Tyttöjen ja poikien juttuihin jaottelust?

29.06.2012
340
0
16
Miks suurin osa jaottelee värit, lelut, leikit, hiusten pituudet, luonteet jne. niin tarkast tyttöjen ja poikien juttuihin?

Meiän poikii luullaan usein tytöks, siks ku ei harrasteta ko. jaotteluu. Ei mua haittaa vaikka luullaanki, ennemminki ihmetyttää ja huvittaa. Ei meiänkään pojilt mekkoja ja röyhelöit löydy, paitsi roolivaatteist. :)
 
Meillä siksi koska lapset itse haluavat, enkä heitä lähde pakolla vääntämään sukupuolettomiksi kun he itse haluavat niistä pitää kiinni.

Asia olisi varmasti eri jos heidän sisäinen leimansa ei olisi ollut noin vahva syntymästä lähtien.
 
  • Tykkää
Reactions: lissukka.
No yks mun kaveri ihmetteli suureen ääneen, kun sanoin, että ollaan ostettu meidän tytöille 1v ja 3v junarata joululahjaksi. Tytöt leikkivät mummolassa mun ja mun sisarusten vanhalla junaradalla ihan innoissaan ja haluttiin heille kotiinkin sellainen. En ole kyllä aikaisemmin ajtellutkaan, etteikö tytöt voisi leikkiä junaradalla. Joten kuulosti kommentti aika oudolta: Tytöille junarata?, eiks ne tykkää tyttöjen leluista?
 
No ei meillä rajoiteta, mutta eipä ole tullut kaupassa mieleen ostaa vauvalle mekkoa kun sattuu kyseessä olemaan poika. Jos itse isompana haluaa niin katotaan sitten uudemman kerran. Vaikka tuskinpa tuo haluaa, ikää nyt 2 vuotta ja kiinnostaa jalkapallot (ja kaikki muutkin pallot) ja autot (ISOT) tällä hetkellä. Eikä mies ole kumpikaan fani, ei urheilu- eikä auto. Olemme ajatelleet sen olevan sisäsyntyistä. Toki saa leikkiä myös nukeilla ja monasti serkkunsa kanssa leikkiikin.

Eli isompia keskusteluja ei mulla ole ainakaan tästä mielessä. Ai niin, pojallamme on sellaiset enkelikiharat etten ole vieläkään raskinnut leikata eli pidemmät hiukset tällä hetkellä kuin serkkulikallaan. Eipä ole silti kukaan luullut tytöksi :)
 
Meillä siksi koska lapset itse haluavat, enkä heitä lähde pakolla vääntämään sukupuolettomiksi kun he itse haluavat niistä pitää kiinni.

Asia olisi varmasti eri jos heidän sisäinen leimansa ei olisi ollut noin vahva syntymästä lähtien.

Kyse ei oo sukupuolettomuudest, vaan sukupuolen korostamisest. Suurimmaks osaks aikuset opettaa ko. jutut lapsil.
 
[QUOTE="vieras";27695561]No yks mun kaveri ihmetteli suureen ääneen, kun sanoin, että ollaan ostettu meidän tytöille 1v ja 3v junarata joululahjaksi. Tytöt leikkivät mummolassa mun ja mun sisarusten vanhalla junaradalla ihan innoissaan ja haluttiin heille kotiinkin sellainen. En ole kyllä aikaisemmin ajtellutkaan, etteikö tytöt voisi leikkiä junaradalla. Joten kuulosti kommentti aika oudolta: Tytöille junarata?, eiks ne tykkää tyttöjen leluista?[/QUOTE]

Kappas kaverii. :O :)
 
[QUOTE="vieras";27695602]No ei meillä rajoiteta, mutta eipä ole tullut kaupassa mieleen ostaa vauvalle mekkoa kun sattuu kyseessä olemaan poika. Jos itse isompana haluaa niin katotaan sitten uudemman kerran. Vaikka tuskinpa tuo haluaa, ikää nyt 2 vuotta ja kiinnostaa jalkapallot (ja kaikki muutkin pallot) ja autot (ISOT) tällä hetkellä. Eikä mies ole kumpikaan fani, ei urheilu- eikä auto. Olemme ajatelleet sen olevan sisäsyntyistä. Toki saa leikkiä myös nukeilla ja monasti serkkunsa kanssa leikkiikin.

