Tyttöjen ja poikien juttuihin jaottelust?

["hih"]

Äh, liian hankalaa ja vaivalloista. Antaa tenavan itse puuhata ja meikäläinen unohtaa kaikki neutraalisuudet ja korostamiset.

jepa. Ihminen=laiska ja itsekäs olento.

vaikka sinä et mieti asioita, silti kersaan vaikuttaa ympäröivä maailma. hänestä tulee tyyypilllinen ja tavallinen ihmienn, sopuli. koska et mieti. massaa.

 

[Peesi]

[QUOTE="vieras";27698778]Ei se ole mikään sisäsyntyinen kiinnostus POIKIENjuttuihin, vaan on ihan sisäsyntyistä, että pikkulapsi on kiinnostunut isoista meteliä pitävistä liikkuvista asioista, kuten juurikin autot, mopot ja traktorit, oli lapsi sitten tyttö tai poika. Tuo vaihe siis tulee useimmille pikkulapsille ihan sukupuolesta riippumatta. Sama juttu nuo palikat ja työkalut, ne kiinnostaa koska niitä näkee vanhempienkin käsissä. Eri asia sitten on miten vanhemmat suhtautuvat kiinnostukseen. Tyttölapsille valitettavan usein nuo kiinnostuksenosoitukset ohitetaan, kun taas poikalapsia kehutaan ja kannustetaan.

Meillä lapset saavat itse valita mieluiset lelut, molemmat leikkivät vuoroin nukeilla, vuoroin autoilla. Isovanhemmat ovat huolehtineet että tyttö on saanut tyttöjen leluja ja pojalle kannettiin jo vastasyntyneenä autoja. Vaatteet ostan pääasiassa neutraaleja värejä, ihan siksi että haluan kierrättää vaatteet sisaruksilla, mutta pojalla on kyllä nähny siskon vanhoja pinkkejäkin.[/QUOTE]

peesi. pojan nähdessä noita siitä tehdään numero ja se huomataan, ja näin lapsi oppii.
tytön huomatessa sitä ei huomata. ei tehdä numeroa. tyttö oppii että ei kuulu olla kiinnostunut.

 

[Eemin & Nooan äiti-87]

[QUOTE="bbb";27698602]Ymmärrän Mutta ketjussa taisi olla kyse juurikin tästä. Välillä on pakko käyttää määrättyjä termejä, jotta tulee ymmärretyksi Miten se neutraalijuttu menikään..[/QUOTE]

 

[Eemin & Nooan äiti-87]

Kyllä meillä on saanut ihan vapaasti valita värit, lelut ja leikit.

Väreistä pojat tykkäävätkin punaisesta, keltaisesta, oranssista, vihreestä siis yleensäkin värikkäistä vaatteista. Vaaleanpunaista eivät oo pyttäneet, josko en oo tarjonnutkaan (itse inhoan vaaleanpunaista)

Leikit on olleet enempi poikaleikkejä, jos on tyttöjä mukana niin helposti ovat olleet kotileikissä mukanan (yleensä kissana)

Nukkeja ei meillä ole, olisivat saaneet kyllä halutessaan,
mutta toiveet on olleet muunlaisia. Vaatehuoneessa on mun vanhoja nukkeja pari, ne eivät oo kiinnostaneet ollenkaan.

 

[Eemin & Nooan äiti-87]

Mutta uskon silti, että vaikka kuinka sukupuolineutraalisiti lapsia kasvattaisikin, kasvaa heistä osaksi sukupuolensa määrittelemänä erilaisia keskenään. Siis tarkoitan kahta vastakkaista sukupuolta.
Ihan pelkkää asenteelllista huhaata eivät miehen ja naisen väliset erot ole.

Synnynnäiset erot on vain pieni osa.

