :D

Tämä oli nyt erittäin sekava selitys, mutta ei nyt oikein ajatus liiku..
 
Mari, meidän vauvat syntyivät sitten samana päivänä.. Hassua, kun maanantaina täällä vielä tuskasteltiin.. Ehkäpä tsemppauksella oli osuutta asiaan ja vauvat ajatteli, että ei kiduteta mameja enempää.
Tässäpä tarinaa meidän synnytyksestä..
Selkää särki maanantaina jo heti aamusta ja hirveä väsymys koko ajan. Sitkeänä lähdin esikoisen kanssa rattailla ulos ja iltapäivällä vedin häntä aika reippaasti pulkalla ja sitten alkoikin pikkuhiljaa supistella ihan mukavasti. Monta päivää kunnon suppareita oli ollut useampi päivässä.
Ilta meni ja kun oli aika mennä nukkumaan supisteli säännöllisesti, mutta ei kovinkaan kipeästi. Nukkumaan en pystynyt. Kahdelta yöllä supistukset olivat jo tosi kivuliaita ja kestivät parhaimmillaan 50 sekuntia ja niitä tuli 3-6 minuutin välein. Päätin kuitenkin ettei synnärille lähdetä ennen kuin on tosi kyseessä, sillä eivät leikkaa jos synnytys ei ole kunnolla käynnissä ja jos on mahdollista että että supistukset vielä helpottaisi, kuten viikonloppuna oli käynyt. 03.00 Supparit alkoivat olla helvetillisiä, olin kuumassa suihkussa ja kävelin ympäri asuntoa ja sadattelin. Olin totaalisesti unohtanut millaisia synnytystuskat oikein ovat, huh!! herätettiin esikoinen, vietiin isovanhemmille jatkamaan unia ja ajettiin sairaalaan. 4 cm auki, kanava kadonnut ja helvetilliset supistukset 3 minuutin välein. Se kipu on niin kokonaisvaltainen että sitä ei voi kuvailla. Kyllähän ne kestää kun tietää minkä palkinnon sitten saa, mutta itsellä avautumisvaihe näköjään aina kestää niin pitkään, että kipua joutuu kestämään kohtuuttoman kauan.
Sairaalassa oltiin 04.30 ja mitään kipulääkettä en saanut, sanoivat että yritetään venyttää leikkausta 07.00 asti, jolloin työvuoro vaihtuu, eli leikkaus olisi joskus 08.00. Luojalle kiitos 05.25 meni vedet ja pääsin saliin jo ennen kuutta.
Minkäänlaista kipua en tuntenut koko lyhyen toimituksen aikana. Puudute ei sattunut yhtään eikä mikään muukaan. Ainoastaan se vaihe kun puudutteen vaikutua lakkasi ja olin heräämössä, oli todella inhottava. Hirmuinen tärinä ja kylmyys, suu kuiva ja olo kun pahimmassa kankkusesa ikinä, mutta vaikutus lakkasi muutaman tunnin päästä.
Olin osastolla 09.30 ja vauva tuotiin tissille aina kun tahtoi. vauva oli siinä kopassa sänkyni vieressä ja painoin nappia kun alkoi itkeä ja hoitajat laittoivat rinnalle ja antoivat nukkua vieressäkin, jos halusi. Varsinaisia kipuja ei ollut särkylääkkeiden ansiosta, mutta liikkumaan en pystynyt yhtään. Maha ei tuntunut omalta ja olo oli kuin olisi hakattu lantiosta ylöspäin ja rinnasta alaspäin pesäpallomailalla. Illalla