V
vierailija
Vieras
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005699271.html
Valtaosa suomalaisista ajattelee islaminuskon olevan pohjimmiltaan ristiriidassa suomalaisen kulttuurin ja arvojen kanssa, kertoo eurooppalainen suurtutkimus
Euroopan suurin ”uskontokunta” on kristityt, jotka eivät usko Raamatun Jumalaan tai käy kirkossa, kertoo Pew-tutkimuslaitoksen uusi suurtutkimus. Suomalaisista selvä enemmistö ajattelee islaminuskon olevan pohjimmiltaan ristiriidassa suomalaisen kulttuurin kanssa.
Suomalaisista selvä enemmistö – 62 prosenttia – ajattelee, että islaminusko on pohjimmiltaan ristiriidassa suomalaisen kulttuurin ja arvojen kanssa. Suomalaisista monella on myös vaikeuksia hyväksyä muslimeja omaan perheeseensä tai naapureikseen.
Suomalaisista 66 prosenttia sanoo hyväksyvänsä muslimin perheensä jäseneksi, kun taas 28 ei sellaista hyväksy. Juutalaisen puolestaan kelpuuttaisi perheeseensä 82 prosenttia.
Naapuriksi vähemmistöön kuuluvia hyväksyy useampi: musliminaapurin 83 prosenttia ja juutalaisen 93 prosenttia.
Kriittinen suhtautuminen islamiin ja sen harjoittajiin käy ilmi laajasta Pew Research Center -tutkimuslaitoksen tekemästä tutkimuksesta, johon osallistui Suomen ja neljäntoista muun länsieurooppalaisen maan kansalaisia. Kyselyssä tiedusteltiin ihmisten omaa uskonnollista vakaumusta ja näkemyksiä muista uskonnoista.
Suomalaiset kuuluvat jyrkimpiin kansoihin, mitä tulee suhtautumisessa islamiin. Suomessa kirjattiin korkein osuus (62 prosenttia) sille, kuinka moni ajattelee islamin olevan ristiriidassa oman kulttuurin ja arvojen kanssa. Esimerkiksi Ranskassa ja Ruotsissa näin ajattelee kolmannes kansasta.
Suomalaisista 17 prosenttia ajattelee, että Suomessa asuvista muslimeista ”suurin osa tai monet” tukevat väkivaltaisia ääriryhmiä, kun 34 prosenttia ajattelee ”vain joidenkin” ja 42 prosenttia ”vain harvojen” muslimien tekevän niin.
Belgiassa 22 prosenttia ajatteli ”suurimman osan tai monien” muslimien tukevan väkivaltaisia ryhmiä, kun taas Irlannissa näin ajatteli kahdeksan prosenttia.
Yhteensä 24 599 ihmisen kysely on tehty viime vuoden kesällä, mutta sen monipolviset tulokset julkaistiin 168-sivuisena raporttina tiistai-iltana.
Raportin pääpaino on kristinuskossa ja siinä, miten uskonnollisuuden ajatellaan vaikuttavan eurooppalaisten ajatteluun. Suomalaisista 24 prosenttia uskoo Raamatun luonnehtimaan Jumalaan (länsieurooppalaisista keskimäärin 27 prosenttia), 45 prosenttia uskoo johonkin muuhun korkeampaan voimaan ja 24 prosenttia ei usko mihinkään korkeampaan voimaan.
Raportin yleispäätelmä on, että mitä innokkaammin eurooppalaiset harjoittavat kristinuskoa, sen jyrkemmin he suhtautuvat muiden uskontojen edustajiin ja maahanmuuttoon. Enemmän uskoaan harjoittavat ovat yleensä myös kansallismielisempiä kuin muut.
Erojakin silti löytyy. Kun monissa muissa Euroopan maissa niin sanotut kirkkokristityt olivat muita hanakampia vaatimaan maahanmuuton vähentämistä, Suomessa asetelma oli päinvastainen. Kirkossa ahkerasti käyvistä 19 prosenttia halusi vähemmän maahanmuuttajia, kun uskontoa harjoittamattomista niin toivoi vähintään joka kolmas.
Myös juutalaisten vastaisia tuntoja kirjattiin haastatteluissa. Suomalaisista 19 prosenttia oli täysin tai enimmäkseen samaa mieltä väittämästä, jonka mukaan ”juutalaiset liioittelevat aina kokemiaan kärsimyksiä”. Myös noin viidennes muista eurooppalaisista ajatteli samoin.
Vaikka suhtautuminen etenkin muslimeihin on Suomessa laajasti torjuvaa, muslimiväestön ei ajatella yleisesti kaventaneen omaa elintilaa. Suomalaisista kahdeksan prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä, että ”täällä olevien muslimien määrän vuoksi tunnen itseni muukalaiseksi omassa maassani”.
Belgiassa näin ajatteli 37 prosenttia vastaajista, Italiassa 32 prosenttia ja Saksassa sekä Itävallassa 25 prosenttia ihmisistä.
Oman elintilan kaventumista selittävät mahdollisesti muslimien osuudet kunkin maan väestöstä. Esimerkiksi Belgiassa heitä on Pew’n aiemman tutkimuksen mukaan 7,6 prosenttia, Itävallassa 6,9 prosenttia ja Suomessa 2,7 prosenttia. EU-maiden keskiarvo oli tutkimuksen mukaan 4,9 prosenttia.
Tuoreesta raportista käy ilmi, että Euroopan suurimman ”uskontokunnan” muodostavat tänä päivänä itsensä kristityiksi määrittelevät ihmiset, jotka eivät harjoita uskontoa perinteisellä tavalla tai lainkaan.
Esimerkiksi Suomessa 71 prosenttia kansasta kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon, mutta vain neljännes uskoo Raamatun luonnehtimaan Jumalaan ja vain yhdeksän prosenttia käy kirkossa ainakin kerran kuussa.
Tutkituissa maissa 18 prosenttia ihmisistä sanoi käyvänsä kirkossa kuukausittain. Italiassa osuus oli korkein, 40 prosenttia, ja Portugalissa lukema oli 35 prosenttia.
”Minut kastettiin katolilaiseksi, mutta perheeni ei ole uskonnollinen. Vanhempani kertoivat aina, että älä sekaannu uskontoon. He eivät pitäneet siitä, mitä se tekee ihmisille”, yksi haastatelluista, 20-vuotias brittimies, selitti omaa agnostikon taustaansa.
Valtaosa suomalaisista ajattelee islaminuskon olevan pohjimmiltaan ristiriidassa suomalaisen kulttuurin ja arvojen kanssa, kertoo eurooppalainen suurtutkimus
Euroopan suurin ”uskontokunta” on kristityt, jotka eivät usko Raamatun Jumalaan tai käy kirkossa, kertoo Pew-tutkimuslaitoksen uusi suurtutkimus. Suomalaisista selvä enemmistö ajattelee islaminuskon olevan pohjimmiltaan ristiriidassa suomalaisen kulttuurin kanssa.
Suomalaisista selvä enemmistö – 62 prosenttia – ajattelee, että islaminusko on pohjimmiltaan ristiriidassa suomalaisen kulttuurin ja arvojen kanssa. Suomalaisista monella on myös vaikeuksia hyväksyä muslimeja omaan perheeseensä tai naapureikseen.
Suomalaisista 66 prosenttia sanoo hyväksyvänsä muslimin perheensä jäseneksi, kun taas 28 ei sellaista hyväksy. Juutalaisen puolestaan kelpuuttaisi perheeseensä 82 prosenttia.
Naapuriksi vähemmistöön kuuluvia hyväksyy useampi: musliminaapurin 83 prosenttia ja juutalaisen 93 prosenttia.
Kriittinen suhtautuminen islamiin ja sen harjoittajiin käy ilmi laajasta Pew Research Center -tutkimuslaitoksen tekemästä tutkimuksesta, johon osallistui Suomen ja neljäntoista muun länsieurooppalaisen maan kansalaisia. Kyselyssä tiedusteltiin ihmisten omaa uskonnollista vakaumusta ja näkemyksiä muista uskonnoista.
Suomalaiset kuuluvat jyrkimpiin kansoihin, mitä tulee suhtautumisessa islamiin. Suomessa kirjattiin korkein osuus (62 prosenttia) sille, kuinka moni ajattelee islamin olevan ristiriidassa oman kulttuurin ja arvojen kanssa. Esimerkiksi Ranskassa ja Ruotsissa näin ajattelee kolmannes kansasta.
Suomalaisista 17 prosenttia ajattelee, että Suomessa asuvista muslimeista ”suurin osa tai monet” tukevat väkivaltaisia ääriryhmiä, kun 34 prosenttia ajattelee ”vain joidenkin” ja 42 prosenttia ”vain harvojen” muslimien tekevän niin.
Belgiassa 22 prosenttia ajatteli ”suurimman osan tai monien” muslimien tukevan väkivaltaisia ryhmiä, kun taas Irlannissa näin ajatteli kahdeksan prosenttia.
Yhteensä 24 599 ihmisen kysely on tehty viime vuoden kesällä, mutta sen monipolviset tulokset julkaistiin 168-sivuisena raporttina tiistai-iltana.
Raportin pääpaino on kristinuskossa ja siinä, miten uskonnollisuuden ajatellaan vaikuttavan eurooppalaisten ajatteluun. Suomalaisista 24 prosenttia uskoo Raamatun luonnehtimaan Jumalaan (länsieurooppalaisista keskimäärin 27 prosenttia), 45 prosenttia uskoo johonkin muuhun korkeampaan voimaan ja 24 prosenttia ei usko mihinkään korkeampaan voimaan.
Raportin yleispäätelmä on, että mitä innokkaammin eurooppalaiset harjoittavat kristinuskoa, sen jyrkemmin he suhtautuvat muiden uskontojen edustajiin ja maahanmuuttoon. Enemmän uskoaan harjoittavat ovat yleensä myös kansallismielisempiä kuin muut.
Erojakin silti löytyy. Kun monissa muissa Euroopan maissa niin sanotut kirkkokristityt olivat muita hanakampia vaatimaan maahanmuuton vähentämistä, Suomessa asetelma oli päinvastainen. Kirkossa ahkerasti käyvistä 19 prosenttia halusi vähemmän maahanmuuttajia, kun uskontoa harjoittamattomista niin toivoi vähintään joka kolmas.
Myös juutalaisten vastaisia tuntoja kirjattiin haastatteluissa. Suomalaisista 19 prosenttia oli täysin tai enimmäkseen samaa mieltä väittämästä, jonka mukaan ”juutalaiset liioittelevat aina kokemiaan kärsimyksiä”. Myös noin viidennes muista eurooppalaisista ajatteli samoin.
Vaikka suhtautuminen etenkin muslimeihin on Suomessa laajasti torjuvaa, muslimiväestön ei ajatella yleisesti kaventaneen omaa elintilaa. Suomalaisista kahdeksan prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä, että ”täällä olevien muslimien määrän vuoksi tunnen itseni muukalaiseksi omassa maassani”.
Belgiassa näin ajatteli 37 prosenttia vastaajista, Italiassa 32 prosenttia ja Saksassa sekä Itävallassa 25 prosenttia ihmisistä.
Oman elintilan kaventumista selittävät mahdollisesti muslimien osuudet kunkin maan väestöstä. Esimerkiksi Belgiassa heitä on Pew’n aiemman tutkimuksen mukaan 7,6 prosenttia, Itävallassa 6,9 prosenttia ja Suomessa 2,7 prosenttia. EU-maiden keskiarvo oli tutkimuksen mukaan 4,9 prosenttia.
Tuoreesta raportista käy ilmi, että Euroopan suurimman ”uskontokunnan” muodostavat tänä päivänä itsensä kristityiksi määrittelevät ihmiset, jotka eivät harjoita uskontoa perinteisellä tavalla tai lainkaan.
Esimerkiksi Suomessa 71 prosenttia kansasta kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon, mutta vain neljännes uskoo Raamatun luonnehtimaan Jumalaan ja vain yhdeksän prosenttia käy kirkossa ainakin kerran kuussa.
Tutkituissa maissa 18 prosenttia ihmisistä sanoi käyvänsä kirkossa kuukausittain. Italiassa osuus oli korkein, 40 prosenttia, ja Portugalissa lukema oli 35 prosenttia.
”Minut kastettiin katolilaiseksi, mutta perheeni ei ole uskonnollinen. Vanhempani kertoivat aina, että älä sekaannu uskontoon. He eivät pitäneet siitä, mitä se tekee ihmisille”, yksi haastatelluista, 20-vuotias brittimies, selitti omaa agnostikon taustaansa.
