Toinen miniä ivas minua, kun meillä ei vielä lapsia, heille tulossa!!! :/

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Kiitos teille rohkaisevista sanoistanne, mulla tuli itku kun luin vielä uudelleen viestinne läpi.
Jotenkin, vaikka olen ollut iloinen miehen veljen ja tämän tyttöystävän puolesta, olen tuntenut oloni tosi hylätyksi ja syrjityksi, juuri arvottomaksi kun minä en ole raskaana enkä synnytä sukuun lasta, enkä perheeseen sitä ensimmäistä lastenlasta, vauvakuumeestani huolimatta.

Yritän tsempata itseäni, että en saa vajota pahaan oloon, vaikka miehen perhe tekis mitä.
Mies onneksi on tukenani ja ymmärtää, ja sanoi että tuon jälkeen häntä on ihan turha pyytää kummiksi. Saa nähdä miten mieli muuttuu, enkä kyllä itse ole vaatinut häntä ottamaan kielteistä kantaa mahdolliseen kummiuteen, mutta tavallaan tuntuu kuitenkin hyvältä, että jollekin minä olen yhä se tärkein. Vaikka sinänsä mistään mustasukkaisuudesta ei olekaan kyse, mutta tosiaan tuon toisen miniän sanojen jälkeen olen alkanut ajatella asiaa vieläkin monimutkaisemmin ja ottanut ne sanat todella itseeni.

Jos veljellä typerys avovaimona, niin miksi kostaa se veljelle & lapselle...

 
Mitä väliä pitääkö anoppi sinusta? Pääasia on että miehesi pitää sinusta ja sinä itsestäsi!
Helpompi on kun anopin kanssa on suht viileät ja neutraalit välit. Äläkä siintä vauvva jutusta välitä, vauva tulee kun on tarkoitus, anna anopin harjoitella, onpa sitten kokeneempi kun on teidän vauvan aika!
Minä olen aina ollut se huono miniä, mutta olen oppinut hyväksymään sen! Ja tällä hetkellä olen tyytyväinen siihen, mieheni välit äitiinsä ovat kuitenkin hyvät.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Kiitos teille rohkaisevista sanoistanne, mulla tuli itku kun luin vielä uudelleen viestinne läpi.
Jotenkin, vaikka olen ollut iloinen miehen veljen ja tämän tyttöystävän puolesta, olen tuntenut oloni tosi hylätyksi ja syrjityksi, juuri arvottomaksi kun minä en ole raskaana enkä synnytä sukuun lasta, enkä perheeseen sitä ensimmäistä lastenlasta, vauvakuumeestani huolimatta.

Yritän tsempata itseäni, että en saa vajota pahaan oloon, vaikka miehen perhe tekis mitä.
Mies onneksi on tukenani ja ymmärtää, ja sanoi että tuon jälkeen häntä on ihan turha pyytää kummiksi. Saa nähdä miten mieli muuttuu, enkä kyllä itse ole vaatinut häntä ottamaan kielteistä kantaa mahdolliseen kummiuteen, mutta tavallaan tuntuu kuitenkin hyvältä, että jollekin minä olen yhä se tärkein. Vaikka sinänsä mistään mustasukkaisuudesta ei olekaan kyse, mutta tosiaan tuon toisen miniän sanojen jälkeen olen alkanut ajatella asiaa vieläkin monimutkaisemmin ja ottanut ne sanat todella itseeni.

Jos veljellä typerys avovaimona, niin miksi kostaa se veljelle & lapselle...

