Toggle sidebar

Tuosta yhdestä kaverit ja kyläily ketjusta tuli mieleen että onko oikeasti nykyään lähes kaikissa perheissä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Tottakai pojat saavat olla kavereittensa kanss vaikka joka päivä, ei tulis mieleenikään kieltää! Ihana asiahan toi on että on ystäviä. Aikaa jää kyllä omallekin perheelle, kun ne kaverit ei katos ole iltaa/ yötä myöten...
 
Meidän lapsilla ei ole niin paljoa kavereita, etteikö löytyisi aikaa olla perheen kesken. Tietty joskus on päiviä, jolloin joku kaveri tässä kokoajan pyörii ja esikoinen on joskus väsynytkin pikkuveljien kavereihin. Sen verran meillä sentään on sääntöjä, että aamulla aikaisin tai illalla myöhään ei kavereita ole... eillei yövieraita.
 
Nyt kun itte painaa koulussa,päivien pituudeksi tulee matkoineen 11 tuntia,en tosiaan jaksa ottaa vieraita vastaan joka päivä. Joskus voi tulla,viikonloput ainakin-sillon kun lapset on kotona-ovat sopivampia aikoja tulla kylään.
 
Minä en koe "ottavani vieraita vastaan" kun lapsilla on kavereita kylässä. Touhuan omiani ja kyllä talo tyhjenee vieraista klo 18-19 ihan ilman kummempia kommervenkkejä. Jotenkin ahdistaa ajatus, että lapset istuisivat nenä ikkunassa odottamassa minua kotiin heitä viihdyttämään.
 
Mun lapset on vielä niin pieniä ettei kavereista ole riesaa, mutta lapsuudenkodissa sain aina viedä kavereita kylään, ihan milloin vain. Me kyllä paljon leikittiin ulkona metsässä, eikä se ollut vanhempien aloitteesta vaan itse tykkäsin kiipeillä puussa ja rakentaa majoja. Mutta koskaan ei oo kielletty tuomasta kaveria sisälle.

Ehkä nämä ongelmat ovat alkaneet siitä kun lapset istuu vain sisällä ja pelaa tietsikalla tai muuten leikkii pelkästään sisällä. Mun lapsuudessa kaikki leikki iltaisin ulkona, jossain siinä kotipihan lähellä.
 
[QUOTE="hankey";22025307]Minä en koe "ottavani vieraita vastaan" kun lapsilla on kavereita kylässä. Touhuan omiani ja kyllä talo tyhjenee vieraista klo 18-19 ihan ilman kummempia kommervenkkejä. Jotenkin ahdistaa ajatus, että lapset istuisivat nenä ikkunassa odottamassa minua kotiin heitä viihdyttämään.[/QUOTE]
Sama juttu. Eihän mun tarvitse lasteni kavereita viihdyttää vaan lasteni, joten mä voin touhuta mitä mua huvittaa. Tai ottaa vaikka nokoset, jos siltä tuntuu. Alle kouluikäisten kohdalla tilanne oli eri, koska silloin joutui ainakin jossain määrin katsomaan myös vieraiden lasten perään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Etsiväkaksoset;22025326:
Mun lapset on vielä niin pieniä ettei kavereista ole riesaa, mutta lapsuudenkodissa sain aina viedä kavereita kylään, ihan milloin vain. Me kyllä paljon leikittiin ulkona metsässä, eikä se ollut vanhempien aloitteesta vaan itse tykkäsin kiipeillä puussa ja rakentaa majoja. Mutta koskaan ei oo kielletty tuomasta kaveria sisälle.

Ehkä nämä ongelmat ovat alkaneet siitä kun lapset istuu vain sisällä ja pelaa tietsikalla tai muuten leikkii pelkästään sisällä. Mun lapsuudessa kaikki leikki iltaisin ulkona, jossain siinä kotipihan lähellä.
Click to expand...

Olet juuri asian ytimessä. Kun jotkut haluaa olla vain sisällä ja pelata, pelata ja pelata. Onneksi omat lapset viihtyy ulkona paremmin ja ohjaan koko sakin pihalle. En jaksa jatkuvaa mekkalaa ja huutoa Wiin ympärillä olkkarissa. Meillä talo yhdessä tasossa ja lapset eri-ikäisiä.