 

[Eemin & Nooan äiti-87]

No, mun nyt 17-vuotias tyttöni pukeutui koko ala-asteajan poikien osastolta ostettuihin vaatteisiin, koska halusi. Ja harrasti jalkapalloa. Ja kavereina oli niin tyttöjä kuin poikia. Nykyisin jo pukeutuu naisten osaston vaatteisiin, mutta yhtään hametta ei omista eikä korkokenkiä. Eikä meikkaa kuin joskus tosi harvoin juhliin ja silloinkin käyttää mun meikkejä kun itse ei omista juuri mitään.

Mun pieni poikani sen sijaan on kyllä tosi poikamainen. Mitään ei vielä puhu, mutta niin komeesti lähtee päristelyt, kun autoillaan leikkii. Ja autot on ollu pienestä asti kiinnostavimmat lelut. Omistaa siskon vanhoja nukkeja ja astioita jne. ja välillä kyllä juottaa nukkea maitopullosta ja istuttaa potalle ja halailee ja työntää rattaissa. Eli molemmat saa olla kyllä ihan sellaisia kuin ovat, sukupuolesta riippumatta.

Mutta kyllä mä silti olen sitä mieltä, että sukupuolikin määrittää ihmistä jonkun verran. Ja että miehillä ja naisilla on eronsa. Toki on feminiinisempiä miehiä ja maskuliinisempia naisia, mutta noin yleisesti. Eli en mä sille linjalle lähtis, että nimeäisin lapseni sukupuolineutraalisti ja kieltäytyisin kertomasta, kumpaa sukupuolta lapsi on. Sukupuoli on kuitenkin osa sitä lasta kanssa. Mutta sukupuolesta riippumatta saa pukeutua ja harrastaa erilaisia asioita.

 

[Mies pimeästä]

ei se siltä vaikuta. mut mä olenkin sellainen, että kun joku tapa saa nimityksen niin se lentää roskakoppaan sillä vanhemmat alkaa silloin ohjailla toiseen suuntaan

Tämä. Nyt ollaan Asian Ytimessä.

Muutenkin kaikki tuollainen muotihömpötys jossa ollaan olevinaan tiedostavampia ja hienompia kuin "tavikset" ottaa päähän.

Itse sain kultaisella 80-luvulla leikkiä sekä tyttöä että poikaa. Meikkailin äidin meikeillä ja pidin isän hattuja ja kenkiä. Leikin sekä pyssyillä että nukeilla. Tälle ei tuolloin ollut nimeä, vanhempani vain päättivät että antaa leikkiä mitä leikkii jos itse siitä tykkää. Näin kasvatan myös omaa poikaani. Silti en IKINÄ sanoisi missään kasvatusmetodieni olevan sukupuolineutraaleja/sensitiivisiä koska vituttaa koko sana ja ihmiset jotka sitä viljelevät.

Oikeasti, tarvitteko aina jonkin hienon sanan ja samanhenkisen yhteisön ennen kuin uskallatte tehdä jotakin uutta? Siltä tuo tuntuu.

 

[Tosi vahva intiaani]

Muuten olen aina ihmetellyt että mitä "kristillisempi" ihminen sitä enemmän on sitä mieltä että pojilla ja miehillä pitää olla lyhyet hiukset vaikka seinät on täynnä erään pitkälettisen n. 30v mieshipin kuvia... Ja parhaimmillaan kuvissa sen miehen päällä on vielä joku mekko![/QUOTE]


Nusnus... se on tunika. Hiukset ja ulkoinen habitus ovat kulttuuriin ja aikaan sidonnaisia juttuja. Keskiajalla uskottiin että liika siisteys tekee sairaaksi joten ihmiset peseytyivät muutaman kerran vuodessa ja paska haisi. Vaikka pitäisit ritareista ja linnanneidoista niin kai silti suihkussa käyt?

En kyllä allekirjoita tuota väitettäsi. Oman huomioni mukaan tiukimmin rooleista pitävät kiinni ns.perussuomalaisten äänestäjät. Että terveisiä vaan kiitos-paitaporukalle.

