M
mitäajattelisin
Vieras
Olen huomannut, että mielessäni pyörii mitä ihmeellisempiä ajatuksia parisuhteeseeni liittyen. Ne ovat toisinaan aivan naurettavia ja ne liittyvät lähinnä siihen että kyseenalaistan jos en olekaan oikean ihmisenkanssa. Ne mitä pyörivät päässäni ovat "me ei olla saman näköisiä" "en tunne jotain maagista yhteyden tunnetta tai sidettä" "olen onneton" "rakastanko häntä" "kuulummeko yhteen".. Kyllä kun tuollaisia ajatuksia pyörittelee päässä niin alkaa toinen olemaan itselle vieraan näköinen ja tuntuinen. Tyhmää tässä on se, että tiedän välittäväni hänestä kyllä ja tykkään olla hänen kanssaan. Olin niin todella onnellinen hänen kanssaan aikaisemmin ennen niitä kriisejä, mutta nyt kaikki tämä jyllää päässä. Olen miettinyt että ovatko nämä nyt vain jotain pakkoajatuksia vai oikeaa ajatusta siitä että haluaa erota. En usko että onnellisuuteni ainakaan lisääntyisi jos olisin yksin....olisin yhtä onneton ellen onnettomampi. Mieheni on minulle niin sopiva monilta osin...samat arvot ja kaikki. Tiedän etten milloinkaan löytöisi itselleni yhtä sopivaa ihmistä muuten kuin tunteiden puolesta. Tuo pakkoajatusjuttu ainakin mietityttää koska minulla esiintyy tiettyä neuroottisuutta. Olen perfektionisti myös tietyiltä osin. Olen itselleni liian ankara joten ei ihme jos on ankara muillekin. Olen onneton elämääni....ystävistä vain kaksi ovat minulle tärkeitä. Tunnen olevani aivan nääntynyt henkisesti. Ne parisuhteet (2) joissa olen ollut ovat olleet minulle todella rankkoja. Miehissä ei sinänsä ole ollut mitään vikaa mutta itselleni ne ovat olleet todella uuvuttavia henkisesti. Tiedän olevani vaikea ihminen miellyttää... Jos jonkin asian tekee mitä pyydän niin se ei riitä. Minä haluan jotain lisää. Mitkään tunteetkasn ei minulle riitä vaan haluaisin niitä vain lisää. En tiedä onko se normaalia että ahdistaa ihan pirun paljon parisuhteen alussa niin että itku tulee ihan kaikesta pienestä...eipä taida olla. Luulenpa ettei vika ole miehessä. Luulisin kuitenkin että nyt tässä tilanteessa jossa olen en enää olisi alussa niin ahdistunut siitä että pelkään tulevani jätetyksi. Ennemmin en edes kyseenalaistanut tunteitani toista kohtaan. Muutenkin elämä tuntuu niin raskaalta...tunteekohan muut samoin.
en vain enää tiedä mitä tuosta höppänästä ajattelisin, kun suuria tunteita ei ole. 3 vuotta ollaan tallattu yhdessä. En tiedä kuvittelenko sen vain etten halua olla tuon saman kanssa enää kun nuo ajatukset pyörivät päässä. Haluaisin että tuo ihminen olisi se jonka kanssa vanhenisin mutten tiedä haluanko vanheta hänen kanssaan...jos olisinkin onnellinen jonkun toisen kanssa.
en vain enää tiedä mitä tuosta höppänästä ajattelisin, kun suuria tunteita ei ole. 3 vuotta ollaan tallattu yhdessä. En tiedä kuvittelenko sen vain etten halua olla tuon saman kanssa enää kun nuo ajatukset pyörivät päässä. Haluaisin että tuo ihminen olisi se jonka kanssa vanhenisin mutten tiedä haluanko vanheta hänen kanssaan...jos olisinkin onnellinen jonkun toisen kanssa.