Eli isompia keskusteluja ei mulla ole ainakaan tästä mielessä. Ai niin, pojallamme on sellaiset enkelikiharat etten ole vieläkään raskinnut leikata eli pidemmät hiukset tällä hetkellä kuin serkkulikallaan. Eipä ole silti kukaan luullut tytöksi :)[/QUOTE]

:)
 
No kyllähän tuohon törmää jatkuvasti. Meidän poikaa luultu kans tytöks hiustensa takia. Tyttöä luullaan taas pojaksi sinisen takkinsa takia ja poikaa tytöksi oranssien housujensa takia ja.. Siis näitähän riittää ja kyllä sen huomaa miten vanhemmat lapsensa opettaa noihin kaikkeen.
 
Tottahan se on, että vanhemmat niitä lapsiaan opettaa tässäkin asiassa. Tai ainakaan meillä alle vuoden ikäinen ei itse osaa valita omia lelujaan tai vaatteitaan sisäisen leimansa perusteella...

Tosi harmi minusta, että varsinkin värit on niin jaoteltu usein :( Eilen viimeksi kävin katsomassa pojalla uutta haalaria ja kun selkeästi hyllyssä on se pinkki ja sininen vaihtoehto.

Meillä poika saa leikkiä ihan sekä ns. poikien ja tyttöjen leluilla ja vaatteissa löytyy muitakin värejä kuin vain iänikuisia eri sinisen sävyjä. Mutta ei siis tarkoita, että mekkoon puettaisiin ja sukupuolettomaksi kasvatettaisiin, kuten muutama ilmeisesti luuli, että siitä tässä oli kyse.
 
Tottahan se on, että vanhemmat niitä lapsiaan opettaa tässäkin asiassa. Tai ainakaan meillä alle vuoden ikäinen ei itse osaa valita omia lelujaan tai vaatteitaan sisäisen leimansa perusteella...

Tosi harmi minusta, että varsinkin värit on niin jaoteltu usein :( Eilen viimeksi kävin katsomassa pojalla uutta haalaria ja kun selkeästi hyllyssä on se pinkki ja sininen vaihtoehto.

Meillä poika saa leikkiä ihan sekä ns. poikien ja tyttöjen leluilla ja vaatteissa löytyy muitakin värejä kuin vain iänikuisia eri sinisen sävyjä. Mutta ei siis tarkoita, että mekkoon puettaisiin ja sukupuolettomaksi kasvatettaisiin, kuten muutama ilmeisesti luuli, että siitä tässä oli kyse.

:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Eemin & Nooan äiti-87;27695621:
Kyse ei oo sukupuolettomuudest, vaan sukupuolen korostamisest. Suurimmaks osaks aikuset opettaa ko. jutut lapsil.

Kyllä mä sen ymmärsin. Mutta kyllähän siinä vedetään niin sukupuolten välisiä eroja pienemmiksi, eli lapsia lähemmäksi sitä sukupuolettomuutta, jos kerran sukupuolen korostaminen on sitä että poika puetaan siniseen ja pidetään lyhyttä tukkaa ja tyttö puetaan pinkkiin ja pidetään pitkää tukkaa, vaikka kyse olisi lasten omasta halusta toteuttaa omaa sukupuoltaan.

Ei olla opetettu. Esim. kymppiveen tytön paras kaveri on poika, vaikka kaikki muut tytöt inhoavat poikia, ja pojat tyttöjä, mutta muuten tyttö on niin tyttö kuin vain voi olla. Ja hyvä niin, ja ihan yhtä hyvä olisi jos olisi toisin. En osaa otta stressiä siitä että meillä tytöt on tyttöjä, ja korostavat sitä itse, ja poika on poika, ja korostaa sitä itse.
 