Ei tääl öois hetken rauhaa, jos ois aina avoimet ovet. Vieraita saa käydä, mutta ei aina.
 
Täysin avoimet ovet meillä ei ole, mutta kyllä päivittäin saa tulla kaverit käymään ellei sitten ole joku meno tai meille joku sukulainen/tuttu tulossa kylään, joka haluaa myös lapset nähdä.
 
Meillä ei harrasteta vieraskoreilua ja sanon kyllä suoraan jos tahdon olla rauhassa. Mies ja poika ovat kumpikin sosiaalisia ja ihmisrakkaita, minä enemmänkin yksinäinen susi...en edes yritä kieltää heiltä kavereiden tapaamista vaan esim. kerran viikossa totean että tahdon olla yksin, painukoot kavereidensa kanssa ulos tms. Ihan ystävällisesti siis. :D Ja kyllä mukisematta menevätkin!

Muuten meille saa tulla. Ruokaa on aina sen verran, että yksi tai kaksi vierasta mahtuu pöytään (jossei ole, sitten syödään vaikka näkkäriä ja teetä, menee täydestä näin syksyllä) enkä tykkää vetää roolia joten sitten kun väsähdän, vetäydyn makkariin ja jätän miehen/pojan kaverinsa kanssan. Hyvin helppoa.
 
No meille saa tulla, jos oma huone on kunnossa, ja sinne voi kaverin viedä, mutta aikuisena kaipaan itse illalla omaa rauhaakin, eli olohuoneeseen tullaan vain sitten luvan kera.
 
[QUOTE="vieras";22024645]kouluikäisten kyläilyn suhteen ns. avoimet ovet eli kaverit saavat tulla aina kun haluavat ja vaikka joka päivä?
Olemmeko harvinainen perhe kun meillä halutaan viettää paljon aikaa myös ihan omalla porukalla ja muutenkin kaverien tulo katsotaan tilanteen mukaan eikä läheskään aina sovi?
Milloin nämä avoimien ovien perheet viettävät yhteistä aikaa perheenä ja rauhoittuvat jos aina on kavereita kylässä?[/QUOTE]

Olen kaksikymmentä vuotias äiti itse, joten omalla kohdalla nämä asiat eivät ole kovin ajankohtaisiakaan, mutta..

Minun lapsuudessani meillä kotona oli avointen ovien päivä aina kavereille, eikä siinä ollut koskaan mitään ongelmaa. Yhtä paljon jäi aikaa viettää ihan omallakin porukalla, ei ne kaverit kuitenkaan meillä asuneet vaikka kävivätkin ilman mitään tiukkoja rajoja mitä muilla oli. Yleistä oli sellainen muualla, ettei kylään saanut mennä juuri koskaan, uloskin pääsivät vain pariksi tunniksi maksimissaan.

Kyllä koululainen jo haluaa ihan oikeasti muitakin ihmissuhteita kuin kodin, ja se koulu ei riitä ihan niiden ylläpitämiseen kuten nyt kuvittelisi, koulu on koulu. Tai työ on työ, kaverit on tosi tärkeitä nuorille ja vanhoille, ettei niitä tapailuaikoja mun mielestä tulisi rajoittaa ihan minimiin.

Ja ainakin meidän perheessä on aina ollut tiivis suhde vanhempiinkin vaikka nyt kavereita kävikin, kaikki lopulta halusikin tulla meille ja monesti oltiin siinä vanhempien "alueellakin"
ja kaikki tuli tutuiksi ja läheisiksi. Enemmän me vietimme aikaa meillä, kuin kaverit kotonaan. Musta se nyt vaan on parempi niinpäin. Ei niitä lapsia voi kauaa vaatia olemaan vain omalla porukalla ja haluta väkipakolla viettää sitä perheen "laatuaikaa", ennenpitkää ne varmaan rupeaa kapinoimaan, eikä heitä kiinnosta enää tuontaivaallista mokoma pakkopulla mitä siitä tulee.
 
