V
A
ap
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No ap, mikset kommentoi tähän ideaan?
Ah, joo. No kun se unirätti ei ole tavallinen rätti, vaan Disney-pehmorätti, eikä meillä ole niitä kuin yksi. En tiedä sitten, pitäisikö sellaisia ostaa useampia, mutta jotenkin tuntuu, että 2 v 4 kk vanhan kohdalla kuitenkin jo vähän turhaa temppuilua lähteä ostamaan monia samanlaisia unileluja (niitä pitäis sit olla vähintään se 4 kpl...). Jos kyseessä olis vauva niin varmaan voisinkin niin tehdä.
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ap:Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No ap, mikset kommentoi tähän ideaan
Ah, joo. No kun se unirätti ei ole tavallinen rätti, vaan Disney-pehmorätti, eikä meillä ole niitä kuin yksi. En tiedä sitten, pitäisikö sellaisia ostaa useampia, mutta jotenkin tuntuu, että 2 v 4 kk vanhan kohdalla kuitenkin jo vähän turhaa temppuilua lähteä ostamaan monia samanlaisia unileluja (niitä pitäis sit olla vähintään se 4 kpl...). Jos kyseessä olis vauva niin varmaan voisinkin niin tehdä.
Aijaa no sit ei onnistu tuo..
Joo, ehkä sit kannattaa ottaa pois se rätti kokonaan. Katsokaa nyt muutama yö putkeen, että miten lähtee menemään. Jospa pirpana sais muutenkin unen/nukuttua.
M
m
Vieras
Onko taas ihan hölmö ajatus kun sanoit, että protestoi sitä että rätti kiinnitetään tyynyyn tai laitaan, niin sanoisit että se on ainoa keino saada rätti takaisin. Joko niin tai ei ollenkaan! Lapsi saa rättinsä muttei se enää voi kadota yöllä.
Minä en kyllä antaisi sitä enää takaisin,jos olisin mennyt sanomaan että heitän sen pois.Vaikka sitä yrittääkin muistaa että ihan kaikkea ei kannata päästää suustaan,niin välillä tulee sammakoita,mutta kun sen kerran menee sanomaan niin minun mielestäni siitä sitten pidetään kiinni.
M
mollis
Vieras
A
ap
Vieras
Noniin, arvasinhan minä, ettei se protestointi siitä lelusta ole kiinni. Jestas sentään, olisittepa nähneet... 
Lapsi lähti ensin juoksemaan ympäri huonetta, no hain sen sänkyynsä. Sitten alkoi pattereiden hakkaus ja ikkunasta ulos katsominen. Tämä toistui n. 10 kertaa niin, että kävin aina uudelleen laittamassa lapsen makaamaan. Sitten heitti tällä kertaa tyynynsä ja peittonsa alas sängystä, no sanoin heti ekasta kerrasta, että selvä, nukut sitten ilman niitä kun kerran heität. Ja näin myös tein, nukahti ilman niitä. Hieman yli tunti meni nukutukseen... En voi käsittää, ettei sitä muka väsytä tuon enempää, jos ajattelee, että nukkuu vuorokaudessa niin vähän muutenkin.
Noh, joka tapauksessa, unirättiään kyseli 2 kertaa, eikä edes itkenyt sen perään, kun sanoin, että se on hukassa, eikä sitä enää saa. Eli ei se sitten tainnutkaan olla niin tärkeä kuin kuvittelin.
Tosiaan, nää iltanukutukset on ihan oma lukunsa, mutta jospa ne yöt rauhoittuvat siitä, kun ei tarvii enää rättiä etsiä.
