töissä ja lasten etu

[Keittiönoita]

Olen kotona ja pienet lapset myös. Pieni lapsi kaipaa vanhemman seuraa, läsnäoloa jne. Se on kumma ajatus nykyään, kun ennen vuoden ikää on ollut PAKKO ainakin laivalla käydä Mielestäni tärkeämpää tottua, tutustua ensin lähiympäristöön, lähipiiriin ja sitä sitten avartaa kasvaessa. Mielestäni alle 3v ei myöskään tarvitse/kaipaa etelän reissuja yms. matkustelua. Tottakai hän nauttii muttei siitä kasvaessa paljonkaan muista.. Kun lapset kouluiässä, niin minä ainakin haluan matkustella heidän kanssaan ehdottomasti ja silloin olen myös töissä, joten meilläkin on enemmän sitä elintärkeää RAHAA.

Ihmettelen myös, onko vastakkain laitettu työssäkäynti=matkustelua ja kotiäitiys=pihalla seisominen.. Pienellä rahallakin, joskus jopa ilmaiseksi, voi lasten kanssa harrastaa ja matkustaa. Eri asia onko aikuisella mielikuvitusta ja viitseliäisyyttä..

Minusta kaikessa, IHAN kaikessa, pitäisi aina muistaa kysyä, kenen leipää syöt. Jos syö vaan sen oman ukkonsa työllään tienaamaa leipää, niin ihan ok. Mutta jos syö jonkun muunkin tienaamaa leipää, musta olis kohtuullista että edes pari kertaa vuodessa kävisi sen "muun" kotona vaikka pesemässä ikkunat. Ja nyt en puhu äitiyspäväirahoista enkä kotihoidontuesta vaan niistä yhteiskunnan - eli meidän kaikkien selkänahasta otetuista rahoista - joiden turvin joidenkin ei ole pakko ikinä tehdä mitään niin brutaalia ja ällöttävää kuin työ.

 

[Coffee Break]

Kyllä meinaan o tyhmää sitten kuunnella näiden kotiäitien narinaa, kun ei ole varaa koskaan mennä mihinkään.. edes leffaan.

Silloin kun mä olin kotona pojan kanssa, niin meillä oli just tällänen tilanne että rahaa ei ollut suunnilleen edes leffalippuihin :snotty: Hirveä tilanne, oikeasti. Ei sovi mulle että rahat menee noin tiukalle, sitä vaan miettii sitten koko ajan sitä kun rahaa ei ole ja laskee päiviä koska sitä saa lisää :/

 

[Keittiönoita]

Kyllä meinaan o tyhmää sitten kuunnella näiden kotiäitien narinaa, kun ei ole varaa koskaan mennä mihinkään.. edes leffaan.

Silloin kun mä olin kotona pojan kanssa, niin meillä oli just tällänen tilanne että rahaa ei ollut suunnilleen edes leffalippuihin :snotty: Hirveä tilanne, oikeasti. Ei sovi mulle että rahat menee noin tiukalle, sitä vaan miettii sitten koko ajan sitä kun rahaa ei ole ja laskee päiviä koska sitä saa lisää :/

Mulle taas silloin, kun olin hoitovapaalla ja rahat tiukilla, ei olisi tullut mieleeenikään kiikuttaa 2 veetä mukanani leffaaan. Ei edes lasten leffaan. Musta kuitenkin oli mukavampaa elää sitä - joskus tylsääkin - arkea lasteni kanssa kuin ravata raivopäänä töissä päästäkseni leffaan.

Kun mä 24 veenä sain esikoiseni, olin ehtinyt bilettää jo riittävästi. En mä lasta olisi tenytkään, jos menokenkä oolisi vielä vipattanut. Mulle kävi sitten taloiudellisen tilanteen kanssa kalpaten, mutta selvisin siitäkin. Sisulla ja työllä. Siihen maailmanaikaan kun sossusta ei työkykyiset saaneet yhtään mitään.

Oli aikoja, jolloin yöllä itkin keittiönpöydän ääressä sitä, saanko niillä penneillä litran vai puoli litraa maitoa. Mutta ne vuodet olivat kuitenkin vain ne vuodet. Päivääkään en ole katunut ( ja se mun esikoiseni täyttää tänä vuonna 22 v ), että kotona olin ne ajat miltä kotihoidontukea maksettin. Mutta päivääkään en ole katunut sitäkään, että tuon esikoiseni ei tarvitse kituutella keskiverto-opiskelijoiden tapaan. Eilen maksoin likan kissan tuhkauksen, 95 euroa. Likalle suuri summa, mulle pikkuraha. Jollekin toiselle opiskelijalle, jonka vanhemmat ei auta, kuukauden ruokarahat.

