tönimistä puistossa

[erotuomariksi?]

Kahtena päivänä meidän tyttöä on tönitty ja revitty vaatteista, kun ollaan oltu puistossa. Tyttö on reilu 1,5 v ja pojat, jotka ovat kiusanneet, ovat olleet noin vajaa 2v ja noin 2,5v-3v. Eri päivinä on eri poika töninyt.
Kysynkin että miten te toimitte kun oma lapsenne tönii tai repii toisia lapsia? Pidättekö puhuttelun, pistättekö pyytämään anteeksi, viettekö lpasen pois puistosta, jos ei ole kunnolla?
Meidän tapauksessa vanhemmat kyllä komensivat lastaan, mutta kun kuisaaminen vain jatkui, he vaan (?) tyytyivät irottamaan lapsensa meidän tytön kimpusta jonka jälkeen poika taas oli tytössä kiinni. Mäkin otin tytön tietysti syliin, ja mentiin kauemmas. Mun teki mieli komentaa niitä lapsia, mutta en kyllä kehdannu, kun vanhemmat oli siinä. Miedän piti lähteä pois puistosta, kun pojat eivät jättäneet tyttöä rauhaan. Tyttö oli aika raasu, kun ei ole tottunut tollasiin koviin otteisiin

 

[triplamama]

suutut kunnolla seuraavan kerran, karjaset pojille. pojille pitää olla eri otteet ku tytöille. jos sulla ei oo itelläs poikaa, nii kokeileppa kunnon komentamista, tehoaa. tytöille riittää ku sanoo. näin se vaan on. ja jos oma poikani jotain toista tönii, kuriin laitan heti.

 

[vieras]

Jos oma lapseni (3v) kiusaa puistossa muita niin kiellän, käsken pyytää anteeksi ja joutuu hetkeksi jäähy penkille (siis ihan tavan puiston penkki vaan mutta kuitenkin siis jäähylle). Jos kiusaaminen toistuu jäähyn jälkeen niin sama anteeksi-jäähylly-rumba uudestaan. Jos meinaa jatkaa vielä niin lähdetään pois.

 

[Rania]

Kyllä pienikin lapsi pitää ottaa pois, jos tönii, heittää hiekkaa, omii toisten leluja. Karjaisun voisit kohdistaa aikuisille, sillä tuonikäiset eivät käsitä sitä rangaistukseksi. Vanhemmat ovat aina vastuussa lastensa teoista. Välinpitämättömyyttä tuollainen, jos omaa lasta ei jaksa ohjeistaa.

 

[Alma Puunaula]

Jos omat lapseni tonivat, otan puhutteluun, ja keskustellaan tonimisen systa ja siita, miksi niin ei saa tehda. Lapsen pitaa pyytaa tonitylta osapuolelta anteeksi, ja itsekin pyydan.

Jos toniminen toistuu, samat toimenpiteet, seka rauhoittumishetki pois leikeista ja uhkaan kotiinlahdolla.

Jos viela sinnikkaasti jatkaa, lahdemme kotiin.

Ikina kylla ei ole ensimmaisen tonimisen jalkeen uusiutunut, mielestani tahallista tonimista ei ole koskaan tapahtunut, vaan ihan vahingossa, leikintohinassa.

 

[nadja]

sitä harrastaa 2,5v likka meillä nelivuotiaalle siskolle... tarhasta tullu

 

[neiti Dina]

toi mahtaa olla joku ikään liittyvä homma, kun meidän muksun serkkupoikakin tuon ikäisenä harrasti samaa, ja nyt kun oma muksu on tuon ikäinen, sekin tekee samaa pienemmilleen! Oon kyllä komentanu muiden muksuja kuten omaakin, anteeksi pitää pyytää ja jos ei onnistu niin leikit ei jatku sitten vaan lähdetään pois tai mennään penkille miettimään tms.