Lapsi lähti ensin juoksemaan ympäri huonetta, no hain sen sänkyynsä. Sitten alkoi pattereiden hakkaus ja ikkunasta ulos katsominen. Tämä toistui n. 10 kertaa niin, että kävin aina uudelleen laittamassa lapsen makaamaan. Sitten heitti tällä kertaa tyynynsä ja peittonsa alas sängystä, no sanoin heti ekasta kerrasta, että selvä, nukut sitten ilman niitä kun kerran heität. Ja näin myös tein, nukahti ilman niitä. Hieman yli tunti meni nukutukseen... En voi käsittää, ettei sitä muka väsytä tuon enempää, jos ajattelee, että nukkuu vuorokaudessa niin vähän muutenkin.Noh, joka tapauksessa, unirättiään kyseli 2 kertaa, eikä edes itkenyt sen perään, kun sanoin, että se on hukassa, eikä sitä enää saa. Eli ei se sitten tainnutkaan olla niin tärkeä kuin kuvittelin.
Tosiaan, nää iltanukutukset on ihan oma lukunsa, mutta jospa ne yöt rauhoittuvat siitä, kun ei tarvii enää rättiä etsiä.
olipas ap:n teksti justiin kun meidän yöstä kerrottu unirätti meilläkin käytössä, en tosin usko että just sen takia herää, mutta kun herää niin haluaa hörpyn vettä ja sitten "rätti, rätti, rätti..." taidampa ottaa minäkin ja viskata koko jutun menemään.
unirätti meilläkin käytössä, en tosin usko että just sen takia herää, mutta kun herää niin haluaa hörpyn vettä ja sitten "rätti, rätti, rätti..." taidampa ottaa minäkin ja viskata koko jutun menemään.
H
harmi the ilkeä äitipuoli
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ap:Noniin, arvasinhan minä, ettei se protestointi siitä lelusta ole kiinni. Jestas sentään, olisittepa nähneet...
Noh, joka tapauksessa, unirättiään kyseli 2 kertaa, eikä edes itkenyt sen perään, kun sanoin, että se on hukassa, eikä sitä enää saa. Eli ei se sitten tainnutkaan olla niin tärkeä kuin kuvittelin.
Tosiaan, nää iltanukutukset on ihan oma lukunsa, mutta jospa ne yöt rauhoittuvat siitä, kun ei tarvii enää rättiä etsiä.
Jotenkin tuntus, että muksu haluaa vaan viivyttää unentuloa ja pompottaa vanhempiaan. Tuossa vieressä makaa mun tytärpuoli pompottamassa minua...költsin sen vieressä reilun puoltuntia, mut ei nukahtanut. Minä luuseri luovutan liian helposti, kun haluan saada iltapalani ja lepohetkeni ja päästä nukkumaan eli pentu saa temppuilemalla tahtonsa läpi=saa nukkuu mun niskassa/kainalossa. Kun jämäkkyyttä jaettiin niin olin vissiin poimimassa kissankelloja. Mut tunnistan apn tilanteesta itseni ja toivon, että jämäkkyyttä sais ostaa purkissa.