Sitten taas oma juttunsa ovat nämä ylemmyydentuntoiset vegaanisukupuolisensitiivisetmaailmanpelastajat jotka tekevät näemmä noita asioita vain ollakseen "parempi" kuin muut. Tämä ilmenee puheissa sanoina, ilmeinä, äänenpainoilla ja oikeastaan kaikessa muussakin, jopa näin virtuaalisesti katsottuna. Juttu alkaa muistuttaa jotain herätysliikettä: jauhetaan omaa asiaa ainoana oikeana, nussitaan pilkkuja, takerrutaan sanoihin ja ollaan muutenkin parempia kuin muut koska, oho, ollaan niin VITUN tiedostavia ja moderneja.

Mielestäni ihmiskunta lähti alamäkeen heti kun laskeutui puista. Noin niinkuin vertauskuvallisesti.

Ugh, olen puhunut.

 

[Eemin & Nooan äiti-87]

[QUOTE="vieras";27698778]Ei se ole mikään sisäsyntyinen kiinnostus POIKIENjuttuihin, vaan on ihan sisäsyntyistä, että pikkulapsi on kiinnostunut isoista meteliä pitävistä liikkuvista asioista, kuten juurikin autot, mopot ja traktorit, oli lapsi sitten tyttö tai poika. Tuo vaihe siis tulee useimmille pikkulapsille ihan sukupuolesta riippumatta. Sama juttu nuo palikat ja työkalut, ne kiinnostaa koska niitä näkee vanhempienkin käsissä. Eri asia sitten on miten vanhemmat suhtautuvat kiinnostukseen. Tyttölapsille valitettavan usein nuo kiinnostuksenosoitukset ohitetaan, kun taas poikalapsia kehutaan ja kannustetaan.

Meillä lapset saavat itse valita mieluiset lelut, molemmat leikkivät vuoroin nukeilla, vuoroin autoilla. Isovanhemmat ovat huolehtineet että tyttö on saanut tyttöjen leluja ja pojalle kannettiin jo vastasyntyneenä autoja. Vaatteet ostan pääasiassa neutraaleja värejä, ihan siksi että haluan kierrättää vaatteet sisaruksilla, mutta pojalla on kyllä nähny siskon vanhoja pinkkejäkin.[/QUOTE]

 

[Eemin & Nooan äiti-87]

peesi. pojan nähdessä noita siitä tehdään numero ja se huomataan, ja näin lapsi oppii.
tytön huomatessa sitä ei huomata. ei tehdä numeroa. tyttö oppii että ei kuulu olla kiinnostunut.

Peesi täältäki!

 

[ihjlooj]

Opettele kirjottamaan, kirjoitat kuin joku 12-vuotias ja annat todella typerän kuvan itsestäsi kun aikuisena noin kirjoitat.

Ja aika hauskaa että aina sun aloitukset on tällaisia, muka haetaan keskustelua mutta ei oikeasti haluta muuta kuin mainostaa omia ideologioita. Noloa.

 

[Eemin & Nooan äiti-87]

[QUOTE="bbb";27698009]Meidän pojilla näyttää olevan oikeasti jonkinlainen sisäsyntyinen kiinnostus poikien juttuihin. Itse olen kasvanut tyttöjen joukossa ja pojat olivat ihan "vieraita", oli aika iso järkytys huomata kuinka alle vuoden ikäinen esikoinen hihkui aina auton, mopon, traktorin ym nähdessään. Samoin kaikki työkalut, palikat ym kiinnostaa. Kuopus varmaankin matkii ja oppii kiinnostuksen kohteen esikoiselta, mutta esikoinen keksi ne ihan itse

Meillä käytetään pojilla punaista, oranssia ja keltaista ainut jota ei juuri ole on pinkki. Esikoisen lempiväri on muuten punainen. Nukkeja ja pehmoleluja löytyy, mutta niillä leikitään harvoin. Yritän kyllä kannustaa noihin leikkeihin.

Meillä iso tekee naisten töitä ja äiti miesten ja muutenkaan emme korosta sukupuolisidonnaisia asioita kovasti. Silti tuntuu, että pojat ovat poikia..[/QUOTE]

Murmur toi tummennettu

 

[Eemin & Nooan äiti-87]

Tämä. Nyt ollaan Asian Ytimessä.

