Ulkomaalainen isä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mama africa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mama africa

Vieras
Hei!
Onko täillä muita odottajia, joiden avo/aviomies on ulkomaalainen? Olisi kiva vaihtaa mielipiteitä ja kokemuksia.

Tässä taustaa itsestäni. Olen reilun vuoden seurustellut nigerialaisen miehen kanssa. Molemmat olemme kristittyjä. Toukokuussa menimme kihloihin ja raskauduin heti pari kiertoa sen jälkeen. Nyt menossa rv 10.
Meillä kaikki on sujunut loistavasti, olemme pystyneet avoimesti keskustelemaan kaikista tulevaan lapseen liittyvistä asioista. Pieniä erimielisyyksiä on ilmennyt lähinnä lapsen nimeämisessä. Heidän kulttuurissaan kun mies päättää yleensä lapsen nimen. No, lapsemme tulee saamaan monta nimeä!!
No mutta, olisi tosiaan mielenkiintoista keskusteltavaa! Esim. kielikysymys, uskonto, kasvatusnäkökulmat, vierailu isän kotimaassa, hänen sukulaisten suhtautuminen, oman suvun kommentit...

 
Vielä en ole ulkomaalaisen mieheni (norjalainen) saamassa perheenlisäystä: itse asiassa käymme asiasta vasta vakavaa keskustelua, johon liittyy myös nämä kielikysymykset, kasvatus, se mikä on lasten kotimaa, missä heidän juurensa, miten tasapainottaa vierailut molempien suvun välillä jne.
 
Moi Haiku,
Meilläkin alkoivat keskustelut jo kauan ennen kuin lasta ryhdyimme "tekemään". Varmaan hyvä keskustella asioista jo hyvissä ajoin, niin ehtii molemmat sulatella asioita. Koska kompromissejähän on "pakko" tehdä kuitenkin.
Ihan kaikesta on tosiaan pystytty puhumaan ilman riitelyä. Suurimmat erimielisyydet meillä on toistaiseksi syntyneet tosiaan tuosta lapsen nimeämisestä. Heidän perinteen mukaan ensimmäinen lapsi saa sukunimekseen isoisänsä sukunimen. Ja minä taas haluan ehdottomasti, että meillä kaikilla on sama sukunimi. Ja itse asiassa, sen vaatii jo laki. Nimittäin, että samassa perheessä, samoille vanhemmille syntyneille lapsille on annettava joko isän tai äidin sukunimi, ja sisaruksilla oltava sama nimi. Tässä hän joutui tekemään kompromissin. Ehdotin, että hänen isänsä sukunimi annetaan yhdeksi nimeksi lapsellemme, ei sitä kukaan täällä sukunimeksi tunnista kuitenkaan, sen verran erilaisia nimiä heillä on.

Mieheni on myös saanut melko tiukan kristillisen kasvatuksen kotona. Ja joskus hänen mielipiteensä voivat olla kovin vanhoillisia.. Onneksi olen kovapäinen ja hyvä perustelemaan kantani!
 
Moi Mama Africa,

Täällä myös yksi "raskautunut" ulkomaalaisen kanssa aviossa oleva. Mieheni on australialainen, joten suuria kulttuurieroja ei ole tullut esiin eikä luultavasti odotettavissakaan, mutta tokihan erilaisia tapoja on varmasti molemmissa maissa. Meillä on 18. rv menossa, ja meilläkin ns. perusasiat pohdittu jo ennen vauvan alullepanoa. Aiotteko molemmat puhua äidinkieltänne lapselle, entä mikä teillä on yhteinen kieli kotona? Meillä puhutaan kotona vain englantia, vaikka mieheni opiskeleekin ja haluaa oppia myös suomen, ja lapselle tulevat molemmat puhumaan omaa kieltään. Toivottavasti lapsi siitä sitten oppii kaksikieliseksi, se ainakin oilsi tarkoitus. Minä olen myös kristillisen kasvatuksen saanut, vaikkakaan en olekaan kirkossakäyvä kristitty, mutta ristiäisistä meillä on tullut suurin sanaharkka. Mieheni on vannoutunut ateisti eikä siis ollenkaan ymmärrä miksi ristiäiset pitäisi pitää, mutta on jo tähän mennessä siihen taipunut. Olen selittänyt että lapsi sitten rippi-ikään tullessaan saa vapaasti päättää mitä tekee, joten siihen asti eletään varmasti näillä linjoilla.