Ä
*äippä*
Vieras
Täällä kans äiti ressukka on kohta toista tuntia yrittänyt saada 2,5 v lapsi nukkumaan, mutta vieläkin kuuluu ääniä, .. milloin pissattaa, milloin janottaa, milloin jalassa on pipi, milloin kädet on tahmeat, sitten jo kakattaakin, kohta tullaankin jo kyselemään, mitä äiti tekee,.. sit alkaakin jo pissattaa uudestaan
Mä oon rehellisesti sanottuna päässyt tosi helpolla, kun lapsi on 6 kk iässä alkanut nukkua läpi yön, ei oo tarvinnut koskaan nukuttaa eikä istua vieressä, sillä on oma huone, johon marssitaan iltasadun jälkeen nukkumaan, kerrataan nopeasti päivän tapahtumia, ja samalla kerrotaan seuraavan päivän tapahtumista,.. mutta päiväkodin henkilökunnalle ei vissiin mitenkään mee jakeluun, ettei meidän lapsen tarvitse antaa nukkua 2 - 3 tunnin päikkäreitä. Yritäpä sitten saada lapsi nukkumaan ajoissa, että jaksaisi herätä huomenna taas aikaisin
AP, en minäkään enää antaisi sitä unirättiä, sehän vain leikkii kanssasi. Ei ne lapset ihan pienestä traumatisoidu
Mä oon rehellisesti sanottuna päässyt tosi helpolla, kun lapsi on 6 kk iässä alkanut nukkua läpi yön, ei oo tarvinnut koskaan nukuttaa eikä istua vieressä, sillä on oma huone, johon marssitaan iltasadun jälkeen nukkumaan, kerrataan nopeasti päivän tapahtumia, ja samalla kerrotaan seuraavan päivän tapahtumista,.. mutta päiväkodin henkilökunnalle ei vissiin mitenkään mee jakeluun, ettei meidän lapsen tarvitse antaa nukkua 2 - 3 tunnin päikkäreitä
. Yritäpä sitten saada lapsi nukkumaan ajoissa, että jaksaisi herätä huomenna taas aikaisin AP, en minäkään enää antaisi sitä unirättiä, sehän vain leikkii kanssasi. Ei ne lapset ihan pienestä traumatisoidu
O
odyssey
Vieras
Kuulostaa ihan meidän tytöltä pienempänä.Lapsi haluaa vain pompottaa vanhempiaan ja taitaa olla niin väsynyt,että senkin takia temppuilee.Meidänkin tyttö on aina selvinnyt pienillä unilla,mutta aina,kun on saanut rytmin kunnolla kohilleen on ukkunut myös pitempiä unia.Nykyisin nukkuu hyvin ja menee ongelmitta nukkumaan.Tosin ikääkin on jo 5v.
Meillä aikoinaan tehosi tuohon vanhempien pompotteluun se,että annoimme hänelle vain "fyysisen huomion" eli,kun tyttö yritti pompottaa niin emme hänelle puhuneet mitään (tai hyvin vähän)vaan veimme takasin sänkyyn,kun oli sieltä pompannut pois.Annoimme vettä ennen nukkumaan menoa hieman eli ei voinut olla jano jos sitä huuteli ja tämänkin sanoimme vettä juodessa,että on turha pyytää vettä enää sängystä,kun oli juuri sitä saanut ennen nukkumaan menoa.Jos valitti esim,että jalka kipeä niin puhuimme mahdollisimmman vähän tyyliin sanoimme "no voi harmi,nuku nyt" ja peittelimme takaisin sänkyyn.Pointtina siis se,että puhuimme hänelle niin vähän kuin mahdollista aina,kun palasimme huoneeseen-miueluiten ei puhumista ollenkaan.Näin tyttö huomasi ettei saa huomioo,vaikka kuinka yritti.Tämä tehosi sitten,mutta hieman se aikaa vei.
Meillä aikoinaan tehosi tuohon vanhempien pompotteluun se,että annoimme hänelle vain "fyysisen huomion" eli,kun tyttö yritti pompottaa niin emme hänelle puhuneet mitään (tai hyvin vähän)vaan veimme takasin sänkyyn,kun oli sieltä pompannut pois.Annoimme vettä ennen nukkumaan menoa hieman eli ei voinut olla jano jos sitä huuteli ja tämänkin sanoimme vettä juodessa,että on turha pyytää vettä enää sängystä,kun oli juuri sitä saanut ennen nukkumaan menoa.Jos valitti esim,että jalka kipeä niin puhuimme mahdollisimmman vähän tyyliin sanoimme "no voi harmi,nuku nyt" ja peittelimme takaisin sänkyyn.Pointtina siis se,että puhuimme hänelle niin vähän kuin mahdollista aina,kun palasimme huoneeseen-miueluiten ei puhumista ollenkaan.Näin tyttö huomasi ettei saa huomioo,vaikka kuinka yritti.Tämä tehosi sitten,mutta hieman se aikaa vei.