Muutenkin kaikki tuollainen muotihömpötys jossa ollaan olevinaan tiedostavampia ja hienompia kuin "tavikset" ottaa päähän.

Itse sain kultaisella 80-luvulla leikkiä sekä tyttöä että poikaa. Meikkailin äidin meikeillä ja pidin isän hattuja ja kenkiä. Leikin sekä pyssyillä että nukeilla. Tälle ei tuolloin ollut nimeä, vanhempani vain päättivät että antaa leikkiä mitä leikkii jos itse siitä tykkää. Näin kasvatan myös omaa poikaani. Silti en IKINÄ sanoisi missään kasvatusmetodieni olevan sukupuolineutraaleja/sensitiivisiä koska vituttaa koko sana ja ihmiset jotka sitä viljelevät.

Oikeasti, tarvitteko aina jonkin hienon sanan ja samanhenkisen yhteisön ennen kuin uskallatte tehdä jotakin uutta? Siltä tuo tuntuu.

Ei mekään puhuta mistään tietynlaisest kasvatuksest... Meil lapset saa olla sellasiii ku ite haluu mieltymyksineen ja valintoineen. Ei siis mitään muotihömpötyst vaan luonnollist kasvamist.

 

["vieras"]

Kyse ei oo sukupuolettomuudest, vaan sukupuolen korostamisest. Suurimmaks osaks aikuset opettaa ko. jutut lapsil.

No miksei saisi opettaa, että on tyttöjä ja poikia, kun luonnossa niin kuitenkin asia menee? Vaatii pientä korostusta, että lapset asian oppivat ymmärtämään. En kannata tiukkaa rajaamista kummankaan asian suhteen: en sen, etteikö pojalla saisi olla punaisia vaatteita ja nukkeja, enkä sen, että tietoisesti täytyisi välttää ns. tyttö-poikajaottelua.

 

[Eemin & Nooan äiti-87]

Nusnus... se on tunika. Hiukset ja ulkoinen habitus ovat kulttuuriin ja aikaan sidonnaisia juttuja. Keskiajalla uskottiin että liika siisteys tekee sairaaksi joten ihmiset peseytyivät muutaman kerran vuodessa ja paska haisi. Vaikka pitäisit ritareista ja linnanneidoista niin kai silti suihkussa käyt?

En kyllä allekirjoita tuota väitettäsi. Oman huomioni mukaan tiukimmin rooleista pitävät kiinni ns.perussuomalaisten äänestäjät. Että terveisiä vaan kiitos-paitaporukalle.

Sitten taas oma juttunsa ovat nämä ylemmyydentuntoiset vegaanisukupuolisensitiivisetmaailmanpelastajat jotka tekevät näemmä noita asioita vain ollakseen "parempi" kuin muut. Tämä ilmenee puheissa sanoina, ilmeinä, äänenpainoilla ja oikeastaan kaikessa muussakin, jopa näin virtuaalisesti katsottuna. Juttu alkaa muistuttaa jotain herätysliikettä: jauhetaan omaa asiaa ainoana oikeana, nussitaan pilkkuja, takerrutaan sanoihin ja ollaan muutenkin parempia kuin muut koska, oho, ollaan niin VITUN tiedostavia ja moderneja.

Mielestäni ihmiskunta lähti alamäkeen heti kun laskeutui puista. Noin niinkuin vertauskuvallisesti.

Ugh, olen puhunut.[QUOTE

Eipäs yleistetä.

 

[kysymys]

Tuli vaan viattomasti mieleen... Jos roolien korostaminen on kielletty, niin mites harrastusten suhteen? Jos poika haluaa aloittaa jalkapallon, pitääkö sen vastapainoksi vaikka väkisin osallistua balettiin tai cheer leader-kerhoon? Vai pitääkö kaiken harrastuksenkin olla neutraalia tyyliin musiikinkuuntelu?