Aiotteko muut ulkomaalaisten kanssa lasta hankkivat antaa lapsellenne ns. kansainvälisen nimen vai ainostaan toisessa kulttuurissa ja maassa tunnistettavan perinteisen nimen?
 
Heippa vaan,

Olemme jo sopineet, että puhumme molemmat omaa äidinkieltä lapsen kanssa. Ja keskenämme puhumme toistaiseksi englantia (mies kyllä opettelee suomea). Päädyimme, että englannin ehtii sitten koulussa oppimaan. Lapsemme menee myös suomenkieliseen kouluun.
Meillä myös herätti keskustelua ristiäiset. Heidän tavan mukaan, henkilö kastetaan vasta vanhemmalla iällä. Mutta itse haluan ehdottomasti kastaa jo pienenä. Mieheni mukaan, ei lapsi silloin tajua asiasta mitään. No ei tajuakkaan ja juuri siksihän vanhemmat huolehtivat kastamisesta. Ja tosiaan, rippi-iässä saa sitten itse tehdä valintansa, ja voidaan vaikka kastaa uudelleen! Itse olen myös ei-niin-usein-kirkossa-käyvä kristitty, mutta tietyistä perinteistä en luovu!
 
Itsellä ei ole ulkomaalaista miestä mutta sukulaisellani on ja siitä tuli mieleen eräs "tarina".
Mies on afrikasta. Lapsi kun syntyi niin he ei meinanneet päästä kotiin lähtemään kun mies oli vahvasti sitä mieltä että afrikkalainen nainen kantaa itse lapsensa, eli he eivät olleet siis ostaneet kaukaloa, tämä nainen oli kyllä yrittänyt puhua kuinka täällä toimitaan muttei jääräpäinen mies ollut ottanut kuuleviin korviinsa joten viikon sairaalassa olon jälkeen mies suostui ja joku kävi heille ostamassa kaukalon. Nyt tämä lapsi jo vanhempi eikä heillä käsittääkseni ole ollut minkäänlaisia rattaita tms. kulkuvälineitä.
Heillä kans puhutaan pääasiassa kahta kieltä, taitaa kolmaskin kieli olla käytössä mutta vähän vähemmällä.
 
Juu, meillä kaikilla varmaan riittää "tarinoita" niin suomalaisista kuin ulkomaalaisista miehistä. Näitä keskusteluja on kuitenkin jo netti pullollaan, enkä aio tässä sen enempää lähteä kommentoimaan tai vertailemaan eri maalaisten miesten paremmuutta.

Itse olen jo laatinut pitkän listan tarvikkeista (+ hinta-arvion), joita tullaan tarvitsemaan vauvan syntymisen myötä. Mieheni itse asiassa pyysi minua sen laatimaan, koska myönsi heti tietämättömyytensä näissä asioissa. Olisi jo heti lähtenyt hankkimaankin rattaita yms. , mutta sovimme että sitten loppuvuodesta.
Hei Ozzie girl, aiotteko selvittää lapsen sukupuolen? Itse haluaisin tietää, mieheni on tosin täysin varma, että poika tulee, mutta niinhän sitä moni mies aina esikoisestaan toivoo..
 
Heipä hei!

Minulla on ruotsalainen mies ja esikoinen tulossa joulukuussa. Meillä ei myöskään ole mitään suurempia kulttuurieroja. Puhumme kotona enimmäkseen ruotsia, mutta myös suomea, jota mieheni on opiskellut. Lapselle puhumme sitten molemmat omaa äidinkieltämme. En tiedä vielä, tulemmeko asumaan Suomessa koko lapsen lapsuuden vai ehkä Ruotsissa. Hankalinta ehkä on juuri tasapuolinen sukuloiminen, kun kuitenkin asumme Suomessa...
 
heippa

ilmottaudun myos..

