Tuntuuko muista ajatus pahalta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Harmittaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Harmittaa

Vieras
Eli meillä on jo kaksi lasta. Olen kotihoidontuella ja varmaankin saan (toivottavasti) olla siihen asti kun lapseni täyttää vuoden päästä kolme.
Haaveissa on ollut jotta tekisimme sen kolmannen joskus muutaman vuoden päästä. Nyt kun on tämä kotihoidon jupakka, niin en pääse millään yli itse siitä ajatuksesta jotta kiintymyssuhteeni tulevan lapsen kanssa kokisi (lapsen puolelta) vaurioita siitä jotta olisin 9 tuntia vrk poissa. Mieheni on todella hyvä isä, motivoitunutkin jäämään kotiin jos pitäisi puolittaa. Missään nimessä emme alle 3v laittaisi hoitoon se on varma! Ehkä olen tilanteesta järkyttynyt vielä mutta ajatus vaan tuntuu niin karmealta joutua niin varhain lapsesta tahtomattani eroon jotta varmaan jää sitten 3 lapsi tekemättä. Tai ehkäpä sopeudun ajatukseen. Onko muita vai olenko ainut näin ajatteleva?
 
Minusta sinä hätäilet nyt vähän turhaan ja suret asiaa, joka ei ole vielä edes ajankohtainen. Nyt puhutaan rakennemuutoksesta ja se tarkoittaa näiden konkreettisten muutosten lisäksi myös asenteellista ja ajattelullista muutosta. On hyvinkin mahdollista, että nyt tuleva rakennemuutos poikii mukanaan aivan uusia ratkaisumalleja perheiden hyvinvointia ja lasten kotihoitoa tukemaan. Me emme tiedä sitä vielä, koska olemme niin tottuneet tähän 3 vuoden hoitovapaaseen ja kunnalliseen päivähoitoon subjektiivisine päivähoito-oikeuksineen, että emme vielä osaa nähdä muita vaihtoehtoja.
 
  • Tykkää
Reactions: Ultramariini
En ymmärrä ongelmaasi. Jos asia on noin tärkeä niin irtisanoudu duunistasi ja rupea kotiäidiksi... So, what's the main problem?
On sekin typerää että sinun duunisi odottaa sinua ja työnantaja palkkaa aina jonkun sinun sijaiseksi.. ja tämä sijainen joutuu vetkuttelemaan määräaikaisilla sopimuksilla.. Kyllä sekin on surullista.
 
  • Tykkää
Reactions: rops
Kuopus oli 1v4kk kun mies jäi kotiin hoitamaan lapsia ja minä menin töihin. Ei hän siitä vaurioitunut, ja välimme ovat edelleen läheiset (nyt ikää 6v), halailemme ja suukottelemme päivittäin. Ja poika muisteli viimeksi eilen, miten hän makasi päiväuniaikaan rattaissa kun isän kanssa lähdettiin lenkille, joskus juna jyristeli tasorisetyksen kohdalla ja se kilkatus lenkin varrella piti hetken hereillä =)
Lapsi meni päiväkotiin 4 vuotiaana, ja on siellä ollut keskimäärin 2 päivää viikossa, vanhempien työaikajärjestelyjen ansiosta. Hänen olleessaan kolme kävimme molemmat töissä, muta eri aikaan, joten hänen ei tarvinnut olla hoidossa.
 
En ymmärrä ongelmaasi. Jos asia on noin tärkeä niin irtisanoudu duunistasi ja rupea kotiäidiksi... So, what's the main problem?
On sekin typerää että sinun duunisi odottaa sinua ja työnantaja palkkaa aina jonkun sinun sijaiseksi.. ja tämä sijainen joutuu vetkuttelemaan määräaikaisilla sopimuksilla.. Kyllä sekin on surullista.

Joo onpa tosi surullista jotta joku saa moneksi vuodeksi töitä sen vuoksi jotta olen pois pelistä! Onpahan hetkellisesti yksi työtön vähemmän. Jos ei pidemmät vuosia kestävät pätkät töissä kiinnosta niin ainahan voi myös valita toisen työn tai työttömyyden? Jos taloutemme budjetti kestäisi niin todella irtisanoutuisin ja jäisin kotiäidiksi, ihan varmasti!
 
