Työtä ei voi tehdä työttömyyskorvausta vastaan, vaan työläisenä palkkaa vastaan!

[vierailija]

Olen ap:n kanssa samaa mieltä. Jos on aukkoja CVssä tai se on tyhjä, pitäisi asia hoitaa muuten kuin ilmaistyövoimalla tavallisen palkansaajan kustannuksella.
Kenen vastuulla yrityksen toiminta ja palkkaukset ovat? Nyt kaikki vastuu sysätään työtä tekeville ja yritykset hyväksikäyttävät valtion tukia ja anteliasta järjestelmää.
On totta, että pienelle yritykselle rekrytointi on turhan riskaabelia, ja siihen voisi keksiä helpotuksia. Mutta helpotus nykyään, eli ilmainen työvoima on kaikkien yritysten käytössä ja sitä käytetään sumeilematta hyväksi. En sano, että kuvio olisi jotenkin huono, jos itse olisin yrittäjä, toimisin ihan samalla tavalla, koska tottakai raha kiinnostaa. Täytyisi aina muistaa, etteivät yritykset ole mitään hyväntekeväisyysjärjestöjä, jotka toimivat yhteiskunnan ja ihmisten hyväksi. Ne ovat rahaa tahkoavia instansseja.
Nämä rahaa tahkoavat yritykset toki hyödyttävät koko yhteiskuntaa jne. Mutta koko kuviossa pitäisi pystyä toimimaan niin, että kun kumartaa toiseen suuntaan, ei pyllistäisi toiseen. Yritys tarvitsee työntekijöitä ja työntekijät tarvitsevat palkkaa, jotta voivat elää ja ostaa toisilta yrityksiltä hyödykkeitä.

Mutta selitäpä, että miten ihmeessä se jolla on aukkoinen tai tyhjä CV pääsee töihin ilman ilmaistöitä?

 

[vierailija]

Jos ilmaistöitä ei saa tehdä, niin ensinnäkin opiskelijoiden työharjoittelut muuttuvat lähes mahdottomiksi.

Ja toisekseen pitkäaikaistyöttömien ja hyvin nuorten henkilöiden työllistyminen muuttuu vaikeasta lähes mahdottomaksi. Tämä koska heidän CV:nsä on huono. Nykyisin monet pitkäaikaistyöttömät tai hyvin nuoret työllistyvät siten, että he ensin ilmaistyössä hankkivat työkokemusta ja esittelevät itseään työnantajalle, jotta heidät voi palkata huonosta CV:stä huolimatta.

Oikeasti työkokeilut ja vastaavat johtavat hyvin harvoin työllistymiseen. Meillä on jo olemassa ihan normaali koeaika, jonka kestäessä voi osaamattoman tai kyvyttömän laittaa pihalle täysin vapaasti. Koeaika voi olla puoli vuotta. Puoli vuotta riittää aivan varmasti sen selvittämiseen kannattaako työntekijä palkata vai ei.

 

[vierailija]

Ylivoimainen enemmistö noista on opiskelijoita.

Miten ajattelit ratkaista opiskelijoiden työharjoittelun tarpeen ilman palkatonta työtä?

Ei yrittäjän mitenkään kannata ottaa taitamatonta opiskelijaa vaivoikseen ja ohjattavakseen ja vielä sitten maksaa sille palkkaa.

Yleisesti ottaen työharjoittelun tarve on täysin keinotekoinen lainsäädännöllä luotu juttu. Monesti se liittyy siihen, että tutkinto on pitänyt saada venytettyä tiettyyn pituuteen, jotta se voidaan markkinoida korkeakoulututkintona. Ja ammattikouluissa työharjoittelulla voidaan mahdollistaa myös kouluun soveltumattomien valmistuminen. Jos työharjoittelusta luovuttaisiin ja sen sijaan harjoiteltaisiin amiksen pajassa tai tehtäisiin kirjallisia opintoja alasta riippuen, opiskelijat saattaisivat jopa olla valmistuessaan paremmilla työelämävalmiuksilla varustettuja kuin nykyään. Käytännön työ opitaan joka tapauksessa siellä työpaikoilla.

 

[vierailija]

Tuo ei todellakaan päde useimpiin ammattitutkintoihin.

Sitä paitsi myös merkonomeille ja logistiikka-alan opiskelijoilla on aika paljon asioita joita joutuvat opettelemaan ja näyttämään työpaikalla, mikä maksaa rahaa työnantajalle.