 

["bbb"]

Murmur toi tummennettu

Tämä rupeaa menenmään pilkun viilaukseksi osaltani, mutta

Itse en pidä pahana käyttää ilmaisua "pojat ovat poika" tms. Koska mielestäni näin kuitenkin on. Meillä on kaksi sukupuolta pojat ja tytöt (+ välimaastot, jotka ovat kuitenkin marginaalinen osa) ja en näe mitää väärää tai haitallista siinä, että sukupuolet ovat erilaisia ja käyttäytyvä + ovat kiinnostuneita erilaisista asioista.

Haitallisena pidän sitä että ollaan liian fanaattisia asian suhteen, oli kysymys sitten siitä, että poikia ohjataa vain "poikien leikkeihin" tai siitä että kasvatetaan lapsi täysin vailla sukupuolta. Niinkuin aiemmin mainitsin, yritän korostaa poikieni "naisellisempaa" puolta >leikeillä, kiinnostuksen kohteilla jne. Tämä siitä syystä, että heillä on kovin vahva kiinnostus niihin "poikien juttuihin" ja näin yritän tasapainottaa tilannetta.

Meillä on kieli ja kulttuuri ja sitä kautta poikien ja tyttöjen jutut. Vaikeaa olisi tätäkin keskustelua käydä jos emme tietäisi mitä toinen tarkoittaa. Näillä termeillä pystymme ymmärtämää helpommin toisiamme

Tosiasiahan on se, ettei palsta tunne kultaista keskitietä: joko olet jouluna kännissä tai et juo pisaraakaan, joko et jätä lastasi sekunniksikaan yksin autoon tai sitten lapsoset ovat siellä puoli tuntia yksin tai..

Tämä siis minun mielipiteeni ja kasvatusfilosofiani asian suhteen, ymmärrän jos jotkut haluavat olla asian suhteen todella tarkkoja. Itse en näe syytä tähän.

 

[Phoebsi]

Ostin joululahjaksi pojalle L&T:n roska-auton ja tytölle Tuhkimo-Duploja. Aijai, vai mitä?

Pojalla oli tänään kerhon pikkujouluissa vaaleanliila kauluspaita, sininen slipoveri ja siniset farkut. Tytöllä oli vaalenpunaisen paidan päällä vaalenpuna-liila liivimekko, valkoiset sukkikset ja valkoinen neuletakki. Aijai, taas. Vai mitä?

Itse en usko sellaiseen sukupuolineutraaliuteen, missä häivytetään eroja liiaksi asti. Toki välillä olen toivonut, että lasten lahjapaketeista löytyisi jotain muuta kuin Carsia pojalle ja Hello Kittyä tytölle, ja olen vältellyt näiden brändien ostamista. Olen myös ostellut neutraaleja kirjoja, neutraaleja leluja ja sisustanut lasten huoneen mieluummin vihreällä kuin sinisella ja punaisella. Mikään harrastus ei ole kiellettyjen listalla ja kokeilla saa, ja siitä tykätä, mistä tykkää. Voi olla, että jos poika haluaisi pukea päälleen pinkit ballerinat, voisin vähän nikotella. En siksi, että pelkäisin poikani olevan homo vaan siks, etten halua hänen tulevan kiusatuksi. Mutta silti, hän saisi lähteä ulos ballerinojensa kanssa ja minä olisin sitten mahdollinen pioneeri asian suhteen.

Tykkään kuitenkin myös perinteistä, enkä pukisi poikaani mekkoon, mutta ihan mihin väriin tahansa kyllä. Jopa pinkkiin, jos hän itse niin haluaa. En silti usko siihen, etteikö sukupuolilla olisi mitään väliä. Onhan tytöillä ja pojilla eroa, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. Erilaisuus on hyvä juttu, eikö?