mieheni on hollantilainen ja asumme espanjassa (kataloniassa tarkemmin). keskenamme puhumme hollantia mutta lapselle haluan ehdottomasti opettaa suomen kielen. ukko oli muinoin alussa niin tohkeissaan etta haluaa myos opetella suomea mutta lannistui sitten vuosien varrella yhdyssanahirvioita naistenlehdista luettuaan ("eihan tata hullukaan opi") huolettaa se juuri etta suomen kieli tulee lapsella olemaan heikko kun sita kuulee sitten vain minulta ja kavereiltani. tarhassa/koulussa lapsi oppii katalaanin ja espanjan kielen etta aikamoista kielipyoritysta tulee olemaan..
mitaan kummempia kulttuurieroja meilla ei ole, kuten ozzie girlkin sanoi etta erilaisia tapoja varmasti.
taalla tytoille laitetaan korvakorut jo synnytysosastolla ja miehenikin halusi (tiedamme siis etta tytto tulossa) mutta itse olen asiaa vastaan, ehka kun suomessa se ei ole tapana niin se ei tunnu luontevalta, laittakoon itse sitten hiukka isompana.. mutta lapsi saa isansa sukunimen (emme siis ole naimisissa) joten korvisasiassa sain mina sitten tahtoni lapi..
lapsestamme tulee suomen ja hollannin kansalainen.
itse haluaisin jotain supisuomalaista nimeksi mutta miehen mielesta liian vaikeaa kun suomessa tuskin tulemme asumaan. onhan asia niinkin. mutta sama patee kylla hollantilaisiin nimiin. espanjalaista nimea en myoskaan halua vaikka mieheni sellaista ehdottikin. etta tasta kiistellaan viela. jokin kansainvalinen nimi pitaa keksia joka on yleinen myos molempien kotimaissa, muutama idea onkin jo..

kiva kuulla teidan muidenkin kokemuksia!

schatje rv 32+5
 
Heissan!

Emme aio selvittää sukupuolta, ellei sitä nyt satu "vahingossa" näkymään ultrasta. Kättärillähän on se periaate että eivät edes kerro sukupuolta vaikka kysyisi, en sitten tiedä kuinka luistavat tuosta periaatteesta, mutta näin ollaan ainakin päätetty tähän asti. Voihan se olla että viime hetkellä tulee halu kysyä sekin asia, mutta se jää sitten nähtäväksi.

Onko teidän miehet käyneet teidän kanssa neuvolassa/ultrassa ym? Aiheuttaako siellä kieli ongelmia? Meillä neuvolatäti ei puhu englantia, joten on aika inhaa yrittää tulkata koko ajan mitä tapahtuu. Ultrassa kyllä täti puhui niin hyvää englantia että miehenkin kehui, oli hyvin kärryillä mukana missä mentiin.
 
Heissan!

Emme aio selvittää sukupuolta, ellei sitä nyt satu "vahingossa" näkymään ultrasta. Kättärillähän on se periaate että eivät edes kerro sukupuolta vaikka kysyisi, en sitten tiedä kuinka luistavat tuosta periaatteesta, mutta näin ollaan ainakin päätetty tähän asti. Voihan se olla että viime hetkellä tulee halu kysyä sekin asia, mutta se jää sitten nähtäväksi.

Onko teidän miehet käyneet teidän kanssa neuvolassa/ultrassa ym? Aiheuttaako siellä kieli ongelmia? Meillä neuvolatäti ei puhu englantia, joten on aika inhaa yrittää tulkata koko ajan mitä tapahtuu. Ultrassa kyllä täti puhui niin hyvää englantia että miehenkin kehui, oli hyvin kärryillä mukana missä mentiin.
 