Ei se mitään "kostamista" ole, ja eivät miehen veli ja tämän tyttöystävä ole edes pyytäneet miestäni kummiksi - ainakaan vielä. Tuskin se siltä vauvalta on pois, vaikkei mieheni kummina olisikaan, vai onko?
Ja korostan vielä, että itse en ole vaatinut miestäni mahdollisesta kummiudesta kieltäytymään, emmekä kyllä ole asiaa ajatelleet/tarkoittaneet siten, että me vauvan kautta kostaisimme tuon toisen miniän tökeryyden ja asiattomuudet!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Kiitos teille rohkaisevista sanoistanne, mulla tuli itku kun luin vielä uudelleen viestinne läpi.
Jotenkin, vaikka olen ollut iloinen miehen veljen ja tämän tyttöystävän puolesta, olen tuntenut oloni tosi hylätyksi ja syrjityksi, juuri arvottomaksi kun minä en ole raskaana enkä synnytä sukuun lasta, enkä perheeseen sitä ensimmäistä lastenlasta, vauvakuumeestani huolimatta.

Yritän tsempata itseäni, että en saa vajota pahaan oloon, vaikka miehen perhe tekis mitä.
Mies onneksi on tukenani ja ymmärtää, ja sanoi että tuon jälkeen häntä on ihan turha pyytää kummiksi. Saa nähdä miten mieli muuttuu, enkä kyllä itse ole vaatinut häntä ottamaan kielteistä kantaa mahdolliseen kummiuteen, mutta tavallaan tuntuu kuitenkin hyvältä, että jollekin minä olen yhä se tärkein. Vaikka sinänsä mistään mustasukkaisuudesta ei olekaan kyse, mutta tosiaan tuon toisen miniän sanojen jälkeen olen alkanut ajatella asiaa vieläkin monimutkaisemmin ja ottanut ne sanat todella itseeni.

Jos veljellä typerys avovaimona, niin miksi kostaa se veljelle & lapselle...

Ei se mitään "kostamista" ole, ja eivät miehen veli ja tämän tyttöystävä ole edes pyytäneet miestäni kummiksi - ainakaan vielä. Tuskin se siltä vauvalta on pois, vaikkei mieheni kummina olisikaan, vai onko?
Ja korostan vielä, että itse en ole vaatinut miestäni mahdollisesta kummiudesta kieltäytymään, emmekä kyllä ole asiaa ajatelleet/tarkoittaneet siten, että me vauvan kautta kostaisimme tuon toisen miniän tökeryyden ja asiattomuudet!

Tämäkö ei ole "kostamista" tyttöjen tyyliin...

"Mies onneksi on tukenani ja ymmärtää, ja sanoi että tuon jälkeen häntä on ihan turha pyytää kummiksi. "
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Kiitos teille rohkaisevista sanoistanne, mulla tuli itku kun luin vielä uudelleen viestinne läpi.
Jotenkin, vaikka olen ollut iloinen miehen veljen ja tämän tyttöystävän puolesta, olen tuntenut oloni tosi hylätyksi ja syrjityksi, juuri arvottomaksi kun minä en ole raskaana enkä synnytä sukuun lasta, enkä perheeseen sitä ensimmäistä lastenlasta, vauvakuumeestani huolimatta.

Yritän tsempata itseäni, että en saa vajota pahaan oloon, vaikka miehen perhe tekis mitä.
Mies onneksi on tukenani ja ymmärtää, ja sanoi että tuon jälkeen häntä on ihan turha pyytää kummiksi. Saa nähdä miten mieli muuttuu, enkä kyllä itse ole vaatinut häntä ottamaan kielteistä kantaa mahdolliseen kummiuteen, mutta tavallaan tuntuu kuitenkin hyvältä, että jollekin minä olen yhä se tärkein. Vaikka sinänsä mistään mustasukkaisuudesta ei olekaan kyse, mutta tosiaan tuon toisen miniän sanojen jälkeen olen alkanut ajatella asiaa vieläkin monimutkaisemmin ja ottanut ne sanat todella itseeni.

Jos veljellä typerys avovaimona, niin miksi kostaa se veljelle & lapselle...

