tyhjiön täyttäminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 333333
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
3

333333

Vieras
Olen 25v pienen lapsen äiti ja tuntuu tyhmältä kun edes lapsi ei tuo tarpeeksi täytettä elämään.tyhjiö on siis jossain syvällä minuudessa. Minulla on kaksi todella huonoa tapaa täyttää tyhjiötä. Hetkeksihän se auttaakin. Toinen on todella noloa aikuisille.. nimittäin masturboiminen :D (en ole provo). Aina kun ongelmat alkavat kerääntyä, ja niitähän on, mietin seksiä koko ajan enemmän ja enemmän ja vaivun välillä kuin teinipoika johonkin helvetin seksimaailmaani.ilmeisesti hyvä pakokeino ongelmista.. sitten masturboin, parikin kertaa ja sitten se menee ohi. En tajua.. erosin 6kk sitten niin kai sekin vaikuttaa. Mikä ihme minua vaivaa?? Panetus on siis tosi kova eikä mene ohi itsestään ja koen valtavaa turhautuneisuutta ja muutenkin outoa oloa asiasta.

Toinen asia on juominen. Juon ehkä kerran kuussa lasten nukkuessa yhden iltakaljan mutta kun isovanhemmat/lasten isä pari kertaa kuussa ottaa lapsia yöksi ja vannon itselleni siivoavani kotona (oikeasti en muulloin ehdi) tai tekeväni jotain järkevää, silti aina päädyn baariin kaverin kanssa. Pitäisi muutenkin nukkua kun kerrankin voi. Juon ihan kunnon kännit mutten örvellä silti. Kaverit suostuvat kyllä kahvillekin että mistään paineista ei ole kyse. Jotenkin kaipaan kunnon vastuutonta teinimeininkiä tähän aikataulutettuun äitiarkeen. Noloahan tämä on. Lapsiin tämä ei sinänsä vaikuta koska ovat turvassa ja krapuloin rauhassa ennen lasten tuloa ja lapset siis menisivät muutenkin hoitoon.

En koe varsinaisesti muuta väärää kuin sen että eivät äidit tee näin??! Ja ettei minulla ole himpun vertaa itsekuria. Ja etten osaa käsitellä ongelmiani niin kuin aikuisten pitäisi. Tai ainakaan tätä arjen tylsyyttä. Olen todella menevä ihminen joten mitkään perinteiset joogat ja lenkkeilyt ei jotenkin uppoa. Enkä jaksa mennä esim uuteen harrastusryhmään tutustumaan uusiin ihmisiin kun on niin ihania ihmisiä jo ympärillä. Miten muuttaa toimintatapoja kun mikään uusi ei jaksa kiinnostaa??

Tämä on tosiaan hieman outo ja nolo kysymys/toteamus. Mutta miten käsitellään turhautumista ja etsiä itseään hieman terveemmällä tavalla? En nyt niin kovin kärsi tästä mutta ei tämä tervettäkään ole. En jotenkin hallitse edes yksinkertaisia ajatuksia kuten seksuaalista haluani ja ihmettelen tätä ennen niiin tasapainoisena ihmisenä. Vai annanko vaan itselleni luvan olla tällainen kun ei tästä varsinaisesti kukaan kärsi? :)
 
lopeta se juominen, että pysyt terveenä.
mastrboimisesssa taas ei ole mitään ihmeellistä. Ainakaan mun mielstä (olen tosin mies) Mäkin haluan usein nimenomaan runkata niin ....... ja kovaa , Välillä aivot menee ihaan jumiin yhteen asentoon josta ne aukee vaan älyttömän kiimasella runkkausella.
 
Tunnetko, ettet täytä täysin ympäristön odotuksia ja ole sellainen ja käyttäydy siten, kuin kunnollisen äidin "kuuluisi" käyttäytyä? Minusta kuulostaa siltä, ja että tunnet jonkinlaista syyllisyyttä siitä.

JOS minä olisin sinä, ja pitäisin lapseni hyvinvoinnista hyvää huolta, niin antaisin itselleni luvan olla täysin oma itseni, sellainen kuin hyvältä tuntuu. Kukaan muu ei voi kertoa, millainen ja mistä asioista nauttiva äiti ja ihminen sinun pitäisi olla.

Asia on eri, jos tapasi ahdistavat sinua tai jos tunnet, että alkoholia kuluu liikaa. Älä juo kerralla viittä annosta enempää, se on hyvä sääntö. Ehkä sinulla on jonkunlainen kriisi elämässä vielä päällä eron jäljiltä tai muuten, ja haet siihen jonkinlaista lohtua? Jos yhtään tuntuu siltä, että tarvitsisi päästä juttelemaan, kannattaa varata aika lääkärille, josta saat lähetteen eteenpäin. Liikunnan lisääminen tekee myös oikeasti hyvää mielelle ja helpottaa ahdistusta. Kannattaa koittaa, vaikkei ajatuksena innostaisikaan.
 