Huomenta kaikki! En tiedä mitä eilen on tapahtunut, mutta kirjoittamani viesti ei ainakaan täällä näy.. Kyllä vähän ärsyttää nämä Plazan uudet sivut, ei ollut nimittäin ensimmäinen kerta kun näin kävi!
Ei ole mieheni vielä ollut mukana neuvolassa. Hoitaja sanoi kyllä, että hän on tervetullut mukaan. En vaan usko hoitajan puhuvan englantia. Tätyy katsoa, josko mies tulisi vaikka ensi kerralla mukaan ja katsoo sitten onko siinä mitään järkeä. Ensimmäisessä ultrassa kävin jo viikolla 8 (yksityisellä lääkäriasemalla), eikä mieheni ollut siellä mukana. Mutta seuraavaan ultraan on tulossa ehdottomasti. Tuo eka käynti oli nyt vaan minun hermoilua, kun halusin varmistaa että siellä masussa jotain tapahtuu..
Olen juu kuullut tuosta kättärin periaatteesta, että sukupuolta ei kerrota. Itse olen kyllä niin malttamaton tietämään, että taidan joutua sitten vielä kerran käymään yksityisellä puolella.
Hei schatje, mitenkäs espanjassa on odotusajan neuvola/ultrakäynnit järjestetty? Olisi mielenkiintoista kuulla!
 
moi

luin sun juttus ett sulla on nigerialainen mies. mulla on kanssa nigerialainen mies ja olemme olleet naimisissa reilun kaksi vuotta. jos vielä luet ketjua niin olis kiva kun vastaisit....
itse olen raskaana viikolla 31 ja meille tulossa tyttö.
asutteko ihan yhdessä ja kerro miten teillä nimi asiat tulee. meillä on kamala tappelu siitä mikä nimeksi. mieheni iyke (lemppari) haluaa tytöstä chikaa enkä minä mitää sikoja halua. asumme vantaalla.. valitettavasti olen kuullut todella huonoa näistä nigerialaista miehistä. ett heillä on monta rautaa samanaikaisesti tulessa.. aivan liian monta tapausta tullut nyt julki. ett vaimo ja tyttöystävä oottaa samaan aikaa penskaa ukoille.. yms...

Alkuperäinen kirjoittaja mama africa:
Hei!
Onko täillä muita odottajia, joiden avo/aviomies on ulkomaalainen? Olisi kiva vaihtaa mielipiteitä ja kokemuksia.

Tässä taustaa itsestäni. Olen reilun vuoden seurustellut nigerialaisen miehen kanssa. Molemmat olemme kristittyjä. Toukokuussa menimme kihloihin ja raskauduin heti pari kiertoa sen jälkeen. Nyt menossa rv 10.
Meillä kaikki on sujunut loistavasti, olemme pystyneet avoimesti keskustelemaan kaikista tulevaan lapseen liittyvistä asioista. Pieniä erimielisyyksiä on ilmennyt lähinnä lapsen nimeämisessä. Heidän kulttuurissaan kun mies päättää yleensä lapsen nimen. No, lapsemme tulee saamaan monta nimeä!!
No mutta, olisi tosiaan mielenkiintoista keskusteltavaa! Esim. kielikysymys, uskonto, kasvatusnäkökulmat, vierailu isän kotimaassa, hänen sukulaisten suhtautuminen, oman suvun kommentit...

 
Moi! Kiva ketju. Minulla ruotsalainen mies ja Lontoossa asutaan, esikoispoika tulossa. Aiomme puhua vauvalle molemmat aidinkieltamme. Nimesta tulee sellainen, joka on foneettisesti sama ruotsalaisessa ja suomalaisessa suussa. Kulttuuriset taustat ovat hyvin samanlaiset, samoin kuin uskonnolliset nakemykset. Pitaisi vaan paattaa, missa maassa ne ristiaiset oikein pidetaan!
 
mulla nigerialainen mies kanss ja laskettuaika toukokuussa.
oisko hyvä piää kummassakin maassa:-)
meillä tapellaan nimistä yms. jos en anna miehen ehdottamaa nimeä niin hän ei halua lasta, idiootti kun on
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mama africa:
Heippa vaan,

Olemme jo sopineet, että puhumme molemmat omaa äidinkieltä lapsen kanssa. Ja keskenämme puhumme toistaiseksi englantia (mies kyllä opettelee suomea). Päädyimme, että englannin ehtii sitten koulussa oppimaan. Lapsemme menee myös suomenkieliseen kouluun.
Meillä myös herätti keskustelua ristiäiset. Heidän tavan mukaan, henkilö kastetaan vasta vanhemmalla iällä. Mutta itse haluan ehdottomasti kastaa jo pienenä. Mieheni mukaan, ei lapsi silloin tajua asiasta mitään. No ei tajuakkaan ja juuri siksihän vanhemmat huolehtivat kastamisesta. Ja tosiaan, rippi-iässä saa sitten itse tehdä valintansa, ja voidaan vaikka kastaa uudelleen! Itse olen myös ei-niin-usein-kirkossa-käyvä kristitty, mutta tietyistä perinteistä en luovu!