Ei se mitään "kostamista" ole, ja eivät miehen veli ja tämän tyttöystävä ole edes pyytäneet miestäni kummiksi - ainakaan vielä. Tuskin se siltä vauvalta on pois, vaikkei mieheni kummina olisikaan, vai onko?
Ja korostan vielä, että itse en ole vaatinut miestäni mahdollisesta kummiudesta kieltäytymään, emmekä kyllä ole asiaa ajatelleet/tarkoittaneet siten, että me vauvan kautta kostaisimme tuon toisen miniän tökeryyden ja asiattomuudet!

Tämäkö ei ole "kostamista" tyttöjen tyyliin...

"Mies onneksi on tukenani ja ymmärtää, ja sanoi että tuon jälkeen häntä on ihan turha pyytää kummiksi. "

Niin, MIES sanoi. Ilmeisesti taitaa tuon tyttöjen tyyliin kostamisen sitten hivenen paremmin kuin minä :D Että se pitääkin aina kaikesta kehittää jotain paskaa lisää niskaan, mutta siitä vain. Minä en ole miestäni pakottanut tai edes pyytänyt mahdollisesta kummiudesta kieltäytymään, mies ihan itse ilmoitti kantansa kuultuaan veljensä tyttöystävän sanailusta. Olisi ilmeisesti pitänyt olla kertomatta miehelle, niin kukaan ei saisi päähänsä mitään "tyttöjen tyyliin kostamisesta", ei jessus sentään.
 
:o :o :o Olen aivan järkyttynyt. Kaikke sitä ihmisen täytyy kattella. Miten kukaan ihminen voi olla noin ilkeä??? Itse en antaisi tollaista ikinä anteeksi. Mutta olenkin kyllä hlvtin pitkä vihainen ihminen. Tuskin olisin tuollaisen jälkeen enää koskaan missään muussa tekemisissä kuin ns. pakolliset sukutapaamiset. No itsellä se tilanne että kovin toivottua pientä ei vaan kuulu niin sekin tietty nostaa tunteet pintaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Veena:
:o :o :o Olen aivan järkyttynyt. Kaikke sitä ihmisen täytyy kattella. Miten kukaan ihminen voi olla noin ilkeä??? Itse en antaisi tollaista ikinä anteeksi. Mutta olenkin kyllä hlvtin pitkä vihainen ihminen. Tuskin olisin tuollaisen jälkeen enää koskaan missään muussa tekemisissä kuin ns. pakolliset sukutapaamiset. No itsellä se tilanne että kovin toivottua pientä ei vaan kuulu niin sekin tietty nostaa tunteet pintaan.

Kaiken lisäksi kun tämän toinen miniä tietää, kuinka suuri vauvakuume minulla on, mutta etten vielä koe edes vauvan yrittämistä sopivaksi, kun opiskeluissa viimeinen vuosi menossa, eli sen jälkeen tarkoituksensa aloittaa yrittäminen. Mietityttää, että jos emme voikaan saada miehen kanssa biologisia lapsia, mites sitten tuo suhtautuminen... :'(
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Veena:
:o :o :o Olen aivan järkyttynyt. Kaikke sitä ihmisen täytyy kattella. Miten kukaan ihminen voi olla noin ilkeä??? Itse en antaisi tollaista ikinä anteeksi. Mutta olenkin kyllä hlvtin pitkä vihainen ihminen. Tuskin olisin tuollaisen jälkeen enää koskaan missään muussa tekemisissä kuin ns. pakolliset sukutapaamiset. No itsellä se tilanne että kovin toivottua pientä ei vaan kuulu niin sekin tietty nostaa tunteet pintaan.