Meillä 6-vuotias poika, joka ollut aina tuollainen pellavapää.. pienenä, kun ei ollut vielä edes paljoa hiuksia, sanottiin häntä tytöksi jos oli keltaiset vaatteet päällä :/ sittemmin kun on tahtonut kasvattaa pitkät hiukset, luullaan häntä tytöksi lähes poikkeuksetta. Hän käyttää myös punaisia vaatteita, tai sinisiä, tai mustia..mitä vaan.. mutta erityisen tiukkaan tuntuu juurtuneen tuo ajatus, että tytöt käyttävät punaisia vaatteita ja pojat eivät.

Minä en itse ole koskaan ajatellut tunkea lasta "sukupuolettomaksi", niin kuin joku tuolla kauniisti ilmaisi. Ajattelen vaan, että lapsi saa olla mitä tahtoo ja jos hänen itseluottamuksensa on sellainen, että se kestää punaisen paidan eskarissa (jossa ollaan jo yllättävän tietoisia vaatteista ja ulkoisesta habituksesta) tai pitkien hiusten aiheuttaman "tytöttelyn", niin olkoon niin. Jos hän tahtoo leikata kutrit lyhyiksi, niin leikataan. Jos hän haluaa sinisen pulkan, niin ostetaan.

Hän myös osaa nauraa sille, että häntä luullaan tytöksi.. vaikka hän ei halua olla tyttö.

Uskon, että lapsiryhmässä on myös hyvä olla näitä "suunnan näyttäjiä" (enkä tällä tarkoita, että hän näyttää suuntaa, että olkaa pojat tyttöjen näköisiä), että jotkut uskaltavat olla sitä mitä tahtovat, eivätkä mene massan mukana!
 
Enpä ole kummankaan sukupuolta kovasti korostanut. Poika tahtoo pitää "kaljua" kuten isänsä, joten leikkaan tukan koneella lyhyeksi (vaikka MINÄ kyllä haluaisin, että hänellä olisi pitkä tukka....). Vaatteet nyt on mitä on, koska olen laiska, niin en jaksa etsiä mistään erikseen sukupuolineutraaleja vaatteita, vaan ostan marketista niitä poikien osaston vaatteita. Siskonsa kulkee sitten niissä aika pitkälti sitten, kun kierrätän. Mutta vaatteethan on vain ulkoisia merkkejä, että niistä en nyt niin välitä, sen näkee omasta pukeutumisestanikin :D Tärkeämpää on se, mitä noille mukuloille sukupuolirooleista opettaa ja miten sitä itse toimii. Minä pidän itseäni suhteellisen androgyyninä. Sukupuolellani ei ole minulle kamalasti väliä.
 
Meillä lapset pitävät kaikenvärisiä vaatteita ja keskustelua ollaan käyty siitä että ei ole erikseen olemassa tyttöjen tai poikien värejä, tärkeämpää on mistä väristä itse pitää! Samoin pojalla kaulaketjuja koska niistä tykkää, tyttöä ne taas ahdistavat. Kaikki leikkii kaikilla leluilla jnkin verran, toinen poika ei oo ikinä innostunut autoista, toiselle ne taas kolahtaneet täysillä. Ja tuossa just poika ja tyttö leikkii sulassa sovussa lego friendseillä, niissä kun on lego-grilli :)
 
Meillä poika nyt 2,5v. Hällä ollut vaatteissa varmaan kaikki värit, paitsi tyyliin pinkki ja joku fuksia. Mun silmää miellyttää semmoset neutraalit värit ja asiat. Lempileluiksi on nyt muodostunut autot, traktorit, mopot, kaulakorut ja käsilaukut. Kovasti tykkää leikkä tyttöjen kanssa. Mun vanhat barbit on jostain syystä kuitenkin hylätty. :) tai siis lapsi on ne hylännyt.
 
Solsidanissa oli kerran heitto, miten kukaan ei näe mitään väärää pojan leikkiessä tyttöjen juttuja ja halutessaan lakkaa kynsiinsä, mutta jos poikaa kannustetaan jatkamaan jalkapallon pelaamista sitä pidetään liikaa pojaksi leimaavana. Miksi niin? Joskus tuntuu, että sukupuolineutraalius vaikuttaa siltä että se on samaa kuin olla tyttö. Jää vaan miettimään kuka asiassa eniten vaikuttaa äitikö vai isä?
 
