Tuli paha mieli: Ystävä saarnasi 6kk täysimetyksen eduista.

[Kippuravarvas]

Voisiko kuitenkin olla, että ystäväsi oli "innoissaan" aiheesta ja koki sen tärkeäksi itselleen? Että ei yrittänyt syyllistää sinua mitenkään, vaan yritti keskustella sun kanssa asiasta? Vai onko nyt niin, että ystäväsi ei voi ikinä puhua sinun kanssa imetyksestä, koska sinulla se ei onnistunut?

 

[vieras]

Kerro sille ystävällesi ihan rehellisesti että tuli paha mieli kun koit hänen kehuvan ja piikittelevän, ja juuri kun itse taistelet asian vuoksi. Kyllä sen asian yli pääsee. Ei se ole niin hirvittävän vakavaa! :hug:

 

[joskus onnistuu, joskus ei]

Jännä juttu tässä on se, että vaikka mä kuinka suren oman imetyksen epäonnistumista, niin mitä enemmän mä kuulen näiden imetysintoilijoiden juttuja niin sitä enemmän mua alkaa ällöttää koko imetystouhu. Ehkä se on vaan jotain itsesuojeluvaistoa.

Kiva kuulla että muillakin on terveitä korvikkeella kasvaneita vauvoja... Enpä vaan olisi uskonut että hyvä ystävä haluaa piikitellä mulle imetys asiassa näin. =(

Piikittelikö se sua ihan varmasti, vai kertoiko vaan neuvolakäynnistään ja siitä, että terkkari kannusti yrittämään 6 kk täysimetystä siitä syystä että...?

Sama tuli mieleen. Kun ap:n aloituksen luin, en oikein ymmärrä miksi kaikki tässä ovat hermostuneet. En tuon perusteella näe ystävän käytöksessä mitään loukkaavaa, kuulostaa ihan tavalliselta äidiltä joka on pohtinut omaa imetystään ja saanut neuvolassa siihen seuraavaa kannustusta. Nyt sitten päätöksen tehneenä kertoo siitä ystävälleen.

Ymmärtäisin ap:n tuohtumuksen jos ystävä olisi jatkanut juttua arvostelemalla äitejä jotka eivät täysimetä 6kk. Näitä palstan kommentteja "laiskat ja mukavuudenhaluiset äidit turvautuu korvikkeeseen jotta saavat mahdollisimman pian jätettyä lapsen hoitoon", "kyllä se maito riittää 99,9%:lla, kaikki on vain kiinni omasta halusta ja yrittämisestä" ja vastaavaa. Silloin näkisin sen piikittelynä.

Ilmeisesti ap:lle imetyskysymys on yliherkkä, kun hän kerran reagoi noin voimakkaasti. Onko ystävä ollut tietoinen siitä miten iso asia imetyksen epäonnistuminen on ollut toiselle? Ehkä hän on vain kuvitellut että tämä on yksi asia minkä ap on hyväksynyt ja sillä hyvä, eikä näe näin mitään syytä vaieta kaikesta imettämiseen liittyvästä ap:n läsnäollessa.

Nykyään äitiyteen liitetään valtavasti suorittamista ja kaikilta ei kaikki vaan onnistu. Jos ruvetaan liikaa miettimään miten vaikeita paikkoja nämä voivat toisille olla ei kohta uskalla muiden äitien keskuudessa puhua mitään. Joku sektioon joutunut voi ottaa itseensä kun kuulee toisen puhuvan hienosta synnytyskokemuksestaan. Äiti joka on joutunut laittamaan pienen lapsen hoitoon työn takia, voi kokea loukkaavana kun toinen puhuu pitkästä kotiäitiydestään. Joku jonka lapsi kehittyy hitaammmin voi loukkaantua kun nopeammin kehittyvän äiti kertoo uusista taidoista. Mitä kukaan uskaltaa enää sanoa sektiolla vammaisen lapsen saaneen äidin kuullen?

Oikeasti, joskus kannattaa ottaa vaan asiat asioina eikä etsiä kaikesta piikitteyä. Jos taas kokee jonkun aiheen itselleen niin vaikeana, voi toki huomatuttaa siitä puhujalle. Vaikka ap:n tapauksessa sanoa: "kivä juttu että sulla imetys onnistuu. Mulla tuo vaan ei sujunut ja on niin kova paikka että pahaa tekee kuulla imetyksen eduista." Silloin ystävä varmasti ymmärtää vaihtaa puheenaihetta.

 

[vieras]

Olen täysimettänyt molempia lapsiani n puoli vuotta. Molemmilla oli silti ihan pienenä ruoka-aineallergioita ja 3-vuotiaalla on edelleen yksi kielletty ruoka-aine. Hänellä on myös astmaan jatkuva lääkitys. Kuopuksella on atooppinen iho ja myös isommalla oli pienempänä iho tosi huono. Että se siitä täysimetyksen suojasta. Ei mua lohduta se tieto, et allergioita olisi voinut olla enemmän ilman imetystä, koska nyttekin on vietetty unettomia öitä oireiden vuoksi ja hypätty lääkärissä jatkuvasti.

 

[Riikka]

Voi ...tana. Mä niin vihaan noita imetysintoilijoita! Kukin äiti tehköön kuten parhaaksi katsoo!
Meillä lapsi joi pullosta 4 kk pumpattua maitoa. Ja totuttelun vuoksi joskus myös korviketta. Yhtään allergiaa ei oo ollut, iloinen ja tyytyväinen lapsemme on.
Yksi poikkeavuus lapsesta ja äidistä toki löytyy; olemme iloisempia ja pirteämpiä kuin keskiverrot äidit ja lapset (ihan neuvollassakin asiaa ihmeteltiin ääneen, heh!).
Ehkä siksi, koska lapsi nukkunut 4 kk lähtien täysiä öitä, ja sitäkin ennen 2,5 kk=> "vain" 7 tuntia putkeen. Levännyt lapsi on iloinen. Kuin myös levännyt äiti. Meillä uniaikaa ei nimittäin käytetä 24/7 imetykseen hinnalla millä hyvänsä. Lapsemme ei ole tarvinnut syödä yöllä, kun hän saa pullosta ja nykyyän purkista mahansa täyteen (meillä ei siis osattu kunnolla imeä rintaa).
Lapsi on kehityksessä edellä ikäisiin verrokkeihin nähden. Eikä lapsi ole ikinä (siis ei tosiaankaan ikinä) ollut kipeä.

Tähän kyllä täysi peesi. Näin meilläkin. Pumppaamalla tyytyväiseksi