Kaiken lisäksi kun tämän toinen miniä tietää, kuinka suuri vauvakuume minulla on, mutta etten vielä koe edes vauvan yrittämistä sopivaksi, kun opiskeluissa viimeinen vuosi menossa, eli sen jälkeen tarkoituksensa aloittaa yrittäminen. Mietityttää, että jos emme voikaan saada miehen kanssa biologisia lapsia, mites sitten tuo suhtautuminen... :'(

Voithan sä aina sopivassa tilanteessa kertoa että miten tekin kuumeilette MUTTA haluatte ensin järjestää asiat kuntoon vauvaa varten... Jos ei vauvaa heti opiskelujen jälkeen kuuluisikaan, niin sen voi muut ihan vapaasti ymmärtää siten että haluat luoda uraa ensin jne. Mä en ainakaan enää kertois mitään semmoista ko. henkilölle, että pääsis tosi henkilökohtaisesti loukkaamaan.
Ja jos miestäsi pyydettäisi kummiksi, ´niin eikö silloin sinuakin ???
 
Minkä ikäinen tämä veljen tyttökaveri on?
Kuulostaa todella huomionkipeältä tyypiltä. Älä lähde sen juttuihin mukaan.

Anoppi varmaankin on huomannut myös kuinka innossasi sinä olet ollut vauvasta ja sen takia jakaa ne onnellisuuden tunteet sinun kanssa. Tuskin appiukko jaksaa katella kaikkia niitä uusia vaatteita jne. Voisiko olla mahdollista?

Kummiudesta sen verran, että eihän vauva ole mitään pahaa tehnyt kenellekään. Enemminkin miettikää sitten kun teidän vauvan on aika saapua pyydättekö tätä tyttökaveria kummiksi vai ette. Miehesi olisi vauvalla varmaan paras kummisetä kuitenkin (minä ainakin koen näin omista veljistä)

Tsemppiä ja hengitä syvään. Se tyttökaveri on varmaan aina ollut sinulle jostain kateellinen ja nyt kun sillä on jotain mitä sinulla ei ole niin kerrankin heitti sen naamallesi. Lapsellista, tiedän mutta kaikki eivät aina osaa käyttäytyä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja piiå:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Veena:
:o :o :o Olen aivan järkyttynyt. Kaikke sitä ihmisen täytyy kattella. Miten kukaan ihminen voi olla noin ilkeä??? Itse en antaisi tollaista ikinä anteeksi. Mutta olenkin kyllä hlvtin pitkä vihainen ihminen. Tuskin olisin tuollaisen jälkeen enää koskaan missään muussa tekemisissä kuin ns. pakolliset sukutapaamiset. No itsellä se tilanne että kovin toivottua pientä ei vaan kuulu niin sekin tietty nostaa tunteet pintaan.

Kaiken lisäksi kun tämän toinen miniä tietää, kuinka suuri vauvakuume minulla on, mutta etten vielä koe edes vauvan yrittämistä sopivaksi, kun opiskeluissa viimeinen vuosi menossa, eli sen jälkeen tarkoituksensa aloittaa yrittäminen. Mietityttää, että jos emme voikaan saada miehen kanssa biologisia lapsia, mites sitten tuo suhtautuminen... :'(

Voithan sä aina sopivassa tilanteessa kertoa että miten tekin kuumeilette MUTTA haluatte ensin järjestää asiat kuntoon vauvaa varten... Jos ei vauvaa heti opiskelujen jälkeen kuuluisikaan, niin sen voi muut ihan vapaasti ymmärtää siten että haluat luoda uraa ensin jne. Mä en ainakaan enää kertois mitään semmoista ko. henkilölle, että pääsis tosi henkilökohtaisesti loukkaamaan.
Ja jos miestäsi pyydettäisi kummiksi, ´niin eikö silloin sinuakin ???

Sitä minäkin toivoisin, että saisin tuon mahdollisuuden, että voisin jakaa kummiuden mieheni kanssa, enkä jäädä siitäkin "ulkopuolelle", mutta epäilen, että minut haluavat kummiksi - ainakin sellaisen käsityksen noista hänen sanomisistaan sai. Ja emme ole naimisissa, eli liekö sekin sitten ratkaisevaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Viirus:
Minkä ikäinen tämä veljen tyttökaveri on?
Kuulostaa todella huomionkipeältä tyypiltä. Älä lähde sen juttuihin mukaan.