Kerkee sitä hynää tienata senkin jälkeen, kun kotihoidontuki loppuu =)

 

[Coffee Break]

Kyllä meinaan o tyhmää sitten kuunnella näiden kotiäitien narinaa, kun ei ole varaa koskaan mennä mihinkään.. edes leffaan.

Silloin kun mä olin kotona pojan kanssa, niin meillä oli just tällänen tilanne että rahaa ei ollut suunnilleen edes leffalippuihin :snotty: Hirveä tilanne, oikeasti. Ei sovi mulle että rahat menee noin tiukalle, sitä vaan miettii sitten koko ajan sitä kun rahaa ei ole ja laskee päiviä koska sitä saa lisää :/

Mulle taas silloin, kun olin hoitovapaalla ja rahat tiukilla, ei olisi tullut mieleeenikään kiikuttaa 2 veetä mukanani leffaaan. Ei edes lasten leffaan. Musta kuitenkin oli mukavampaa elää sitä - joskus tylsääkin - arkea lasteni kanssa kuin ravata raivopäänä töissä päästäkseni leffaan.

Me ollaan käyty baby biossa Kiva kokemus.

Mutta tuo mun pointti oli lähinnä vertauskuvallinen, vaikkakin meillä tosiaan oli se tilanne että 20 ? alkoi olemaan suuri raha :snotty: Voin kyllä myöntää, että jos seuraava lapsi tulee, niin kyllä sitä hoidetaan kotona niin pitkään kuin hyvältä tuntuu ja euroja lasketaan jos tilanne sitä vaatii, onhan meillä siitä jo kokemusta...

 

[onni löytyy arjesta]

Olen kotona ja pienet lapset myös. Pieni lapsi kaipaa vanhemman seuraa, läsnäoloa jne. Se on kumma ajatus nykyään, kun ennen vuoden ikää on ollut PAKKO ainakin laivalla käydä Mielestäni tärkeämpää tottua, tutustua ensin lähiympäristöön, lähipiiriin ja sitä sitten avartaa kasvaessa. Mielestäni alle 3v ei myöskään tarvitse/kaipaa etelän reissuja yms. matkustelua. Tottakai hän nauttii muttei siitä kasvaessa paljonkaan muista.. Kun lapset kouluiässä, niin minä ainakin haluan matkustella heidän kanssaan ehdottomasti ja silloin olen myös töissä, joten meilläkin on enemmän sitä elintärkeää RAHAA.

Ihmettelen myös, onko vastakkain laitettu työssäkäynti=matkustelua ja kotiäitiys=pihalla seisominen.. Pienellä rahallakin, joskus jopa ilmaiseksi, voi lasten kanssa harrastaa ja matkustaa. Eri asia onko aikuisella mielikuvitusta ja viitseliäisyyttä..

Minusta kaikessa, IHAN kaikessa, pitäisi aina muistaa kysyä, kenen leipää syöt. Jos syö vaan sen oman ukkonsa työllään tienaamaa leipää, niin ihan ok. Mutta jos syö jonkun muunkin tienaamaa leipää, musta olis kohtuullista että edes pari kertaa vuodessa kävisi sen "muun" kotona vaikka pesemässä ikkunat. Ja nyt en puhu äitiyspäväirahoista enkä kotihoidontuesta vaan niistä yhteiskunnan - eli meidän kaikkien selkänahasta otetuista rahoista - joiden turvin joidenkin ei ole pakko ikinä tehdä mitään niin brutaalia ja ällöttävää kuin työ.

Mulla varmaan pitkät piuhat tai jotain.. mutten nyt ymmärtänyt Keittiönoidan pointtia ollenkaan Kuka sanoo ettei hoitovapaalla oleva ole koskaan tehnyt työtä tai tule koskaan tekemään?? Haloo!! Ja tuo ikkunanpesu meni ihan yli ja lujaa.. Jos tarkoitit, että hoitovapaalla oleva on kotona työssäkäyvien "siivellä" niin hakoteillä olet pahan kerran. Säästyyhän siinä kunnalta rahaa ja roimasti, kun emme vie hoitopaikkaa yms.