Ei lasten kuulukaan täyttää sitä tyhjiöö. Niillä voi yrittää täyttää, mut yleensä ei onnistu. Jos sun lapsi sattuis olee joku extreme-tapaus, sydänvikainen jota pitäis ambulanssilla kuljettaa milloin vaa hengen hädässä, nii sit ehkä voisit saada sitä "energiaa" elämääs. Mutta viimeistään siinä vaiheessa kun lapses alkais pärjää omillaan, nii olisit samassa tilanteessa - mitä tehdä omalla elämällä? Joo biletys, alkoholi, nehän ne yleisimmät on - saada edes jotain tapahtumaa elämään. Mutta voit miettiä mitä sää niistä hyödyt?? Tanssiminen on kivaa, pikku humala on kivaa, kavereiden kanssa juttelu on kivaa. Miehistä puhuminen, vähän jännitystä iltaan tulee kun tulee joku pieni kissatappelu, saa vähän sisältöä elämään seuraaks viikoks. Kyllä niin voi jatkaa. Kyllä sää näet sielä baarissa niitäkin jotka on niin jatkanukin, nyt heidän ikä on 35, 45, 55, naama punottaa, viskiääni, räävitää päätä nuoremmille pimuille, ei heitä tarvitse sääliä, he ovat pirun kovia, heitä vasta elämä onkin koetellut.

Mut mitä sää siitä saat? Joo sitä "elämän koulua".
Mitä sää haluaisit saada? Ok, kunnon munaa se tuli selväksi ;) No mutta etpä sää sitäkään baarista löydä. Humalaista kyllä, parin vuoden päästä et sitäkään koska myös ne miehet vanhenee, eikä niillä kännisillä ikänsä juoneilla ruppanoilla seiso enää, joten se siitäkin.

...Joten, koita oikeesti keksiä itsellesi jotain oikeeta elämää. Jotain mistä tulee hyvää oloa ja endorfiiniä - eikä paskaa oloa ja krapulaa.
Laskettele? Lumilautaile? Treenaa extreme lajeihin? Opiskele ambulanssikuskiks, ala seksuaaliterapeutiks, kouluttaudu PT:ks.. Mitä vaan, tai ala käymää tanssitunneilla! Siitäkin on enemmä hyötyä, teet jotain mistä nautit ja teet sen hyvin.
 
Suosittelen luettavaksi sellaisen kirjan, kuin Läsnäolon voima (Eckhart Tolle).
Tutustu myös itämaiseen filosofiaan, sieltä voisi löytyä keinoja tuohon sisäisen tyhjiön tuntuun.

Noin muuten, en näe satunnaista ryyppäämistä pahana juttuna eikä elämäsi kuulosta sellaiselta, ettei äiti "voisi" niin tehdä. Olethan paljon muutakin kuin äiti, vai mitä?
Millä tavalla "äitiarki" pitää olla aikataulutettua?
Siis toki työt/koulut aikatauluttaa kenen tahansa arkea, mutta niiden ulkopuolella arki on sitä, mitä siitä teet.
Vaikka sinulla on lapsia, ei tarvitse suorittaa asioita ja olla kahta tuntia päivässä ulkona säällä kuin säällä, syödä aamulla puuroa jne.

Tuo siivoaminen jäi vähän hämäämään, että mikset ehdi lasten kotona ollessa siivota?
 
Kirjoitit kaipaavasi "vastuutonta teiniarkea". Ehkä tuohon kaipuuseen auttaisi jo se, että vapauttaisit itsesi sisäisistä kahleistasi (tyyliin "en voi tehdä näin, koska olen ÄITI", "minun kuuluu toimia tietyllä tavalla, koska olen äiti" jne.)?

Miksi masturboiminen olisi noloa aikuisille?
Miksi ylipäätään rakentaa jotain keinotekoista "aikuisuutta" ja "äitiyttä", jos ne eivät tunnu itselle luontevilta tavoilta? Aikuinen ja äiti olet joka tapauksessa, suoritit niitä tiettyjen muottien mukaan tai et.

Kerrot myös olevasi "villi sielu" etkä kiinnostu "perinteisestä joogasta tms".
Mikset kokeilisi sitten jotain extremeä? Rupea lumilautailemaan, harrastamaan rollerderbyä, hiphopia tmv.
 

Yhteistyössä