  • Tykkää
Reactions: misStar
[QUOTE="Tille";27696467]Solsidanissa oli kerran heitto, miten kukaan ei näe mitään väärää pojan leikkiessä tyttöjen juttuja ja halutessaan lakkaa kynsiinsä, mutta jos poikaa kannustetaan jatkamaan jalkapallon pelaamista sitä pidetään liikaa pojaksi leimaavana. Miksi niin? Joskus tuntuu, että sukupuolineutraalius vaikuttaa siltä että se on samaa kuin olla tyttö. Jää vaan miettimään kuka asiassa eniten vaikuttaa äitikö vai isä?[/QUOTE]

Minun tuttavapiirissäni taas yhden suomalaisen pojan isä oli sitä mieltä, että heidän poikansa ei muuten kirkkaanpunaista paitaa käytä.

Pitkä matka taitaa toistaiseksi olla Suomesta Solsidaniin.
 
[QUOTE="Tille";27696467]Solsidanissa oli kerran heitto, miten kukaan ei näe mitään väärää pojan leikkiessä tyttöjen juttuja ja halutessaan lakkaa kynsiinsä, mutta jos poikaa kannustetaan jatkamaan jalkapallon pelaamista sitä pidetään liikaa pojaksi leimaavana. Miksi niin? Joskus tuntuu, että sukupuolineutraalius vaikuttaa siltä että se on samaa kuin olla tyttö. Jää vaan miettimään kuka asiassa eniten vaikuttaa äitikö vai isä?[/QUOTE]

Sukupuolinautraalius on sitä, et lapsell sallitaan kaikki värit, lelut, leikit... Esim. tyttö saa halutessaan sinisävyisen ja poika pinkkisävyisen haalarin. Tyttöjen ja poikien juttuihin jaottelu ja sukupuolen korostaminen sitä, et ostetaan kuitenki se sinisävyinen haalari pojal, ja pinkkisävyinen tytöl.
 
Kyllä mä sen ymmärsin. Mutta kyllähän siinä vedetään niin sukupuolten välisiä eroja pienemmiksi, eli lapsia lähemmäksi sitä sukupuolettomuutta, jos kerran sukupuolen korostaminen on sitä että poika puetaan siniseen ja pidetään lyhyttä tukkaa ja tyttö puetaan pinkkiin ja pidetään pitkää tukkaa, vaikka kyse olisi lasten omasta halusta toteuttaa omaa sukupuoltaan.

Ei olla opetettu. Esim. kymppiveen tytön paras kaveri on poika, vaikka kaikki muut tytöt inhoavat poikia, ja pojat tyttöjä, mutta muuten tyttö on niin tyttö kuin vain voi olla. Ja hyvä niin, ja ihan yhtä hyvä olisi jos olisi toisin. En osaa otta stressiä siitä että meillä tytöt on tyttöjä, ja korostavat sitä itse, ja poika on poika, ja korostaa sitä itse.

Aikusen määrittelemä on korostamist, ei se mitä lapset ite haluu. Tyttöjäki on monenlaisii...
 
[QUOTE="Heip";27696412]Meillä poika nyt 2,5v. Hällä ollut vaatteissa varmaan kaikki värit, paitsi tyyliin pinkki ja joku fuksia. Mun silmää miellyttää semmoset neutraalit värit ja asiat. Lempileluiksi on nyt muodostunut autot, traktorit, mopot, kaulakorut ja käsilaukut. Kovasti tykkää leikkä tyttöjen kanssa. Mun vanhat barbit on jostain syystä kuitenkin hylätty. :) tai siis lapsi on ne hylännyt.[/QUOTE]

Mitäs jos poikas haluis pinkin haalarin? Pitäskö pojan valita jonku muun värinen, vaik tykkäis tosi paljon siit pinkist? :)
 

Yhteistyössä