Aina kannattaa olla valmis muuttamaan milipiteitään ja toimimaan maalaisjärjen mukaisesti. Lapsiperheen elämään ei sovi se, että pidetään jääräpäisesti kiinni jostain aiemmista suunnitelmista, vaan tilanteet pitää aina katsoa yksi kerrallaan ja toimia sen mukaan.

Kotihoidontuki muuttuu. Eikö sitä voisi ajatella uutena mahdollisuutena isälle. Kun isiä nykyisin vaaditaan osallistumaan kotitöihin ja lastenhoitoon 50 prosenttisesti (täällä palstallakin ollut kovasti keskustelua ja jos isä ei tee puolta, niin hän on 50-luvun isä) , niin on oikeus ja kohtuus että isän oikeutta hotovapaaseen tuetaan ja kannustetaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja riiviöiden äiti;28927944:
Kuopus oli 1v4kk kun mies jäi kotiin hoitamaan lapsia ja minä menin töihin. Ei hän siitä vaurioitunut, ja välimme ovat edelleen läheiset (nyt ikää 6v), halailemme ja suukottelemme päivittäin. Ja poika muisteli viimeksi eilen, miten hän makasi päiväuniaikaan rattaissa kun isän kanssa lähdettiin lenkille, joskus juna jyristeli tasorisetyksen kohdalla ja se kilkatus lenkin varrella piti hetken hereillä =)
Lapsi meni päiväkotiin 4 vuotiaana, ja on siellä ollut keskimäärin 2 päivää viikossa, vanhempien työaikajärjestelyjen ansiosta. Hänen olleessaan kolme kävimme molemmat töissä, muta eri aikaan, joten hänen ei tarvinnut olla hoidossa.

IHANA KUULLA! :) Tuli heti parempi mieli :) Kiitos kommentistasi! :) Ehkä tosiaan pelkään ihan turhaan.
 
  • Tykkää
Reactions: riiviöiden äiti
[QUOTE="vieras";28927964]Aina kannattaa olla valmis muuttamaan milipiteitään ja toimimaan maalaisjärjen mukaisesti. Lapsiperheen elämään ei sovi se, että pidetään jääräpäisesti kiinni jostain aiemmista suunnitelmista, vaan tilanteet pitää aina katsoa yksi kerrallaan ja toimia sen mukaan.

Kotihoidontuki muuttuu. Eikö sitä voisi ajatella uutena mahdollisuutena isälle. Kun isiä nykyisin vaaditaan osallistumaan kotitöihin ja lastenhoitoon 50 prosenttisesti (täällä palstallakin ollut kovasti keskustelua ja jos isä ei tee puolta, niin hän on 50-luvun isä) , niin on oikeus ja kohtuus että isän oikeutta hotovapaaseen tuetaan ja kannustetaan.[/QUOTE]

Puhut asiaa! :) Lapsiperheissä pitää olla valmis muutoksiin ja tässä yhteiskunnassakin niitä muutoksia varmaan tulee lähivuosina tapahtumaan hurjasti. Enköhän mä tän asian saa vielä pureskeltua :) Onneksi minulla on todella hyvä isä lapsilleni joka kyllä varmasti antaa 110% jos olisi kotona. Ei ehkä siivouksen suhteen mutta lapsien :)
 
Mitä se irtisanoutuminen auttaa jos on ammatissa jossa töitä varmasti riittää? Heti irtisanouduttua tulee osoitus töihin, kieltäydyttyä karenssi ja tulot 0€.
Jos haluaa jäädä kotiin, niin silloin ei ilmoittaudutakaan työttömäksi työnhakijaksi vaan jäädään kotiin. Ei tule työkkäristä yhtään mitään osoituksia minnekään, kun työkkäri ei edes tiedä, että olet kotona lapsiasi hoitamassa.
 
[QUOTE="vieras";28927993]No se 300e onkin niin hurja summa, että sehän se sen maailman nyt pelastaa. Eikö se ole aivan sama tuleeko se 300e vai ei, ei se mihinkään riitä.[/QUOTE]


Ei 300 euroa ole kaikille mitenkään mitätön summa.
 