Joo ja duunarille pitää hankkia työvaatteet, mikä maksaa työnantajalle. Pitäisiköhän siihen saada joku valtiontuki kun muuten ei työllistämisestä tule mitään.

Tai sitten tehdään sillain perinteisellä tavalla, että laskutetaan asiakasta ja hoidetaan sillä rahalla työntekijöiden perehdyttäminen ja työvaatteiden hankinta. Tiedän, että Suomen kaltaisessa maassa markkinatalous tuntuu vieraalta, mutta kokeiltaisiko kuitenkin?

 

[vierailija]

Mutta selitäpä, että miten ihmeessä se jolla on aukkoinen tai tyhjä CV pääsee töihin ilman ilmaistöitä?

En ymmärrä, miksi aukkoinen CV pitäisi olla niiden ongelma, joilla ei ole aukkoista CVtä.
Itse ehkä liittyisin aktiiviseksi hyväntekeväisyysjärjestöihin tms. jolla voisin osoittaa aktiivisuutta, vaikka en työkokemusta itse alalta omaisikaan. Ehkä kansalaisopistot tms. järjestävät kursseja ja koulutuksia, joilla pystyy osoittamaan, että alaa on harrastanut.
Eihän opiskelijoillakaan ole kuitenkaan kuin se pari kuukautta työssäoppimista, mikä ei oikeasti vaikuta yhtään mihinkään osaamisen kannalta.

 

[vierailija]

Joo ja duunarille pitää hankkia työvaatteet, mikä maksaa työnantajalle. Pitäisiköhän siihen saada joku valtiontuki kun muuten ei työllistämisestä tule mitään.

Tai sitten tehdään sillain perinteisellä tavalla, että laskutetaan asiakasta ja hoidetaan sillä rahalla työntekijöiden perehdyttäminen ja työvaatteiden hankinta. Tiedän, että Suomen kaltaisessa maassa markkinatalous tuntuu vieraalta, mutta kokeiltaisiko kuitenkin?

Työvaatteista saa jo verohelpotuksia. Mitäs muuta yrittäjät enää kaipaavat. Verohelpotuksia työntekijöistä?

 

[m1es]

Työvaatteista saa jo verohelpotuksia. Mitäs muuta yrittäjät enää kaipaavat. Verohelpotuksia työntekijöistä?

Ehkä he kaipaavat sinua yrittäjien joukkoon. Otat pankista lainaa, perustat yrityksen, palkkaat työttömiä joilla ei ole työkokemusta tai koulutusta ja ryhdyt heidän avullaan keräämään suuria voittoja, joista on helppo maksaa palkkaa myös kädettömille notkujille ja ostaa heille työvaatteet. Onneksi olet olemassa!

 

[vierailija]

Oikeasti työkokeilut ja vastaavat johtavat hyvin harvoin työllistymiseen. Meillä on jo olemassa ihan normaali koeaika, jonka kestäessä voi osaamattoman tai kyvyttömän laittaa pihalle täysin vapaasti. Koeaika voi olla puoli vuotta. Puoli vuotta riittää aivan varmasti sen selvittämiseen kannattaako työntekijä palkata vai ei.

Jos katsotaan sitä, että kuinka suuri osa työkokeilijoista työllistyy työkokeilun jälkeen sen yrityksen palvelukseen missä olivat työkokeilussa, niin luku on toki pieni. Mutta asia on eri, jos ei katsota kaikkia työkokeilussa olleita, vaan katsotaan vain pitkäaikaistyöttömiä ja muita hankalasti työllistyviä ryhmiä ja otetaan huomioon myös se, että työkokeilusta saatu työkokemus on usein merkittäväksi hyödyksi työllistyttäessä jonkun toisen työnantajan palvelukseen.

Mitä koeaikaan tulee, niin se ei juurikaan sovellu sen testaamiseen, kannattaako joko työntekijä palkata vai ei. Tämä koska sellainen työntekijä joka on koeajalla on jo silloin palkattu (eli hän aiheuttaa kustannuksia työnantajalle ja mahdollinen työsuhteen purku vaatii jonkun toisen työntekijän etsimistä tilalla). Sen puoleen lähes kaikkiin julkisesti avoimiin työpaikkoihin on vähintään kymmeniä hakijoita, eli huonon cv:n omaavan hakijan on joka tapauksess hyvin vaikea päästä niistä hakijoista kärkisijalle.

