URAÄIDIT: Kysy lastentarhanopelta mitä ikinä mieleesi tulee päiväkodin todellisesta arjesta!

[ulkoa]

Nää keskustelut on aina tätä samaa paskaa. Syylistämistä syyllistämisen päälle.

Mitäs jos te ottaisitte aivot käteen ja oikeasti alkaisitte miettiä mikä todellinen ongelma on. Todellinen ongelma on se että työelämä ei ole tarpeeksi joustava lapsiperheille. JA mikä vittu siinä aina on että ÄITI syyllistetään? Kukaan ei nosta kirvestä isiä kohtaa. Aina se kamalakamala äiti kun lähtee töihin.

Osa-aikainen työskentely onnistuu kummallisen hyvin naapurimaassamme ruotsissa. Siellä lasten kotihoitoon tai osittaiseen kotihoitoo osallistuu niin isät kuin äiditkin. Ei tartte olla kummoinen älykkö jos ajatellaan vaikka että vanhemmat molemmat tekee osa-aikaista. Tulot on luokkaa 1,5 kertaiset siihen nähden että se jumalaa vastaava äiti jää yksin kotiin ja isä taas käy töissä. Lapselle jää toki hoitoaikaa viikolle. Mutta muutamia päiviä ja nekin lyhyitä. Mutta ei. Eihän meillä tälläiseen kannusteta - ei. Jos työelämä olisi joustavampi ne joiden on pakko mennä töihin tai haluavat ihan sama mulle, voisivat sen tehdä, lapsen siitä kärsimättä.

Mutta niin kauan kun vaan seisotaan napit vastakain ja syylistetään ei mitään tapahdu. Kanat vaan kotkottaa ja nokkii toisiaan silmiin. Mitä järkeä siinä on? En tiedä. Mutta sellaisia te oletta.

 

[els]

[QUOTE="Vieras";28065302]Vakavasti ottaen ap, näetkö että lapsesi pitkä kotihoito johtuu siitä että:

A) olet hylännyt uraäitiyden ja jäänyt opiskeluiden ja töiden sijaan kotiin hoitamaan sitä lastasi

vai

B) sulla on käynyt hyvä säkä siinä että lähipiirisi on voinut hoitaa lastasi niin että olet pystynyt jatkamaan uraasi lapsesta huolimatta?[/QUOTE]

No vakavasti ottaen en ole hylännyt kyllä kumpaakaan, en lapsen vauva-aikaa enkä
tutkintoa ja energiaa ois riittänyt monesti tuntui, että paljon muuhunkin.
Mutta ei sillä etteikö se olis sukkuloimista aikataulujen ja läheisten kanssa mutta
koen sen niin korvaamattomana, että lapsi saa olla hyvässä paikassa tuttujen ihmisten
kanssa että ei väliksi miten vaikeaa se on.

 

["siis"]

[QUOTE="vieras";28063940]Voi jumalauta, että lapsi pitää viedä/jättää hoitoon, jotta äiti "saa rauhassa"käydä kaupassa? Oletko tosissas? Että äiti ei kykene käymään kaupassa väsyneen ja kiukuttelevan lapsen kanssa, jolla on pitkä päivä takana? NIin, no miksi se lapsi on väsynyt? Koska se on liian varhain viety hoitoon, eikä lapsen resurssit ja aivot kestä sitä kuormitusta. Niin.

Ja toi on kyllä uusavuttomuuden pohjanoteeraus, että äiti ei pysty käymään kaupassa lasten kanssa. Siinä vaiheessa kannattais kyllä miettiä, että kannattaako niitä lapsia edes tehdä, jos ei pysty asioimaan kaupassa ilman että lapsi häiritsee sitä.

Juuri toi asenne, että lapsi on rasitteena sun elämässä, SE on kuvottavaa.
Ja äidit nimenomaan sitä asennemuutosta tarvitsee. Miten edes kehtaa ajatella että on täysin yhteiskunnan vastuulla kasvattaa ja hoitaa ne sun lapsoset, jopa silloin kun SINÄ asioit kaupassa.[/QUOTE]

MISTÄ NÄITÄ IHMISIÄ OIKEIN SIKIÄÄ??? Ja vielä pari neropattia oikein tykkää... Huh, huh!