Anoppi varmaankin on huomannut myös kuinka innossasi sinä olet ollut vauvasta ja sen takia jakaa ne onnellisuuden tunteet sinun kanssa. Tuskin appiukko jaksaa katella kaikkia niitä uusia vaatteita jne. Voisiko olla mahdollista?

Kummiudesta sen verran, että eihän vauva ole mitään pahaa tehnyt kenellekään. Enemminkin miettikää sitten kun teidän vauvan on aika saapua pyydättekö tätä tyttökaveria kummiksi vai ette. Miehesi olisi vauvalla varmaan paras kummisetä kuitenkin (minä ainakin koen näin omista veljistä)

Tsemppiä ja hengitä syvään. Se tyttökaveri on varmaan aina ollut sinulle jostain kateellinen ja nyt kun sillä on jotain mitä sinulla ei ole niin kerrankin heitti sen naamallesi. Lapsellista, tiedän mutta kaikki eivät aina osaa käyttäytyä.

Nainen on 23-vuotias. Niin, vielä eivät ole miestä pyytäneet kummiksi, eli saa nähdä nyt sitten että pyytävätkö vai eivät, vai halusiko nainen silläkin heitollaan "lyödä" minua.
 
En enää tiedä itkeäkö vai nauraa!!! Anoppi soitti tossa aamusella, vastasin pahaa-aavistamattomana puhelimeen ihan iloisesti. Puhelimen päästä alkoi kuulua hirveää säksätystä, että "etkö sä prklstana tajua, että raskaanaolevan kotiin ei mennä RIEHUMAAN?!!!" "Noinko alas sä olet valmis vajoamaan?!!"

Miniä oli eilen kuulemma kahvipöydässä avautunut anopille minun viimeisimmästä vierailustani, ja mennyt sitten kääntämään asiat HIEMAN päälaelleen! Että minä olisin sitten muka käynyt riehumassa siellä!! Ei helvet*i että osaa olla jollain pokkaa! Tästä ei enää tämä miehen veljen tyttöystävä pääsekään päänsilittelyllä, voi olla varma että tänä iltana tulee vieraita!!!!! Ja kallistun ehkä sen itkemisen puolelle: noinko vähän anoppi minuun luottaa ja uskoo ihan tuosta vaan tuollaisia paskapuheita. Ei voi olla totta. :'( Tulis nyt tuo mies äkkiä töistä :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
En enää tiedä itkeäkö vai nauraa!!! Anoppi soitti tossa aamusella, vastasin pahaa-aavistamattomana puhelimeen ihan iloisesti. Puhelimen päästä alkoi kuulua hirveää säksätystä, että "etkö sä prklstana tajua, että raskaanaolevan kotiin ei mennä RIEHUMAAN?!!!" "Noinko alas sä olet valmis vajoamaan?!!"

Miniä oli eilen kuulemma kahvipöydässä avautunut anopille minun viimeisimmästä vierailustani, ja mennyt sitten kääntämään asiat HIEMAN päälaelleen! Että minä olisin sitten muka käynyt riehumassa siellä!! Ei helvet*i että osaa olla jollain pokkaa! Tästä ei enää tämä miehen veljen tyttöystävä pääsekään päänsilittelyllä, voi olla varma että tänä iltana tulee vieraita!!!!! Ja kallistun ehkä sen itkemisen puolelle: noinko vähän anoppi minuun luottaa ja uskoo ihan tuosta vaan tuollaisia paskapuheita. Ei voi olla totta. :'( Tulis nyt tuo mies äkkiä töistä :(

Niin, täälläkään ei ole kuultu kuin _sinun versiosi_ asioista....
Miksi olet itse huomionkipeä ja mustasukkainen toisen saamasta huomiosta? Pata kattilaa soimaa.
 