pystyin jo kääntämään kylkeä ja kävin hoitajan kanssa vessassa pesulla. Katetrin sain pois seuraavana aamuna ja silloin menin ihan itse suihkuun, vaihtelin voimien mukaan vaippaa, hain ruokaa ja kävinpä sairaalan kanttiinissakin.. Toipuminen oli siis tosi nopeaa ja yllättävän kivutonta. Sängystä nouseminen oli muutaman ekan päivän suorastaan helvetillistä, mutta kaikki muu sujui ongelmitta ja kivutta. kävely, kakkaaminen, pissaminen, vauvan hoito yms yms, kunhaan vaan muisti lepäillä paljon, mutta myös liikkua, jolloin verenkierto vilkastuu.Maha oli pari päivää kosketusarka ja kohdunpainelu sattui aika lailla ja vatsalihakset ovat kipeät ja niin sanotusti täysin käyttökelvottomat muutaman päivän.
Synnytyksestä tulee huomenna viikko ja olo on tosi hyvä. Kaikkea pystyisin kyllä tekemään jos ei tarvitse nostaa tai painaa mahaa =) mutta otan muutaman viikon tosi rauhallisesti, ettei tule takapakkia. Haava ei ole kipeä, mutta särkylääkkeitä otankin kyllä joka neljäs tunti, enkä uskalla vielä vähentää. Minulla toipuminen sektiosta on ollut huomattavasti nopeampaa ja kivuttomampaa kuin alatiesynnytyksestä, mutta mun edellinen synnytys olikin ihan horror-kamaa kun tikkejä toosassa oli yli 30 kpl, kun episotomioita tehtiin useampi. onneksi vain yksi synnytys tuhannesta on sellainen kuin minulla oli. Normaalistihan alatiesynnytyksestä palautuu nopasti ja valtaosa pystyy istumaan jo seuraavan päivänä. Mun kohdalla asit vaav tuntuu välillä menevän vaikeimman kautta, kuten taas tämän imetyksen kanssa. Nännit vuotaa verta ja tissit ovat kauttaaltaan kovat ja erittäin kipeät, vaikka erittäin kivuliaan imetyksen lisäksi lypsän aamuin illoin. kuulemma pari viikkoa menee, että turvotus tasaantuu. Sen kun jaksais niin sitten voisi olla mahdollista korjata neidin imuotetta. Nyt on tissit niin täynnä ja turpeat, että nänni ei erotu ollenkaan, vaikka normaalisti mulla on ihan melkeinpä isot nännit. Vauvan on sis mahdoton saada kunnollista ja oikeaa otetta. Viime yönä annettiin jo pullosta, kun neiti halusi imeä tissiä kahden tunnin välein tunnin kerrallaan!!!! No lypsymaitoa on jo litratolkulla pakkasessa, joten annamme välillä pullosta, että nännit saisivat hieman levätä. Ilmeisesti kaikilla ei rinnatkaan pakkaannu näin pahasti, vaan maito nousee pikkuhiljaa.. Imetysvinkkejä otan vastaan mielelläni. Tässäpä tarinaa taas kerrakseen. Suppareita teille puhaltelen ja onnea koitoksiin. lähden pyyhkimään puklut paidalta ja pesemään sinapit neidin pyllystä. Senkin olin unohtanut että savet on näin alkuun ihan jokaisessa vaipassa.. mutta ihana tuoksuva ja tuhiseva nyytti tämä on ja niin rakas!!!!! mamu ja nyytti 7 pvä
 