 

[Eemin & Nooan äiti-87]

[QUOTE="vieras";27701349]No miksei saisi opettaa, että on tyttöjä ja poikia, kun luonnossa niin kuitenkin asia menee? Vaatii pientä korostusta, että lapset asian oppivat ymmärtämään. En kannata tiukkaa rajaamista kummankaan asian suhteen: en sen, etteikö pojalla saisi olla punaisia vaatteita ja nukkeja, enkä sen, että tietoisesti täytyisi välttää ns. tyttö-poikajaottelua.[/QUOTE]

Totta kai saa kertoo kumpaa sukupuolt on, muttei siihen mitään em. jaotteluu tarvita. "Maija on tyttö" " Matti on poika". "Matti ja Maija on lapsii, lapset tykkäävät leikkii". Ei oo korostamist. "Maija on tyttö, tytöt tykkäävät leikkii nukeil" "Matti on poika, pojat tykkäävät leikkii autoil" on korostamist.

 

["poikia3"]

peesi. pojan nähdessä noita siitä tehdään numero ja se huomataan, ja näin lapsi oppii.
tytön huomatessa sitä ei huomata. ei tehdä numeroa. tyttö oppii että ei kuulu olla kiinnostunut.

Jaa-a. Mä olen eri mieltä. Olen itse ollut lapsena poikatyttö. En ole leikkinyt nukeilla lainkaan - tai olen, olen purkanut ne nuket osiin. Mutta en minä ole leikkinyt autoillakaan, paitsi autoradalla. Mieluisimmat lelut ovat olleet legoja tai kirjoja.

Mulla itselläni on 3 poikaa. Niillä on laatikollinen autoja, joilla eivät ole juuri koskaan leikkineet. Pojilla on vino pino pehmoja, ja väittäisin kahden nuoremman, nyt jo 8- ja 10-vuotiaiden kohdalla, että jos näiden pitäisi valita 3-lempileluaan, nämä nappaisivat mukaansa pehmoja, joku lego voisi tulla mukaan myös. Meillä kukaan ei ole pärissyt pojille, en minä enkä mies. Keskimmäinen on pienenä ollut kiinnostunut moottoripyöristä, mutta ei hän silti ole millään moottoripyöräleluilla leikkinyt.

Se, että pojat ovat poikia, on kyllä näkynyt kaikkien kolmen pojan leikeissä, kepeistä on tullut miekkoja, myös kävyt ovat oivia aseita, ja sormillakin voi ampua, piu piu vaan!

Vaatteiden osalta esikoisen lempiväri pienenä oli punainen, ja olipa pojalla jopa punaiset kengät - mutta muut lapset ja oma isä nujersivat kyllä aika nopeasti pienen pojan punaisten vaatteiden käytön. Sama nuori mies, nyt jo 15 v, käyttää kyllä sujuvasti esim. oransseja ja punaisia t-paitoja.

Ja kun nuo nuoremmat saavat itse valita, niin paidoissa on star wars-hahmoja, ninjagoa, nykyään myös neutraalimpaa angry birdsiä.

Itse kannatan tasa-arvoa, ja sen saavutamme lapsien kasvatuksen kautta. Eli ei todellakaan ole olemassa naisten ja miesten töitä, sen toivoisin jokaisen tajuavan ja katsovan maailmaa avoimemmin silmin. Niin että ei ajauduttaisi helppoihin ratkaisuihin ammatin suhteen.

 

["vieras"]

Mulla raja menee siinä, etten osta pojalle mekkoa (tai no voisin ostaa roolileikkeihin) tai paitaa jossa lukee jotain tyyliin "little princess". Pojalla on pitkä tukka joka pitäisi kyllä leikkauttaa kun alkaa olla työläs hoitaa, ja vaatteissa meillä taitaa olla eniten punaista, oranssia, vihreää ja ruskeaa. Mä nautin värikkäistä vaatteista, joten ostan niitä niin kauan kun poika ei osaa pyytää itse toisenlaisia Poika on just täyttänyt 2v. ja olen alkanut enemmän askarrella hänen kanssaa, yksi hitti on helmien kuminauhaan pujottaminen ja pojalla onkin itse tehtyjä helmikoruja, jotka on hänelle tärkeitä Lelut ollaan ostettu sen mukaan, minkä ollaan huomattu kiinnostavan lasta. Meillä on autoja vain vähän ja nekin enimmäkseen lahjaksi saatuja, mutta niitä varmaan tulee hankittua lisää kun poika on alkanut kiinnostua kovasti esim. traktoreista. Mut muuten suosikkeja on duplot ja eläimet, ja sit kaikki erilaiset palikat mitä voi pinota, järjestellä tai lajitella. Kun tulin raskaaksi, ostettiin lapselle vauvanukke, ja lapsi tykkää kovasti hoitaa nukke-vauvaa

