Tutista luopumisen jälkeen yö levottomuutta!

[Väsynyt...]

Poika täytti viikko sitten kolme, ja samoihin aikoihin luovuttiin tutista. Tutti oli tosi tärkeä, ja tuntui että se tuli vain koko ajan tärkeämäksi. Pitkään meni niin että tutti oli vain yöllä käytössä ja päikkäreillä, mut pari viimeistä kuukautta poika alkoi kitistä tuttia pitkin päivää, joten ajattelin että nyt siitä pitää luopua.
Aikaisemmin poika kävi todella kiltisti iltaisin nukkuman omaan sänkyyn, mutta nyt huutaa ja mesoaa reilusti yli tunnin, välillä toistakin. samat iltarutiinit on kuin aikaisemminkin..mm iltasatu. Muutenkin poika iltaisin tosi levoton,kun aikaisemmin sai iltakylvyn jälken tutin, jonka avulla poika jotenkin rauhoittui ja tiesi että kohta mennään nukkumaan. Mut nyt kamala vauhti päällä, kun nukkumaan meno lähestyy. sit öisin saattaa huutaa, ja haluaa velliä, tai sitten se pitää hakea sängystä meidän väliin, kun ennnen käveli itse. välillä olen ajatellut että en hae, vaan kävelköön itse, kun aikaisemminkin osasi ja reitillä yö valo. Ei viitsisi yöllä oikein huudattaakaan pitkään, kun koululaiset herää.

Jotenkin elämästä tullut ihan hurjaa nyt tutista luopumisen jälkeen..onko muilla kokemusta tällaisesta?!!!

vinkkejä??

 

[fgs]

3v. vasta luopunut tutista? Velliä yöllä? Onko turhan pitkään venytettyjä "paheita"

 

[varaudu kuukauteen]

Aika kuule auttaa tähänkin. Mitäs annoit noin pitkään tuttia luputtaa! Tollaset muutokset pitää tehdä ajoissa, pienempi muistaa vähemmän eikä tuttia tarvi enää vuoden ikäisenä. Johan sillä on varmaan avopurentakin...

 

[tuttua]

Meillä ihan sama homma, tosin poikamme on vähän nuorempi eli 2v2kk vanha. Aiemmin jäi omineen sänkyyn suoraan nukkumaan klo 20 aikoihin, nykyään on ihan kaamea rumba (tulee jatkuvasti sängystä pois) ja voi lopulta nukahtaa vasta joskus klo 22 aikoihin. Ollaankin nyt laitettu unille vasta joskus klo 21 aikoihin, mutta ei se mitään auta, sama meno on vaan jatkunut.

Mä ajattelin sen rumban alkuun johtuvan turvattomuuden tunteesta (tuttihan on lapselle eräänlainen turva) ja annoinkin sijaisturvaksi unileluja ja unirätin, lisäksi hommasimme hänen sänkynsä päälle Kura-vuodekatoksen Ikeasta ja vielä yölampunkin, mutta ei, ei vaan onnistu. Joku vaihe tässä nyt on menossa.

Hänen isoveljillään en ainakaan muista olleen tällaista.

 

[Höh]

Aloittajaa ei nyt auta kyllä yhtään huomauttelu siitä, että olis pitänyt tehdä ajoissa. Poika on jo kolme ja tilanne tämä ja siihe tarvitaan apuja. Paitsi, ettei taida muita apuja teidän tilanteeseen olla kuin määrätietoisuus ja aika. Jos kerran tutista on luovuttu, nin takaisin ei tule. Eikä sitä velliäkään yöllä. Silittelyllä, läsnäololla, unilelulla olotila turvalliseksi ja siitä se sitten ajan kanssa ohi meneep.

 

[leijona76]

Meillä taas muuten menossa joku sänkykapina. Ei millään menisi koko sänkyyn ja leikkisi yöhön asti vaikka on aivan sippi koska nukahtaa sitten parissa min kun onnistuu saamaan pojan paikalleen. itkun kanssa se pitää nukuttaa vaikka tähän asti on nukahtanu itse jo usean kk ajan. Hirvittää jo valmiiksi ilta kun tietää mikä odottaa.

 

[Ap]

Tiedän että tutista luopuminen olisi pitänyt tehdä aikaisemmin, mutta jatkuva sairastelu teki siitä vaikeaa, ja vanhemmatkin oltiin aika väsyksissä sairauden takia. Enempää en siitä halua kertoa. Nyt eletään tätä päivää,ja menneet on menneitä. Ja sitä velliä poika on alkanut nyt viimeisen kuukauden aikana huutelemaan. Pari kertaa ollaan yöllä sille velli annettu, niin että pillistä juo sen. Kun ei ole illalla suostunut syömäänmitään iltapalaa.
Mutta miten kannattais toimia, kun tulee niitäöitä että se huutaa velliä?? huudattaa vaan?? mikään silittely ja viereen meneminen ei auta..kokeiltu on..