En olisi edes osannut loukkantua tuommoisesta. Suoraanhan tuo vain puhui. Tietysti voi olla arka aihe, kun on kova vauvakuume. Ehkä on vaan tottunut tuommoiseen, kun oon pyöriny enemmän miesporukoissa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mustankipeä lapsukainen?:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
En enää tiedä itkeäkö vai nauraa!!! Anoppi soitti tossa aamusella, vastasin pahaa-aavistamattomana puhelimeen ihan iloisesti. Puhelimen päästä alkoi kuulua hirveää säksätystä, että "etkö sä prklstana tajua, että raskaanaolevan kotiin ei mennä RIEHUMAAN?!!!" "Noinko alas sä olet valmis vajoamaan?!!"

Miniä oli eilen kuulemma kahvipöydässä avautunut anopille minun viimeisimmästä vierailustani, ja mennyt sitten kääntämään asiat HIEMAN päälaelleen! Että minä olisin sitten muka käynyt riehumassa siellä!! Ei helvet*i että osaa olla jollain pokkaa! Tästä ei enää tämä miehen veljen tyttöystävä pääsekään päänsilittelyllä, voi olla varma että tänä iltana tulee vieraita!!!!! Ja kallistun ehkä sen itkemisen puolelle: noinko vähän anoppi minuun luottaa ja uskoo ihan tuosta vaan tuollaisia paskapuheita. Ei voi olla totta. :'( Tulis nyt tuo mies äkkiä töistä :(

Niin, täälläkään ei ole kuultu kuin _sinun versiosi_ asioista....
Miksi olet itse huomionkipeä ja mustasukkainen toisen saamasta huomiosta? Pata kattilaa soimaa.

Miksi mä tulisin tänne valehtelemaan? Enkö mä silloin miettisi ennemminkin omassa pienessä mielessäni tekosiani, jos asiat eivät olisi menneet kuten olen kertonut. Toinen miniä vielä itse pyysi minut silloin käymään, eli en edes ollut tunkenut itseäni sinne lahjoineni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mustankipeä lapsukainen?:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
En enää tiedä itkeäkö vai nauraa!!! Anoppi soitti tossa aamusella, vastasin pahaa-aavistamattomana puhelimeen ihan iloisesti. Puhelimen päästä alkoi kuulua hirveää säksätystä, että "etkö sä prklstana tajua, että raskaanaolevan kotiin ei mennä RIEHUMAAN?!!!" "Noinko alas sä olet valmis vajoamaan?!!"

Miniä oli eilen kuulemma kahvipöydässä avautunut anopille minun viimeisimmästä vierailustani, ja mennyt sitten kääntämään asiat HIEMAN päälaelleen! Että minä olisin sitten muka käynyt riehumassa siellä!! Ei helvet*i että osaa olla jollain pokkaa! Tästä ei enää tämä miehen veljen tyttöystävä pääsekään päänsilittelyllä, voi olla varma että tänä iltana tulee vieraita!!!!! Ja kallistun ehkä sen itkemisen puolelle: noinko vähän anoppi minuun luottaa ja uskoo ihan tuosta vaan tuollaisia paskapuheita. Ei voi olla totta. :'( Tulis nyt tuo mies äkkiä töistä :(

Niin, täälläkään ei ole kuultu kuin _sinun versiosi_ asioista....
Miksi olet itse huomionkipeä ja mustasukkainen toisen saamasta huomiosta? Pata kattilaa soimaa.


Ja mikä vittu sun ongelmas on...mahdatko olla ap:n miehen veljen morsmaikku???
 
Kai ap selitit anopille miten tilanne todellisuudessa meni? Ei todellakaan fiksua käytöstä tältä veljen avovaimolta, kaikkea muuta.

Sun täytyy nyt tämä avovaimo jättää ihan omaan arvoonsa ja rauhaansa ja hänen on kyllä syytä pyytää sulta anteeksi. Ja yritä parhaasi mukaan pitää välit hyvinä anoppiin, hän on hurahtanut tulevaan vauvaan tottakai ja siksi uskoo nyt sokeana tuollaisia puheita.