En tiedä tuleeko meille seuraavaksi tyttö vai poika, mut tuli kumpi vaan niin samoilla leluilla ja vaatteilla mennään mitä esikoisenkin kanssa, ja uutta hommataan sitten lapsen tarpeiden ja mieltymysten mukaan kun alkaa sellaisia osoittaa. Mä en halua enkä yritä missään nimessä salata tai piilotaa lapsen sukupuolta, en ole esimerkiksi mitenkään ylpeä siitä et poikaa luullaan usein tytöksi (joskaan se ei mua haittaakaan). En koe et mun pitäisi ohjata lapsia perinteisiin sukupuolimuotteihin, muttei myöskään estää heitä joutumasta niihin. Jos poika alkaa haluta sinisiä vaatteita ja prätkähiiriä niin se on ihan ok. Toisaalta on muutamia juttuja, jotka saa mun niskakarvat nousemaan pystyyn: "iso poika ei itke", tyttönä sinun pitää osata käyttäytyä (koulussa esim. poikein sallitaan helpommin riehua ja meluta), tai et jos mies lyö naista niin se on väkivaltaa, mut jos nainen lyö miestä niin se on hassua :X

 

[Eemin & Nooan äiti-87]

Tuli vaan viattomasti mieleen... Jos roolien korostaminen on kielletty, niin mites harrastusten suhteen? Jos poika haluaa aloittaa jalkapallon, pitääkö sen vastapainoksi vaikka väkisin osallistua balettiin tai cheer leader-kerhoon? Vai pitääkö kaiken harrastuksenkin olla neutraalia tyyliin musiikinkuuntelu?

Ei tietenkään tarvi, jos poika ei ite haluu.

 

[Eemin & Nooan äiti-87]

Ostin joululahjaksi pojalle L&T:n roska-auton ja tytölle Tuhkimo-Duploja. Aijai, vai mitä?

Pojalla oli tänään kerhon pikkujouluissa vaaleanliila kauluspaita, sininen slipoveri ja siniset farkut. Tytöllä oli vaalenpunaisen paidan päällä vaalenpuna-liila liivimekko, valkoiset sukkikset ja valkoinen neuletakki. Aijai, taas. Vai mitä?

Itse en usko sellaiseen sukupuolineutraaliuteen, missä häivytetään eroja liiaksi asti. Toki välillä olen toivonut, että lasten lahjapaketeista löytyisi jotain muuta kuin Carsia pojalle ja Hello Kittyä tytölle, ja olen vältellyt näiden brändien ostamista. Olen myös ostellut neutraaleja kirjoja, neutraaleja leluja ja sisustanut lasten huoneen mieluummin vihreällä kuin sinisella ja punaisella. Mikään harrastus ei ole kiellettyjen listalla ja kokeilla saa, ja siitä tykätä, mistä tykkää. Voi olla, että jos poika haluaisi pukea päälleen pinkit ballerinat, voisin vähän nikotella. En siksi, että pelkäisin poikani olevan homo vaan siks, etten halua hänen tulevan kiusatuksi. Mutta silti, hän saisi lähteä ulos ballerinojensa kanssa ja minä olisin sitten mahdollinen pioneeri asian suhteen.

Tykkään kuitenkin myös perinteistä, enkä pukisi poikaani mekkoon, mutta ihan mihin väriin tahansa kyllä. Jopa pinkkiin, jos hän itse niin haluaa. En silti usko siihen, etteikö sukupuolilla olisi mitään väliä. Onhan tytöillä ja pojilla eroa, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. Erilaisuus on hyvä juttu, eikö?