 

[vierailija]

Kapitalistisosialisti on kyllä pahinta mitä voin kuvitella. Ja teitä on Suomessa paljon.

 

[vierailija]

Ehkä he kaipaavat sinua yrittäjien joukkoon. Otat pankista lainaa, perustat yrityksen, palkkaat työttömiä joilla ei ole työkokemusta tai koulutusta ja ryhdyt heidän avullaan keräämään suuria voittoja, joista on helppo maksaa palkkaa myös kädettömille notkujille ja ostaa heille työvaatteet. Onneksi olet olemassa!

Totta ihmeessä voisinkin, kun ei tarvitse työntekijöille palkkaa maksaa. Saan ilmaista työvoimaa vaikka sinusta. Muuta ei tarvitse tehdä, kuin luvata, että tulevaisuudessa voin jonkun palkata, jos sileen sattuu osumaan.
Yritys voisi olla hyvin vaikka jonkinmoinen koodaus-juttu, ja pankkilaina on sen sinun tietokoneen verran. Oletko ikinä koodannut? Ei hätää, jos et ole, siivoushommia voit tehdä kanssa, tai jos miehisyyttäs et muuhun rupea, mutta pensseli pysyy kädessä, niin paikka on sinun.

Taidat olla yrittäjä, koska olet sitä mieltä, että palkansaajien täytyy kantaa vastuu laiskimuksista, joilla aukkoja CVssä. Kunhan ei vain kolahda omalle kohdalle! Lisäksi olet sen verran itsekäs, kun kerran vaadit, että kaiken muun tukemisen lisäksi yhteiskunnan pitäisi antaa sinulle ilmaiset työntekijät. Selvä yrittäjä. Kyllä yhteiskunnalla on varaa laittaa rahaa sun laariin, kunhan se otetaan muilta pois.

 

[vierailija]

Jos katsotaan sitä, että kuinka suuri osa työkokeilijoista työllistyy työkokeilun jälkeen sen yrityksen palvelukseen missä olivat työkokeilussa, niin luku on toki pieni. Mutta asia on eri, jos ei katsota kaikkia työkokeilussa olleita, vaan katsotaan vain pitkäaikaistyöttömiä ja muita hankalasti työllistyviä ryhmiä ja otetaan huomioon myös se, että työkokeilusta saatu työkokemus on usein merkittäväksi hyödyksi työllistyttäessä jonkun toisen työnantajan palvelukseen.

Mitä koeaikaan tulee, niin se ei juurikaan sovellu sen testaamiseen, kannattaako joko työntekijä palkata vai ei. Tämä koska sellainen työntekijä joka on koeajalla on jo silloin palkattu (eli hän aiheuttaa kustannuksia työnantajalle ja mahdollinen työsuhteen purku vaatii jonkun toisen työntekijän etsimistä tilalla). Sen puoleen lähes kaikkiin julkisesti avoimiin työpaikkoihin on vähintään kymmeniä hakijoita, eli huonon cv:n omaavan hakijan on joka tapauksess hyvin vaikea päästä niistä hakijoista kärkisijalle.

Pitäisikö siis huonosti kannattavia yrityksiä mielestäsi tukea ilmaisella työvoimalla?
Jos yrityksellä ei ole varaa palkata työntekijöitä, joita itse tarvitsee, niin tässä on jokin sotku, eikövain?
Jos yritys tarvitsee työntekijöitä, koska lujaa menee, niin se on ihan sama, millainen aukko on CVssä. Eikä se aukko sinun laiskottelussa kuulu niille, jotka oikeasti töitä tekevät.

 

[vierailija]

Yleisesti ottaen työharjoittelun tarve on täysin keinotekoinen lainsäädännöllä luotu juttu. Monesti se liittyy siihen, että tutkinto on pitänyt saada venytettyä tiettyyn pituuteen, jotta se voidaan markkinoida korkeakoulututkintona. Ja ammattikouluissa työharjoittelulla voidaan mahdollistaa myös kouluun soveltumattomien valmistuminen. Jos työharjoittelusta luovuttaisiin ja sen sijaan harjoiteltaisiin amiksen pajassa tai tehtäisiin kirjallisia opintoja alasta riippuen, opiskelijat saattaisivat jopa olla valmistuessaan paremmilla työelämävalmiuksilla varustettuja kuin nykyään.