Paras olisi jos anoppi vois olla kaiken taistelun ulkopuolella, etenkin kun teidän riidat ei häneen edes liity.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Mustankipeä lapsukainen?:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
En enää tiedä itkeäkö vai nauraa!!! Anoppi soitti tossa aamusella, vastasin pahaa-aavistamattomana puhelimeen ihan iloisesti. Puhelimen päästä alkoi kuulua hirveää säksätystä, että "etkö sä prklstana tajua, että raskaanaolevan kotiin ei mennä RIEHUMAAN?!!!" "Noinko alas sä olet valmis vajoamaan?!!"

Miniä oli eilen kuulemma kahvipöydässä avautunut anopille minun viimeisimmästä vierailustani, ja mennyt sitten kääntämään asiat HIEMAN päälaelleen! Että minä olisin sitten muka käynyt riehumassa siellä!! Ei helvet*i että osaa olla jollain pokkaa! Tästä ei enää tämä miehen veljen tyttöystävä pääsekään päänsilittelyllä, voi olla varma että tänä iltana tulee vieraita!!!!! Ja kallistun ehkä sen itkemisen puolelle: noinko vähän anoppi minuun luottaa ja uskoo ihan tuosta vaan tuollaisia paskapuheita. Ei voi olla totta. :'( Tulis nyt tuo mies äkkiä töistä :(

Niin, täälläkään ei ole kuultu kuin _sinun versiosi_ asioista....
Miksi olet itse huomionkipeä ja mustasukkainen toisen saamasta huomiosta? Pata kattilaa soimaa.

Miksi mä tulisin tänne valehtelemaan? Enkö mä silloin miettisi ennemminkin omassa pienessä mielessäni tekosiani, jos asiat eivät olisi menneet kuten olen kertonut. Toinen miniä vielä itse pyysi minut silloin käymään, eli en edes ollut tunkenut itseäni sinne lahjoineni.

Miksi yleensä nähdä vaivaa moisesta asiasta? Jos ette tule toimeen ja arvonne eivät täsmää, sillä selvä? Miksi aloittaa arvovaltariitely jostain anopin arvostamisista? Anoppi ja toinen "miniä" saavat arvottaa elämänsä ja siihen kuuluvat ihmiset juuri niinkuin haluavat.
Ihan älytöntä kadehtimista.
 
Pointtina ei ole myöskään ollut mikään "mustasukkaisuus" tai "huomionkipeys", vaan se kuinka tökerösti tuo miehen veljen tyttöystävä minua kohtaan käyttäytyi ja nyt kaiken huipuksi tuo anopin puhelu. Että tuo toinen miniä on nyt jostain käsittämättömästä syystä selittänyt anopille minusta täyttä paskaa, ja se loukkaa että anoppi uskonut tuon kaiken ihan tuosta vaan, eikä edes ole kysynyt minun versiotani.

Mutta tosiaan, tämä otetaan puheeksi tänään erityisesti tuon toisen miniän kanssa. :'(
Ei kai kukaan aikuinen ihminen tee tuollaista. Tai no, näköjään tekee :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Huomionkipeä lapsukainen?:
Miksi yleensä nähdä vaivaa moisesta asiasta? Jos ette tule toimeen ja arvonne eivät täsmää, sillä selvä? Miksi aloittaa arvovaltariitely jostain anopin arvostamisista? Anoppi ja toinen "miniä" saavat arvottaa elämänsä ja siihen kuuluvat ihmiset juuri niinkuin haluavat.
Ihan älytöntä kadehtimista.