Hei Mama africa! Jos te puhutte keskenänne englantia, kannattaa varmaan lapsen kommunikoinnin takia myös lapselle puhua englantia. Minulla on lapsi italialaisen miehen kanssa ja edelleenkään en osaa italiaa niin hyvin, että se olisi yhteinen kieli, puhumme koko perhe englantia tai hieman suomea, lapselle mies puhuu sillointällöin italiaa ja minä suomea. MIehellä ei hyvä suomenkielentaito vielä, mutta kovasti harjoittelee.

mietaastaas: Chikahan on oikein tyttömäinen nimi :), mutta suomessa kannattaa ajatella tosiaan sitä ääntämistä.
 
Lapsen kielitaidostahan tulee aivan onneton jos hänen äidinkielekseen tulee englanti mutta sen hänelle opettaa joku joka ei sitä äidinkielenään puhu! Miten vanha lapsenne on?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Daisy Sister:
Lapsen kielitaidostahan tulee aivan onneton jos hänen äidinkielekseen tulee englanti mutta sen hänelle opettaa joku joka ei sitä äidinkielenään puhu! Miten vanha lapsenne on?

Meidän lapsi on 4 vuotias ja puhuu hyvin suomea ja englantia. Minun vanhempani jotka asuu tässä lähellä puhuvat täysin suomea lapselle. Minun mielestäni kuitenkin on hyvä, että lapsi tietää mitä vanhemmat puhuu toisilleen ja silloin kun perhe on yhdessä hän pystyy kommunikoimaan kaikkien kanssa.
 
Lapsen kielenkehityksen kannalta on parasta, että kumpikin vanhempi puhuu omaa äidinkieltään. Näin lapsi oppii kielet "oikein", eikä välttävästi jotain kolmatta kieltä, jota kumpikaan vanhemmista ei puhu äidinkielenään.
 
Meillä minä puhun lapselle aina suomea, jos ollaan kahdestaan. Mies italiaa tai silloin tällöin englantia, mutta varmaan kun minä en ole paikalla puhuu koko ajan italiaa. Kun olemme koko perhe yhdessä puhumme englantia, koska se on ainut kieli mitä koko perhe ymmärtää "kunnolla", kaikki ei tietenkään ole musta-valkoista vaan puhumme myös suomea silloin tällöin tai sekaisin. Meillä syödään usein yhdessä ja ruokapöydässä puheeseen tulee sulassa sovussa joskus kaikki kielet. Lapsemme ei italiaa aivan äidinkieleään puhu, mutta ymmärtää sitä hyvin ja osaa puhua, mutta ei sujuvasti.
 
Löytyipä kiva ketju :) Mieheni on Tanskasta, lapsi vasta "suunnitteluasteella", mutta monet kysymykset kyllä tuttuja ja sellaisia joita varmasti tulee vielä eteen. Toivottavasti ketju jatkuu.
 
tuija:
chika vois olla kaunis nimi mutta kun noi lausuu sen samaan tyyliin kuin sika.. joten en ainakaan sitä halua antaa tyttärelleni... vaikka sitten tulis ero sen takia.
kumminkin tyttö tulee asumaan suomessa ja pienemmästäkin mistä saa "kauniin" haukkumanimen niin en voi antaa. mutta mies ei halua sitt sellaista nimeä joka olis ihan oikeesti kaunis ja tarkoittais kivaa juttua niiden kielessä... kuten toivottua tyttöä tai kaunista tytärtä... toi CHIKA (1) f Igbo
Means "God is the greatest" in Igbo. ....
tai miksi ei anna isän tytär tai isän rakkaus,.. en muista mikä oli se niiden kielellä mutta ne oli kauniita.... samoin oli mitä tarkoittaa äiti on parhain... jokaisella nimellä on joku tarkoitus .
 

Yhteistyössä