Ilman työharjoittelua mahdollistettaisiin sellaisten valmistuminen joilla ei ole soveltuvuutta käytännön työtehtäviin kyseisellä ammattialalla.

Sitä paitsi ammattitutkinto on nimenomaan käytännön tutkinto. Pelkät tehtävät koululla eivät vastaa käytännön työelämää. On myös aloja, missä asioita on aivan mahdoton harjoitella koululla edes osittain. Vaikkapa lastenhoitajan opinnot ovat hyvä esimerkki siitä. Lastenhoitoa ei opi kirjasta eikä koululla ole lapsia joilla voisi harjoitella.

Käytännön työ opitaan joka tapauksessa siellä työpaikoilla.

Juuri täsmälleen siksi tarvitaan työharjoitteluja. Käytännön alan ammattilainen ei ole mikään todellinen ammattilainen jos hän ei ole oikeasti tehnyt alansa työtehtäviä. Selllaiselle ihmiselle joka on "ammattilainen" vain lainausmerkeissä ei kannata maksaa palkkaa, eli hän ei voisi tutkinnon suorittamisen jälkeen edelleenkään työllistyä palkkatyöhön (eikä ilmaistyöhönkään jos ilmaistyöt kielletään).

 

[vierailija]

Pitäisikö siis huonosti kannattavia yrityksiä mielestäsi tukea ilmaisella työvoimalla?
Jos yrityksellä ei ole varaa palkata työntekijöitä, joita itse tarvitsee, niin tässä on jokin sotku, eikövain?
Jos yritys tarvitsee työntekijöitä, koska lujaa menee, niin se on ihan sama, millainen aukko on CVssä. Eikä se aukko sinun laiskottelussa kuulu niille, jotka oikeasti töitä tekevät.

Yritys ei tarvitse huonoa työntekijää. Palkan maksaminen huonolle työntekijälle tuottaa tappiota, koska työntekijän työpanoksen rahallinen tuotto ei ylitä hänen palkkaamiseensa käytettävää rahaa. Yrityksen tarkoitus on tehdä voittoa eikä tappiota.

Juuri tästä syystä työnantajan kannattaa karsia pois ne hakijat joilla on aukko CV:ssä tai joku muu juttu minkän perusteella on olemassa kohonnut riski sille, että työntekijä on huono.

 

[vierailija]

Joo ja duunarille pitää hankkia työvaatteet, mikä maksaa työnantajalle. Pitäisiköhän siihen saada joku valtiontuki kun muuten ei työllistämisestä tule mitään.

Tai sitten tehdään sillain perinteisellä tavalla, että laskutetaan asiakasta ja hoidetaan sillä rahalla työntekijöiden perehdyttäminen ja työvaatteiden hankinta. Tiedän, että Suomen kaltaisessa maassa markkinatalous tuntuu vieraalta, mutta kokeiltaisiko kuitenkin?

Sinulle on ilmeisesti vierasta se, että markkinataloudessa yrityksen kuuluu tuottaa voittoa. Yrityksen ei siis esimerkiksi kannata ottaa opiskelijaa tappiolla harjoittelemaan. Opiskelijan työpanos on huonompi kuin ammattilaisen, ja samaan aikaan opiskelijan ohjaamiseen kuluu paljon resursseja, minkä takia opiskelijan ottaminen harjoitteluun ei useinkaan kannata rahallisesti edes vaikka opiskelijalle ei makseta palkkaa. Jos opiskelijalle täytyisi maksaa normaali palkka niin kuin ap ehdottaa, niin sen jälkeen tuskin kukaan enää ottaisi opiskelijoita harjoitteluun.

 

[vierailija]

En ymmärrä, miksi aukkoinen CV pitäisi olla niiden ongelma, joilla ei ole aukkoista CVtä.
Itse ehkä liittyisin aktiiviseksi hyväntekeväisyysjärjestöihin tms. jolla voisin osoittaa aktiivisuutta, vaikka en työkokemusta itse alalta omaisikaan. Ehkä kansalaisopistot tms. järjestävät kursseja ja koulutuksia, joilla pystyy osoittamaan, että alaa on harrastanut.
Eihän opiskelijoillakaan ole kuitenkaan kuin se pari kuukautta työssäoppimista, mikä ei oikeasti vaikuta yhtään mihinkään osaamisen kannalta.

