Elikkä tiivistettynä:
Seurustelimme eksäni kanssa 4,5 vuotta jonka jälkeen hän halusi yllättäen erota. Yritin kysyä syytä mutta ikinä en saanut selvää vastausta, kuulemma vain ahdisti kaikki. Erosimme ja hän muutti pois asunnostamme seuraavana päivänä, mistään ei keskusteltu tämän jälkeen emmekö nähneet toisiamme seuraavaan 4 kk . Päädyimme samaan petiin kumminkin kerran ja huomasin sen jälkeen olevani raskaana. Päätin pitää lapsen ja sovimme että katselemme rauhassa että mitä meidän suhteesta tulee. Näimme toisiamme viikonloppusin, hän tuli yöksi ja viikollakin katsoimme leffoja tai kävimme ostoksilla. Emme kumminkaan sopineet että olemme yhdessä ja minulla menikin hermo 4 kk jälkeen ja sanoin että en ole mikään vakio/viikonloppupano jonka luokse tullaan nukkumaan ja hoitamaan hommat, koska siltä touhu alkoi tuntua. Kysyinkin suoraan että haluaako hän olla enemmän vai olemmeko pelkästään ystäviä ja kasvatamme lapsen yhdessä. Vastaus oli että "tilanne on niin hämmentävä, hän ei tiedä" . Noh päätin että en itse ota yhteyttä ja odotan että mies päättää/ottaa yhteyttä. Noh muutaman viikon hiljiselon jälkeen kuulinkin yhteisiltä ystäviltämme että hän on käynyt yökyläilemässä erään naisen luona nyt muutaman viikon ajan. Olin erittäin loukkaantunut asiasta ja ilmoitinkin hänelle että ilmeisesti on tehnyt pätöksensä meidän tulevaisuuden suhteen. Mies halusin kumminkin puhua vielä ja näimmekin ja kysyin että mitä teemme tulevaisuuden suhteen. Mies vastasi että haluaa vielä yrittää ja näin päätimme tehdä.
Nyt kumminkin tuntuu että sama meno vaan jatkuu, toinen nainen ei siis ole kuvioissa mutta eipä paljoo miehestä kuulu eikä näy. Tuntuu todella säälittävältä olla se joka aina soittelee ja kyselee että nähtäisiinkö. En tajua miksi sano haluavansa yrittää jos ei oikeasti kiinnosta. Miehen kanssa on melko mahdotonta puhua asioista, kaikki pienimmätkin jutut pitää puristaa inttämällä ulos, ihan kun kivelle puhuisi.
Haluaisin tietty olla hänen kanssaan koska rakastan häntä mutta tilanne tuntuu vaan niin toivottomalta.
Odottaako mies että minä sanon että ei kannata enää yrittää vai miksi "roikkuu" tässä kun ei ilmiselvästi tunnu kiinnostavan.
Seurustelimme eksäni kanssa 4,5 vuotta jonka jälkeen hän halusi yllättäen erota. Yritin kysyä syytä mutta ikinä en saanut selvää vastausta, kuulemma vain ahdisti kaikki. Erosimme ja hän muutti pois asunnostamme seuraavana päivänä, mistään ei keskusteltu tämän jälkeen emmekö nähneet toisiamme seuraavaan 4 kk . Päädyimme samaan petiin kumminkin kerran ja huomasin sen jälkeen olevani raskaana. Päätin pitää lapsen ja sovimme että katselemme rauhassa että mitä meidän suhteesta tulee. Näimme toisiamme viikonloppusin, hän tuli yöksi ja viikollakin katsoimme leffoja tai kävimme ostoksilla. Emme kumminkaan sopineet että olemme yhdessä ja minulla menikin hermo 4 kk jälkeen ja sanoin että en ole mikään vakio/viikonloppupano jonka luokse tullaan nukkumaan ja hoitamaan hommat, koska siltä touhu alkoi tuntua. Kysyinkin suoraan että haluaako hän olla enemmän vai olemmeko pelkästään ystäviä ja kasvatamme lapsen yhdessä. Vastaus oli että "tilanne on niin hämmentävä, hän ei tiedä" . Noh päätin että en itse ota yhteyttä ja odotan että mies päättää/ottaa yhteyttä. Noh muutaman viikon hiljiselon jälkeen kuulinkin yhteisiltä ystäviltämme että hän on käynyt yökyläilemässä erään naisen luona nyt muutaman viikon ajan. Olin erittäin loukkaantunut asiasta ja ilmoitinkin hänelle että ilmeisesti on tehnyt pätöksensä meidän tulevaisuuden suhteen. Mies halusin kumminkin puhua vielä ja näimmekin ja kysyin että mitä teemme tulevaisuuden suhteen. Mies vastasi että haluaa vielä yrittää ja näin päätimme tehdä.
Nyt kumminkin tuntuu että sama meno vaan jatkuu, toinen nainen ei siis ole kuvioissa mutta eipä paljoo miehestä kuulu eikä näy. Tuntuu todella säälittävältä olla se joka aina soittelee ja kyselee että nähtäisiinkö. En tajua miksi sano haluavansa yrittää jos ei oikeasti kiinnosta. Miehen kanssa on melko mahdotonta puhua asioista, kaikki pienimmätkin jutut pitää puristaa inttämällä ulos, ihan kun kivelle puhuisi.
Haluaisin tietty olla hänen kanssaan koska rakastan häntä mutta tilanne tuntuu vaan niin toivottomalta.
Odottaako mies että minä sanon että ei kannata enää yrittää vai miksi "roikkuu" tässä kun ei ilmiselvästi tunnu kiinnostavan.