Toivon toista lasta mutta pelkään miten käy parisuhteelle

["Annih"]

Tyttö täyttää kohta 4v ja kun meilläkin on ikää jo 30v ja mies 35v niin ajateltiin että nyt se pikkusisar olisi melkein kohta "tehtävä" kun emme kumpikaan halua kovin vanhoina enää vauvarumbaan..

Ajatus toisesta lapsesta lähti minulta ja kyllä mieskin on siihen suostuvainen ja varmasti rakastaa sitäkin lasta samalla lailla mutta välillä tuntuu että meidän parisuhde siitä kärsii,mies kun haluaa aika usein kahdenkeskistä aikaa minun kanssa ja yrittäjä kun on niin on myös paljon töissä joten sekin mietityttää jaksanko minä..Minun vanhemmat on tähän asti hoitaneet lasta kun on ollut tarvis mutta jos saadaan toinen niin kahta pientä lasta äitinikään ei enää taida jaksaa yhtä aikaa hoitaa,kun ei enää mikään nuori ole ..Mutta miehelle tuntuu olevan itsestäänselvyys että kyllä mummo hoitaa ja taitaa laskea aika paljon sen varaan..

 

["mmm"]

Vähän samoja ajatuksia, mutta luotan siihen että me pärjätään. Meillä esikoinen pian 3 v ja odotan ihan alkumetreillä toista lasta. Meillä ei ole sukulaisia lähimaillakaan, parinsadan kilsan päässä vain. Tähän asti ollaan viety aina sinne hoitoon, jos hoitoapua ollaan tarvittu, mutta mietin itsekin ettei kahden lapsen hoito varmasti niin helposti enää käykään...

Mutta kuten sanottu, luotan kuitenkin siihen että kaikki menee hyvin. En halua, ettei meidän esikolla olis sisarusta vain sen takia, että mua pelottaa tuleva liikaa. Ajattelen myös niin, että siinä se toinen menee missä tää ekakin.. vaikka voihan se olla ihan väärä ajatusmaailma.

Tsemppiä teille! Uskon että pärjäätte kyllä.

 

["muumimamma"]

Meillä on 4 lasta ja elämä on hyvää ja ihanaa juuri näin.Mun mielestä lapset ei ole este hyvälle parisuhteelle.Meidän lapsia ei ole koskaan kukaan muu hoitanut kuin me itse, sillä meillä ei ole sukulaisia elossa kummallakaan. Nyt kun 2 vanhinta jo isoja, he joskus satunnaisesti hoitavat pieniä hetken, mutta harvoin.

 

["Halikatti"]

Kannattaa puhua tuosta hoitamisasiasta miehen kanssa, että mummot ja vaarit ei kenties niin hoida ettei toisen lapsen ajanottaminen teiltä sitten liikaa yllätä. Varautuminen ja realiteettien huomioon ottaminen kaiken A ja O kai teidä tapauksessanne.

Kyllä olis kurjaa jos liittonne hajoaisi, en syyllistä, vaan toivon teidän saavan itsellenne ratkaisun jolla toisen saanti onnistuu!