No musta tuo nyt on aivan liioiteltua. Itse hoidan nämä kaksi lastamme 3 ja 5vuotiaiksi kotona, mutta jos vielä kolmannen saamme niin se sitten tämän lakimuutoksen takia menee aiemminn hoitoon. varmasti saan yhtähyvän äitisuhteen luotua myös mahdolliseen tulevaan lapseemme. Ei se siitä ole kiinni. Itse olen aloittanut pk:ssa reilusti alle vuoden ikäisenä eikä äitisuhteessani ole mitään moittimista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;28927989:
Jos haluaa jäädä kotiin, niin silloin ei ilmoittaudutakaan työttömäksi työnhakijaksi vaan jäädään kotiin. Ei tule työkkäristä yhtään mitään osoituksia minnekään, kun työkkäri ei edes tiedä, että olet kotona lapsiasi hoitamassa.

Jotkut eivät ehkä ymmärrä, että työkkärin listoilla ei ole pakko olla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;28927989:
Jos haluaa jäädä kotiin, niin silloin ei ilmoittaudutakaan työttömäksi työnhakijaksi vaan jäädään kotiin. Ei tule työkkäristä yhtään mitään osoituksia minnekään, kun työkkäri ei edes tiedä, että olet kotona lapsiasi hoitamassa.

Mistäs sitä rahaa sitten saa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;28928025:
Mutta sen 3600 € voi kyllä säästää etukäteen, jos oikein kovasti haluaa olla kotona vuoden pidempään.

sitä en epäilekkään jotteiko onnistuisi. Ei vaan taitaisi pomo tykätä siitä jotta pitäisin palkatonta töistä reippaan vuoden? Liekö onnistuisi. On se kumminkin meidän taloudessa hyvä jotta on se työpaikka minne palata sen 3v jälkeen. Muussa tapauksessa menisi talo myyntiin ja se meidän vaan on huomioitava jotta emme voi loputtomiin olla pienillä tuloilla.
 
[QUOTE="mona";28928002]No musta tuo nyt on aivan liioiteltua. Itse hoidan nämä kaksi lastamme 3 ja 5vuotiaiksi kotona, mutta jos vielä kolmannen saamme niin se sitten tämän lakimuutoksen takia menee aiemminn hoitoon. varmasti saan yhtähyvän äitisuhteen luotua myös mahdolliseen tulevaan lapseemme. Ei se siitä ole kiinni. Itse olen aloittanut pk:ssa reilusti alle vuoden ikäisenä eikä äitisuhteessani ole mitään moittimista.[/QUOTE]

Kiva kuulla! :) Itse kun en ole tässä lasten välissä vielä töissä käynyt niin en näe asioita tarpeeksi selvästi. Ehkäpä sitä tosiaan valottuu paremmin kun töihin palaan jottei ne lapset siitä vaurioidu vaikken olekkaan kokoaikaa kotosalla :D Näin ne on pienet ajatusmaailmat täällä kotosalla :)
 
Joo onpa tosi surullista jotta joku saa moneksi vuodeksi töitä sen vuoksi jotta olen pois pelistä! Onpahan hetkellisesti yksi työtön vähemmän. Jos ei pidemmät vuosia kestävät pätkät töissä kiinnosta niin ainahan voi myös valita toisen työn tai työttömyyden? Jos taloutemme budjetti kestäisi niin todella irtisanoutuisin ja jäisin kotiäidiksi, ihan varmasti!

Jos et ole vielä edes raskaana, niin etteköhän te ehdi säästää sen verran rahaa ennen kolmannen lapsesi kaksivuotispäivää, että voit jäädä kotiin vuotta pitempään.
 
Mietinpä vain, että säilyykö oikeus pitää hoitovapaata lapsen 3-vuotispäivään saakka edelleen kummalla tahansa vanhemmalla, vaikka toinen ei omaa osuuttaan kotihoidontukeen käyttäisikään? Eli siis säilyykö työpaikka?
 
[QUOTE="vieras";28928058]Sieltä mistä sitä saisit muutenkin, voin lyödä vaikka vetoa ettei se 300e riitä sinullekaan kuukausittaisiin menoihin, ihan kiva apuhan se tokki on mutta kyllä siinä saa olla miehellä hyvät tulot että kotona voi olla koko hoitovapaan ajan.[/QUOTE]

Niin miehellä joko hyvät tulot tai naisella säästettynä rahaa. Mutta jos miehellä on normi tulot ja naisen säästöt loppuvat on sitä rahaa jostain saatava sen kotihoidon jälkeekin jotta pystyy lainat maksamaan :)
 

Yhteistyössä