Eikö työttömyys ole kenenkään muun ongelma paitsi sen työttömän?

Mitä hyväntekeväisyysjärjestöihin tai johonkin vastaaviin yhdistyksiin tulee, niin vapaaehtoistyö on kovin erilaista kuin oikea työ. Ei se juurikaan sovellu työkokemuksen korvaajaksi.

 

[vierailija]

Yritys ei tarvitse huonoa työntekijää. Palkan maksaminen huonolle työntekijälle tuottaa tappiota, koska työntekijän työpanoksen rahallinen tuotto ei ylitä hänen palkkaamiseensa käytettävää rahaa. Yrityksen tarkoitus on tehdä voittoa eikä tappiota.

Juuri tästä syystä työnantajan kannattaa karsia pois ne hakijat joilla on aukko CV:ssä tai joku muu juttu minkän perusteella on olemassa kohonnut riski sille, että työntekijä on huono.

Eli ratkaisu löytyy mielestäsi siitä, että valtio maksaa palkat. No, on kai yrittäjillä sitten varaa ostella toistensa tuotteita. Mitäpä sitä muutakaan. Epäilen, että seuraavaksi yrittäjät itkee, kun ei ole tarpeeksi ostovoimaa. Mutta valtiohan voi sitten ostaa tuotteetkin. Ja kaikilla yrittäjillä on kivaa!

 

[vierailija]

Eikö työttömyys ole kenenkään muun ongelma paitsi sen työttömän?

Mitä hyväntekeväisyysjärjestöihin tai johonkin vastaaviin yhdistyksiin tulee, niin vapaaehtoistyö on kovin erilaista kuin oikea työ. Ei se juurikaan sovellu työkokemuksen korvaajaksi.

No ei se toisten työntekijöiden ongelma ole.
Ja kuten sanoin, ei järjestötoiminta kerro osaamisesta, vaan aktiivisuudesta. Sitten kurssit ja harrastuneisuus erikseen.

 

[vierailija]

Eli ratkaisu löytyy mielestäsi siitä, että valtio maksaa palkat. No, on kai yrittäjillä sitten varaa ostella toistensa tuotteita. Mitäpä sitä muutakaan. Epäilen, että seuraavaksi yrittäjät itkee, kun ei ole tarpeeksi ostovoimaa. Mutta valtiohan voi sitten ostaa tuotteetkin. Ja kaikilla yrittäjillä on kivaa!

Ratkaisuja on monenlaisia. Tässä muutama esimerkki:

1) Valtio maksaa yksityisessä firmassa töissä käyvien palkat jos heidän työpanoksensa on firmalle kannattamaton
2) Ihmiset eivät käy töissä vaan heille maksetaan työttömyyskorvausta
3) Ihmiset ovat valtiolla töissä ja valtio maksaa heille palkat, työpanoksen tuottavuudesta riippumatta
4) Ihmiset ovat yksityisessä firmassa töissä vaikka heidän työntekonsa siellä on firmalle kannattamatonta ja lain määräämänä firman tulee silti maksaa heille palkkaa

 

[vierailija]

No ei se toisten työntekijöiden ongelma ole.
Ja kuten sanoin, ei järjestötoiminta kerro osaamisesta, vaan aktiivisuudesta. Sitten kurssit ja harrastuneisuus erikseen.

Sinun verosi olisivat aika paljon alhaisemmat jos työttömyyttä ei olisi tai se olisi paljon nykyistä harvinaisempaa.

Mitä aktiivisuuteen tulee, niin pelkkä aktiivisuuden osoittaminen ei riitä. Tarvitaan myös sen osoittamista, että osaa tehdä jonkun tietyn alan työtehtävät käytännössä.

 

[vierailija]

Ratkaisuja on monenlaisia. Tässä muutama esimerkki:

1) Valtio maksaa yksityisessä firmassa töissä käyvien palkat jos heidän työpanoksensa on firmalle kannattamaton
2) Ihmiset eivät käy töissä vaan heille maksetaan työttömyyskorvausta
3) Ihmiset ovat valtiolla töissä ja valtio maksaa heille palkat, työpanoksen tuottavuudesta riippumatta
4) Ihmiset ovat yksityisessä firmassa töissä vaikka heidän työntekonsa siellä on firmalle kannattamatonta ja lain määräämänä firman tulee silti maksaa heille palkkaa

Kyllä tuo 4. Kohta on paras näillä näppäimillä. Yrityksellä on muuten mahdollisuus erottaa työntekijä, vaikka sekin niin kauheasti maksaa. Ehkä valtion pitäisi maksaa sekin.

