Mä olen joskus miettinyt, että mitä ihmettä sellaiselta ihmiseltä puuttuu, joka ei voi elää elämäänsä uskomatta ilmiselviin satuihin ja valheisiin. Esim. Raamatussa on paljon sellaisia asioita, jotka on kirjoitusaikansa tuotteita ja sotii pahasti kristinuskon sanomaa vastaan, tietysti myös nykytietoa vastaan - ja silti mitään ei saa muuttaa... eettisesti ja moraalisesti kestävää elämää voi mun käsitykseni mukaan elää ilman jumalan sotkemista kuvioon.
Toisaalta sitten taas mulle on ihan sama miten kukakin asiansa ajattelee, kunhan ei tuputa uskontoaan mulle, eikä tuomitse mun näkökantaani. En mäkään tee niin uskoville.
Toisaalta sitten taas mulle on ihan sama miten kukakin asiansa ajattelee, kunhan ei tuputa uskontoaan mulle, eikä tuomitse mun näkökantaani. En mäkään tee niin uskoville.