Ei korostamist eikä häivyttämist. Luonnollisuus on paras vaihtoehto...

 

["bbb"]

Totta kai saa kertoo kumpaa sukupuolt on, muttei siihen mitään em. jaotteluu tarvita. "Maija on tyttö" " Matti on poika". "Matti ja Maija on lapsii, lapset tykkäävät leikkii". Ei oo korostamist. "Maija on tyttö, tytöt tykkäävät leikkii nukeil" "Matti on poika, pojat tykkäävät leikkii autoil" on korostamist.

Ja

"Ei mekään puhuta mistään tietynlaisest kasvatuksest... Meil lapset saa olla sellasiii ku ite haluu mieltymyksineen ja valintoineen. Ei siis mitään muotihömpötyst vaan luonnollist kasvamist."

Mielestäni teillä on aika voimakkaat kasvatusnäkemykset tästä asiasta, eikä siinä mitään, jokainen meistä kasvattaa lapsensa kuten parhaaksi näkee. Meilläkin lapset saavat olla sellaisia kun haluavat ja sattuvat rakastamaan autoja ja olemaan poikia >joten tykkäävät poikien jutuista. Ymmärrän pointtisi korostamisesta, mutta itse en pidä sitä tässä muodossa pahana.

 

[Eemin & Nooan äiti-87]

[QUOTE="vieras";27701449]Mulla raja menee siinä, etten osta pojalle mekkoa (tai no voisin ostaa roolileikkeihin) tai paitaa jossa lukee jotain tyyliin "little princess". Pojalla on pitkä tukka joka pitäisi kyllä leikkauttaa kun alkaa olla työläs hoitaa, ja vaatteissa meillä taitaa olla eniten punaista, oranssia, vihreää ja ruskeaa. Mä nautin värikkäistä vaatteista, joten ostan niitä niin kauan kun poika ei osaa pyytää itse toisenlaisia Poika on just täyttänyt 2v. ja olen alkanut enemmän askarrella hänen kanssaa, yksi hitti on helmien kuminauhaan pujottaminen ja pojalla onkin itse tehtyjä helmikoruja, jotka on hänelle tärkeitä Lelut ollaan ostettu sen mukaan, minkä ollaan huomattu kiinnostavan lasta. Meillä on autoja vain vähän ja nekin enimmäkseen lahjaksi saatuja, mutta niitä varmaan tulee hankittua lisää kun poika on alkanut kiinnostua kovasti esim. traktoreista. Mut muuten suosikkeja on duplot ja eläimet, ja sit kaikki erilaiset palikat mitä voi pinota, järjestellä tai lajitella. Kun tulin raskaaksi, ostettiin lapselle vauvanukke, ja lapsi tykkää kovasti hoitaa nukke-vauvaa

En tiedä tuleeko meille seuraavaksi tyttö vai poika, mut tuli kumpi vaan niin samoilla leluilla ja vaatteilla mennään mitä esikoisenkin kanssa, ja uutta hommataan sitten lapsen tarpeiden ja mieltymysten mukaan kun alkaa sellaisia osoittaa. Mä en halua enkä yritä missään nimessä salata tai piilotaa lapsen sukupuolta, en ole esimerkiksi mitenkään ylpeä siitä et poikaa luullaan usein tytöksi (joskaan se ei mua haittaakaan). En koe et mun pitäisi ohjata lapsia perinteisiin sukupuolimuotteihin, muttei myöskään estää heitä joutumasta niihin. Jos poika alkaa haluta sinisiä vaatteita ja prätkähiiriä niin se on ihan ok. Toisaalta on muutamia juttuja, jotka saa mun niskakarvat nousemaan pystyyn: "iso poika ei itke", tyttönä sinun pitää osata käyttäytyä (koulussa esim. poikein sallitaan helpommin riehua ja meluta), tai et jos mies lyö naista niin se on väkivaltaa, mut jos nainen lyö miestä niin se on hassua :X[/QUOTE]

Samoin!