Rehellisin muoto kaikessa olisi samapalkkaisuus kaikista töistä. Jos työtehtävä on hengenvaarallinen, niin jotain bonaria voisi saada. Tämä ei tosin varmasti auta työttömyysongelmaan.

 

[vierailija]

Sinun verosi olisivat aika paljon alhaisemmat jos työttömyyttä ei olisi tai se olisi paljon nykyistä harvinaisempaa.

Mitä aktiivisuuteen tulee, niin pelkkä aktiivisuuden osoittaminen ei riitä. Tarvitaan myös sen osoittamista, että osaa tehdä jonkun tietyn alan työtehtävät käytännössä.

Mulla on pieni veroprosentti, ei paljon pennit kukkarossa kitise.

Ja ei, kuten sanoin se aktiivisuus on toinen juttu ja kurssit ja harrastuneisuus toinen. Mikä kuilu tässä keskustelussa nyt oikein on?

 

[vierailija]

Kyllä tuo 4. Kohta on paras näillä näppäimillä. Yrityksellä on muuten mahdollisuus erottaa työntekijä, vaikka sekin niin kauheasti maksaa. Ehkä valtion pitäisi maksaa sekin.

Rehellisin muoto kaikessa olisi samapalkkaisuus kaikista töistä. Jos työtehtävä on hengenvaarallinen, niin jotain bonaria voisi saada. Tämä ei tosin varmasti auta työttömyysongelmaan.

Kuulostaa kommunismilta.

 

[vierailija]

Kuulostaa kommunismilta.

Miten eroaa tuosta, että valtio maksaa palkat, eikä yritykset?

 

[vierailija]

Ilman työharjoittelua mahdollistettaisiin sellaisten valmistuminen joilla ei ole soveltuvuutta käytännön työtehtäviin kyseisellä ammattialalla.

Sitä paitsi ammattitutkinto on nimenomaan käytännön tutkinto. Pelkät tehtävät koululla eivät vastaa käytännön työelämää. On myös aloja, missä asioita on aivan mahdoton harjoitella koululla edes osittain. Vaikkapa lastenhoitajan opinnot ovat hyvä esimerkki siitä. Lastenhoitoa ei opi kirjasta eikä koululla ole lapsia joilla voisi harjoitella.



Juuri täsmälleen siksi tarvitaan työharjoitteluja. Käytännön alan ammattilainen ei ole mikään todellinen ammattilainen jos hän ei ole oikeasti tehnyt alansa työtehtäviä. Selllaiselle ihmiselle joka on "ammattilainen" vain lainausmerkeissä ei kannata maksaa palkkaa, eli hän ei voisi tutkinnon suorittamisen jälkeen edelleenkään työllistyä palkkatyöhön (eikä ilmaistyöhönkään jos ilmaistyöt kielletään).

Olin kesätöissä läpi opiskelujeni ja aina palkallisena. Nykyiseen työhöni sain perehdytyksen työpaikalla palkallisena. Ainoa kerta kun olen työharjoitteluun joutunut oli, yllätys yllätys, työttömänä ollessani kun kävin työvoimakoulutuksen. Työharjoittelu ei ole yleisesti ottaen millään tavalla välttämätön osa työllistymisprosessia tai koulutusta.

 

[vierailija]

Eli ratkaisu löytyy mielestäsi siitä, että valtio maksaa palkat. No, on kai yrittäjillä sitten varaa ostella toistensa tuotteita. Mitäpä sitä muutakaan. Epäilen, että seuraavaksi yrittäjät itkee, kun ei ole tarpeeksi ostovoimaa. Mutta valtiohan voi sitten ostaa tuotteetkin. Ja kaikilla yrittäjillä on kivaa!

Suomalaiset yrittäjät ovat kyllä ihan uskomattomia sosialisteja. Riskit ja tappiot sosialisoidaan, mutta voitot tietenkin kuuluvat yksin yrittäjälle ja verotus on pahasta.