Minullakin on sellaisia muistoja lapsuudesta että muiden koteihin harvoin sopi mennä ja silloinkin oli erityisesti äidin paheksuvan katseen alla :(. Isät ottivat rennommin, kuskasivat lapsia jne. mutta ne äidit...huhhuh. Kodit siistejä ja kaikki hienoa (asuin hyvällä okt-alueella), liitot ilmeisesti suht kulissia. Minä olin yh-isän kakara ja tämä riitti syyksi siihen miksi muutama tyttö ei koskaan saanut käydä meillä. Isäni oli arvostettu ja varakas, mutta mielisairas äitini levitteli huhua että olisi muka käynyt käsiksi minuun lapsena...yeah right. Oli mielettömän hyvä, kunnioittava isä. Muistelen lämmöllä.
 
[QUOTE="vieras";22024969]Ei ole avoimet ovet aina. Eikä meidän lapset juokse kavereillaan joka päivä.

Ihmettelen perheitä, joissa lapset saa kyläillä, puistoilla ja ulkoilla aina, kun eivät ole läksyjenteossa. Miten ne lapset oppii käyttäytymään ja elämään ihmisiksi? "Ei noita saa kauppaan vaateostoksille, ei noita saa uimaan, ei noita saa syömään tai koti-iltaa viettämään, ne on kavereiden kanssa aina." Ja niin ne on.

Ja mua raivostuttaa aina ne samat penskat (tai niiden vanhemmat), jotka on oven takana jatkuvasti kyselemässä ulos. Ne ei harrasta mitään, eikä perheet tee mitään yhdessä. Ja täytyy vielä sanoa, että lapset on juurikin niitä lähiöpentuja, joiden kans en omien tahtois olevan ollenkaan. Käytöstapoja vailla.[/QUOTE]

Halleluja ja tähän pinoon!
 
[QUOTE="vieras";22025453]Olen kaksikymmentä vuotias äiti itse, joten omalla kohdalla nämä asiat eivät ole kovin ajankohtaisiakaan, mutta..

Ei niitä lapsia voi kauaa vaatia olemaan vain omalla porukalla ja haluta väkipakolla viettää sitä perheen "laatuaikaa", ennenpitkää ne varmaan rupeaa kapinoimaan, eikä heitä kiinnosta enää tuontaivaallista mokoma pakkopulla mitä siitä tulee.[/QUOTE]


Aivan! Osta kaljaa ja röökiä, niin nuoriso viihtyy kivasti.
 
[QUOTE="hiihaa";22025582]Aivan! Osta kaljaa ja röökiä, niin nuoriso viihtyy kivasti.[/QUOTE]

Mun vanhempani olivat absolutisteja ja itsekin sieltä päästä enemmän kuin mikään viinan lipittäjä. Ostapa vaan itse viinas ja pidä sitä perheen laatuaikaa =) Tai mikä parempi, että heität ne omat lapses sinne vieraisiin kylilöihin, etteivät sun rauhaasi riko.
 
[QUOTE="Juu";22024680]No meillä perheen yhteinen aika on niin tavallinen ja normaali asia ettei sitä varten tarvitse erikseen kieltää kavereiden kyläilyjä. Ei kaverit koko iltaa meillä notku, jos koulun jälkeen tulevat niin siinähän tulevat, tai viikonloppuisin poikkeamaan.

Enkä muuten koe minkään laatuajan esteeksi sitäkään että joku lasten kavereista on siinä mukana.[/QUOTE]

Juuri näin meilläkin!
 
kaveri vierailut tuntuvat ajoittuvan heti koulun jälkeen kun lapsi ei käy ip-kerhossa. joten joko menee kaverilleen tai kaveri tulee meille. kun koulu loppuu 13/14 niin yleensä kaverit lähtevät kotiin syömään viiden maissa. loppuilta on sit perheelle.

jos ei sitten ole harrastusta tai jos lapsi innostuu soittamaan jollekin kaverille vielä, että passaisko kyläily. mielelläni tuen hiukan arkaa lasta hoitamaan kaverisuhteitaan.
 