Minä täällä yksin kirjoittelen.. Meillä menee kotona ihan mukavasti. Tuore perheenjäsen vaan on aivan hirmuinen tissimaakari. Esikoista kun en pystynyt imettämään, niin tämmöinen totaalisymbioosi on minulle aivan uutta. Esikoinen söi pullon, röyhtäisi, nukahti olkapäälle josta siirrettiin omaan sänkyyn, jos oli oikein kipeä maha, nukkui minun mahan päällä, mutta kuitenkin NUKKUI.. Ei ollut väliä kuka syötti. Tämä ei tee niin! Lypsänyt olen maitoa pakkaseen jemmaan litratolkulla, mutta enpä tiedä pystynkö mihinkään kuitenkaan lähtemään. Tänään juuri kokeiltiin aamulla, että mies antaa maitoa pullosta.. No pullosta kyllä syö, mutta kun ei osaa nukahtaa kun tissille. Eli tämä meidän kaksiviikkoinen valvoi 2,5h, kun ei osannut iskän kanssa nukahtaa. Kun kaivoin tissin sitten esille, niin nukahti viidessä minuutissa. Täytyy pari kertaa viikossa tehdä niin että iskä syöttää ja nukuttaa, niin jospa oppisi että äitin ja iskän kanssa hommat tehdään eri tavalla. Saatiin kutsu häihin reilun kuukauden päähän ja olis niiiiiin kiva miehen kanssa sinne mennä ja pyytää anoppi lapsenvahdiksi, mutta jos tuo neitonen ei suostu nukahtamaan kuin tissi suussa, niin enpä taida viitsiä anoppia valvottaa. Tuttia neiti ei huoli. Muuten on toistaiseksi aika tyytyväinen tapaus, mahavaivoja itkeskeli viime yönä pari tuntia ja passitinkin miehen cuplaton ostoksille.
Esikoinen on suhtautunut tosi hienosti 2,5- vuotiaaksi. Meillä ei ole ollut mitään ongelmia. Jonkin verran enemmän uhmaraivareita, mutta mitään taantumisia tms ei ole vielä ainakaan havaittu. Aamulla kysyy ensimmäisenä, että "Missä mun oma sisko?" ja ihmisille kertoo ensimmäisenä, miten hänestä on tullut isosisko ja miten äitin tissistä tulee maitoa ja että äitillä on mahassa iso haava.. Hirmu reipas tyttö ja jotenkin yhtäkkiä niin iso! Mies on ensi viikonlopun kokonaan pois, joten sitten vasta todellisuudessa mitataan äidin ja tytärten hermot ja sietokyky.. =)
Maha on parantunut ennätysvauhtia. Eipä tosiaan uskoisi että kaksi viikkoa sitten olisi leikkauksessa ollut. Turvotusta vähän on, mutta kipuja ei juurikaan, tosin otan vielä pari kolme särkylääkettä päivässä. Maha on palautunut vanhan kokoiseksi, mutta on erittäin koomisen muotoinen pullataikinaa muistuttava "reppu". Ostan ihan taatusti tukialushousut siihen asti kun saa vähän käydä jumppailemaan, koska muuten reppu rellottaa löysänä joka kauluksesta ja helmasta..
Sitten tisseihin.. Tissit olkavat tottua imetykseen.. Nyt kärsii jo pitää paitaa päällä, eikä nännit vuoda verta.. Jei!! Rintakumeillä imetän edelleen öisin, kun syö niin usein ja pitkään, että muuten tulee nännit vielä kipeiksi. Turvotus ja kipu on tasaantunut. Isohkot nämä vieläkin ovat, mutta eivät enää kivikovat pallot. Enää ei tarvitse aamuin illoin lypsää, vaan riittää että aamusyötön jälkeen pumpulla tyhjennän. Ilman kunnon pumppua olisin taatusti saanut rintatulehduksen, kun vauva vasta oikeastaan nyt osaa ja jaksaa tyhjentää koko rinnan ja mulla sitä maitoa tosiaan pakkasi rintoihin koko Suomen edestä!!
Hyvää vointia kaikille ja onnea synnytyksiin ja vauva-arkeen ja käykäähän kertomassa kuulumisia!
 
Onnittelut mamulle ja marille!!!

Näin pikasesti!!

Vauva syö korviketta, maitoa ei oikein tahtonut tulla ja aina kun imetti niin tuli itselle todella oksettava olo. No esikoinen ei muuta ole syönytkään kun korviketta ja terve poika on ollut.
Meillä menee juuri tuo kaava että maikkia, röhtäsy ja nukkumaan... pientä narinaa kuluu välillä mutta muuten menee hyvin illalla syö 9 aikaa-2aikaa ja sitte puoli 7:tä, näin on mennyt pari viimeistä yötä.

Isoveli on sopeutunut rooliinta hyvin, antaa jopa vauvalle tuttinsa kun vauva itkee, pyyhkii puklua yms. Totuus on ettei selkää uskalla kääntää kun ei tiedä mitä mies keksii. No jospa ne silmät kasvais takaraivoonkin!!

No kutsu käy, täytyy yrittää ehtiä hiukan useammin koneelle... on vaan olevinaan niin kiirettä...

Ainu vauva 2vko3pvä ja ISOVELI 1vmelkein 3kk
 

Similar threads

D
Viestiä
0
Luettu
315
Aihe vapaa
Danin äiti
D

Yhteistyössä