Koska ihmiset yleensä arvostavat tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta, vaikka asia ei koskisikaan heitä itseään. Minä ainakin älähdän, jos asiat eivät mene oikeudenmukaisesti. Tosin en tässä katso tuota miniän viaksi, vaikka empatiakyky taitaakin hänellä olla heikohko. Anoppi voisi hieman enemmän ajatella toimiaan, mutta ehkä hän on vain sekaisin vauvasta.

 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Pointtina ei ole myöskään ollut mikään "mustasukkaisuus" tai "huomionkipeys", vaan se kuinka tökerösti tuo miehen veljen tyttöystävä minua kohtaan käyttäytyi ja nyt kaiken huipuksi tuo anopin puhelu. Että tuo toinen miniä on nyt jostain käsittämättömästä syystä selittänyt anopille minusta täyttä paskaa, ja se loukkaa että anoppi uskonut tuon kaiken ihan tuosta vaan, eikä edes ole kysynyt minun versiotani.

Mutta tosiaan, tämä otetaan puheeksi tänään erityisesti tuon toisen miniän kanssa. :'(
Ei kai kukaan aikuinen ihminen tee tuollaista. Tai no, näköjään tekee :(


Varmistan nyt vielä, että sä et koko aikana kun se kohteli sua noin sanonut sanakaan? Olit ihan kiltisti hiljaa? Et sanonut edes mitään mitä hän olisi voinut raskaushormoneissaan käsittää väärin? Et heittänyt vauvanvaatteita vaan laskit ne sivistyneesti? Yritän vaan keksi jotain mistä tuo miniä olisi voinut saada päähänsä tuon "riehumisen".
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Huomionkipeä lapsukainen?:
Miksi yleensä nähdä vaivaa moisesta asiasta? Jos ette tule toimeen ja arvonne eivät täsmää, sillä selvä? Miksi aloittaa arvovaltariitely jostain anopin arvostamisista? Anoppi ja toinen "miniä" saavat arvottaa elämänsä ja siihen kuuluvat ihmiset juuri niinkuin haluavat.
Ihan älytöntä kadehtimista.

Koska ihmiset yleensä arvostavat tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta, vaikka asia ei koskisikaan heitä itseään. Minä ainakin älähdän, jos asiat eivät mene oikeudenmukaisesti. Tosin en tässä katso tuota miniän viaksi, vaikka empatiakyky taitaakin hänellä olla heikohko. Anoppi voisi hieman enemmän ajatella toimiaan, mutta ehkä hän on vain sekaisin vauvasta.

Mitä jos anoppi ei edes halua olla tasapuolinen? Hän voi olla niitä ihmisiä, joiden arvostus naisena ja puolisona hankitaan lapsella. Siinä unohtuu lapseton miniä aika tehokkaasti.
Turha tuollaisia asioita on kaivella. Mitä enemmän paskakasaa tonkii, sitä enemmän se haisee.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Pointtina ei ole myöskään ollut mikään "mustasukkaisuus" tai "huomionkipeys", vaan se kuinka tökerösti tuo miehen veljen tyttöystävä minua kohtaan käyttäytyi ja nyt kaiken huipuksi tuo anopin puhelu. Että tuo toinen miniä on nyt jostain käsittämättömästä syystä selittänyt anopille minusta täyttä paskaa, ja se loukkaa että anoppi uskonut tuon kaiken ihan tuosta vaan, eikä edes ole kysynyt minun versiotani.

Mutta tosiaan, tämä otetaan puheeksi tänään erityisesti tuon toisen miniän kanssa. :'(
Ei kai kukaan aikuinen ihminen tee tuollaista. Tai no, näköjään tekee :(

Huoh. Mä olen niin kamala ja lapsellinen ihminen, että anoppi ja toinen miniä sais mun puolesta olla rauhassa. En vastaisi puheluihin, en soittaisi enkä todellakaan menisi käymään. Mitäpä sitä haaskata omaa elämäänsä tollaseen riitelyyn, ei ainakaan satu enää tollasia välikohtauksia, jos et missään yhteyksissä ole.
 

Yhteistyössä