En jaksanut kaikkia viestejä lukea, mut meillä on kyllä avoimet ovet.. Me vietetään aikaa yhdessä sillä porukalla joka on paikalla. Eli meillä lapsetkin tykkää kun on väkeä ja ihan yhdessä kaikki aikuiset ja lapset touhutaan, ja lapset halutessaan kehittävät leikkejä keskenään. Jos vieraina on aikuisten kavereita pelkästään niin ne lähtee meillä kyllä mukaan kun lasten kanssa pelataan, jutustellaan, katsotaan leffaa, leivotaan..yms.. ei ole ketään vierasta vielä häirinnyt, päin vastoin mielellään tulevat meille, kun aina on jotain iloista puuhailua ja väkeä ympärillä, mahat kippurassa nauramiseks monesti menee niin lapsilla kuin aikuisilla. Ja sit ne kaverit joilla on huolia/murheita ja tarviivat kuuntelijaa, niin poikkeevat meille kun lapset nukkuu, teelle tai kahville. Ja monesti päiväseltään unohtamaan murheet hetkeks meidän hulinassa..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;22025345:
Sama juttu. Eihän mun tarvitse lasteni kavereita viihdyttää vaan lasteni, joten mä voin touhuta mitä mua huvittaa. Tai ottaa vaikka nokoset, jos siltä tuntuu. Alle kouluikäisten kohdalla tilanne oli eri, koska silloin joutui ainakin jossain määrin katsomaan myös vieraiden lasten perään.
Click to expand...


Mun lapsilla on myös kavereita, jotka yrittävät saada multa huomiota ja seurustella. Mä oon ottanyt tylsän asenteen ja keskittynyt vain omiin puuhiini ja ollut huomioimatta tai vastannut lyhyesti vain kavereille:ashamed:, mutta en mä vain muuten jaksaisi usein lasten kavereita, jos mun pitäisi heidän takiaan keskeyttää omat toimeni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja piina:
Mun lapsilla on myös kavereita, jotka yrittävät saada multa huomiota ja seurustella. Mä oon ottanyt tylsän asenteen ja keskittynyt vain omiin puuhiini ja ollut huomioimatta tai vastannut lyhyesti vain kavereille:ashamed:, mutta en mä vain muuten jaksaisi usein lasten kavereita, jos mun pitäisi heidän takiaan keskeyttää omat toimeni.
Click to expand...
Meillä lapset kavereineen ovat leikkineet lastenhuoneissa ja ne tosiaan eri kerroksessa kuin missä mä puuhailin. Ruokapöydässä sitten - jos olivat meillä myös syömässä - tuli juteltua kavereidenkin kanssa. Ja aina, kun olivat tulossa/lähdössä, niin kyselin kuulumiset. Tilanne olisi varmasti ollut ihan toinen, jos lapset kavereineen olisivat pyörineet samoissa tiloissa mun kanssani.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;22025006:
Kaksikerroksisen asunnon hyvä puoli on, että saa olla alakerrassa rauhassa sillä aikaa kun lapset kavereineen ovat lastenhuoneissa yläkerrassa :)
Click to expand...

Meillä on kaksikerrosta ja silti lapset ovat myös alakerrassa. Ja meillä saa kaverit käydä, mutta illat halauaisin rauhoittaa itsekkäästi. Pari kertaa viikossa on illallakin lapsia kylässä ja muutenkinkin siis päivittäin ennen kuin tulen kotiin :)
 
[QUOTE="niin";22025825]Meillä on kaksikerrosta ja silti lapset ovat myös alakerrassa. Ja meillä saa kaverit käydä, mutta illat halauaisin rauhoittaa itsekkäästi. Pari kertaa viikossa on illallakin lapsia kylässä ja muutenkinkin siis päivittäin ennen kuin tulen kotiin :)[/QUOTE]
Meillä on tässä kämpässä sellaiset tilaratkaisut, että ei täällä oikein muualla mahdu kunnolla leikkimäänkään kuin lastenhuoneissa. Ja sääntönä on ollut myös se, että pysytään omassa eikä mennä siskon/veljen huoneeseen, jos ei ao itse pyydä. Mun lapsilla on 5 vuotta ikäeroa, joten jo senkin vuoksi on pitänyt "rauhoittaa" kummankin omat huoneet.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa