H
"höh"
Vieras
Tutkimus: Suositut lapset pahimpia koulukiusaajia
8.2.2011 15:10 | Kommentit
A A Jani Kaaro
Koulukiusaaminen voi olla lapsille keino nousta sosiaalisella arvoasteikolla ylöspäin. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan kaikista suosituimmat lapset eivät kiusaa, mutta toiseksi suosituimmat ovat pahimpia kiusanhenkiä.
Tutkimus muuttaa käsityksiä, jonka mukaan koulukiusaajat olisivat aina syrjäytyneitä ja huonosti voivia lapsia.
Kalifornian yliopiston tutkijat perustavat päätelmänsä The Context of Adolescent Substance Use -pitkittäistutkimukseen, jossa on seurattu opiskelijoita 19 koulussa Pohjois-Carolinan osavaltiossa.
Tutkijoiden aineistossa oli 3 700 yläasteikäistä koululaista, joita seurattiin kolmen kuukauden ajan.
Toisin kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, joissa on keskitytty kiusaajien psykologisiin profiileihin, tutkijat tarkastelivat opiskelijoiden sosiaalisia verkostoja. Suosituksi koululainen määritettiin sen perusteella, miten keskeisessä osassa hän oli koulun ystävyysverkostoissa.
Tulokset osoittivat, että koululaisten aggressiivisuus toisia kohtaan lisääntyi kun he nousivat sosiaalisessa hierarkiassa lähemmäksi huippua.
Nuorilla, jotka kuuluivat "toiseksi suosituimpien" ryhmään, oli 28 prosenttia suurempi todennäköisyys kiusata toisia kuin sosiaalisen asteikon pohjalla olevilla.
Verrattuna nuoriin, jotka olivat hierarkian huipulla, kiusaamisen todennäköisyys oli 40 prosenttia suurempi.
Tutkijat spekuloivat, että sosiaalisen aseman parantuminen joko antaa heille mahdollisuuden olla aggressiivisempia tai sitten he kuvittelevat, että aggressio parantaa heidän mahdollisuuksiaan pysyä tässä asemassa.
Kaikista suosituimmat oppilaat eivät kiusaa ehkä siksi, että he ovat jo saavuttaneet parhaan mahdollisimman aseman ja sen pitämisessä ystävällisyys voi olla parempi strategia kuin kiusaaminen.
Tutkimusta johtanut professori Robert Faris muistuttaa, että kiusaaminen ei ole kovin tehokas keino huolehtia sosiaalisesta asemastaan. Tutkimuksessa kiusaaminen ei lisännyt nuorten suosiota.
Farisin mukaan tutkimus antaa työkalut puuttua koulukiusaamiseen. Avainasemassa ovat koululaisten omat asenteet aggressioon. Suurin osa lapsista ja nuorista ei kiusaa, ja jos he osoittavat, ettei kiusaaja saavuta kiusaamisella mitään, aggressio menettää voimansa.
Tutkimuksen julkaisi American Sociological Review.
Tulostettava sivu
8.2.2011 15:10 | Kommentit
A A Jani Kaaro
Koulukiusaaminen voi olla lapsille keino nousta sosiaalisella arvoasteikolla ylöspäin. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan kaikista suosituimmat lapset eivät kiusaa, mutta toiseksi suosituimmat ovat pahimpia kiusanhenkiä.
Tutkimus muuttaa käsityksiä, jonka mukaan koulukiusaajat olisivat aina syrjäytyneitä ja huonosti voivia lapsia.
Kalifornian yliopiston tutkijat perustavat päätelmänsä The Context of Adolescent Substance Use -pitkittäistutkimukseen, jossa on seurattu opiskelijoita 19 koulussa Pohjois-Carolinan osavaltiossa.
Tutkijoiden aineistossa oli 3 700 yläasteikäistä koululaista, joita seurattiin kolmen kuukauden ajan.
Toisin kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, joissa on keskitytty kiusaajien psykologisiin profiileihin, tutkijat tarkastelivat opiskelijoiden sosiaalisia verkostoja. Suosituksi koululainen määritettiin sen perusteella, miten keskeisessä osassa hän oli koulun ystävyysverkostoissa.
Tulokset osoittivat, että koululaisten aggressiivisuus toisia kohtaan lisääntyi kun he nousivat sosiaalisessa hierarkiassa lähemmäksi huippua.
Nuorilla, jotka kuuluivat "toiseksi suosituimpien" ryhmään, oli 28 prosenttia suurempi todennäköisyys kiusata toisia kuin sosiaalisen asteikon pohjalla olevilla.
Verrattuna nuoriin, jotka olivat hierarkian huipulla, kiusaamisen todennäköisyys oli 40 prosenttia suurempi.
Tutkijat spekuloivat, että sosiaalisen aseman parantuminen joko antaa heille mahdollisuuden olla aggressiivisempia tai sitten he kuvittelevat, että aggressio parantaa heidän mahdollisuuksiaan pysyä tässä asemassa.
Kaikista suosituimmat oppilaat eivät kiusaa ehkä siksi, että he ovat jo saavuttaneet parhaan mahdollisimman aseman ja sen pitämisessä ystävällisyys voi olla parempi strategia kuin kiusaaminen.
Tutkimusta johtanut professori Robert Faris muistuttaa, että kiusaaminen ei ole kovin tehokas keino huolehtia sosiaalisesta asemastaan. Tutkimuksessa kiusaaminen ei lisännyt nuorten suosiota.
Farisin mukaan tutkimus antaa työkalut puuttua koulukiusaamiseen. Avainasemassa ovat koululaisten omat asenteet aggressioon. Suurin osa lapsista ja nuorista ei kiusaa, ja jos he osoittavat, ettei kiusaaja saavuta kiusaamisella mitään, aggressio menettää voimansa.
Tutkimuksen julkaisi American Sociological Review.
Tulostettava sivu