Se, että antaa lapsen leikkiä (terveellisessä ulkoilmassa) 20 minuuttia kauemmin vs. vie lapsen kaiken hälinän ja kiireen keskelle kauppaan, on siis todellakin joidenkin ihmisten mielestä "uusavuttomuuden pohjanoteeraus"? Minun mielestäni tuon "vieras" nimimerkin teksti henki juuri sitä, että asiaa oli mietitty juuri lapsen näkökulmasta.

 

["eee"]

Miksi isä ei kutsuta uraisiksi? Olenhan niitäkin nähnyt jotka hödin tuskin isyyslomaa pitää. Miksi se on aina nainen kun on niin paha?

Syy lienee siinä että osa naisista todellakin laiskuuttaa ovat tyytyväisiä rooliinsa kun ei tarvitse töitä tehdä. Ja oikeuttava oman laiskuutensa laspen edulla.

 

["vieras"]

Joku "kotiäidiksi" itseään nimittävä ylempänä; kommenttisi kertoo millainen "kasvattaja" ja ihminen
ylipäätään olet - jos tuo ei ollut provo. Lapsia jos hankitaan, ne ovat lapsiasi huonoinakin päivinä ja
hetkinä - ja tuollainen itsekkyys heittää lapsi omien shoppailujen ajaksi hoitoon on jo tosiaan
pohjanoteeraus.

Palasin linjoille ja onpa hauskoja tulkintoja tuosta minun kirjoituksestani. Minä hoidan lapseni kotona ja heillä ei ole edes hoitopaikkaa, kaupassa käyn kun mies tulee töistä. Kaikilla ei kuitenkaan ole samaa mahdollisuutta ja olen usein kaupassa säälien katsonut lapsia, jotka on sinne tuotu väsyneinä kiukuttelemaan.

Mutta tosiaan, ehkä olen provo, itsekäs ja pohjanoteeraus, kun hoidan kauppareissut mieluiten ilman lapsia.

 

["Sadie"]

Mikä tässä nyt on niin vaikea ymmärtää: Ap yrittää sanoa, että alle 2-vuotiaalle lapselle on parasta KOTIHOITO, ei päiväkot (en huuda minkää mutten osaa mustata )i.
Aloituksessa ap lupasi vastailla päiväkotimaailmaa koskeviin kysymyksiin, montako niitä on tullu? Suu vaahdossa raivotaan kuinka ap ei ikänsä takia voi ymmärtää/tietää/osata mitään. Huonoa omaatuntoako noilla kommenteilla peitellään?
Kuinka moni teistä 1-vuotiaan päiväkotiin viemistä puolustelevista tietää, mitä se arki siellä oikeasti on?
Se ei ole missään tapauksessa lapsen etujen mukainen paikka niin pienelle. Piste.

 

["lintu"]

[QUOTE="siis";28065422]MISTÄ NÄITÄ IHMISIÄ OIKEIN SIKIÄÄ??? Ja vielä pari neropattia oikein tykkää... Huh, huh!

Se, että antaa lapsen leikkiä (terveellisessä ulkoilmassa) 20 minuuttia kauemmin vs. vie lapsen kaiken hälinän ja kiireen keskelle kauppaan, on siis todellakin joidenkin ihmisten mielestä "uusavuttomuuden pohjanoteeraus"? Minun mielestäni tuon "vieras" nimimerkin teksti henki juuri sitä, että asiaa oli mietitty juuri lapsen näkökulmasta.[/QUOTE]

Peesi. Tuon kommentin kirjoittaja lienee niitä neropatteja jotka ei osaa suoriutua kauppareisusta muutamissa minuuteissa. Vaan juoksee hyllyjen välissä tunteja kuin päätön kana.

Meillä kauppa on 5 kilometrin päässä lasten pk:sta. Ennen päiväkotia, matkalla kotiin päin. Mitä ihmeen järjeä mulla on ensin ajaa pk:hon hakeen lapset, sitten ajaa 5 km takaisin päin ja mennä taas pk:n ohi kotiin? Mä osaan kirjoittaa kauppalistan (aika suoritus) joten mulla todellakaan kaupassa ei mene kuin se 10 minuuttia jos sitäkään kun isommat ostokset hoidetaan viikonloppuna (jos isompaa raahattavaa tms).

Mä itse vihaan ruokakauppoja ja jonottamista. Mutta pakko mikä pakko. Miksi mä ottaisin sinne lapset kanssa kärsimään? Kun saavat tuon ajan vaikka luistella ja kotona ollaan ajoissa eikä niin että hoidon jälkeen vielä ravataan edes takaisin...

Aivoja todellakin saa käyttää. ei me kaikki kato olla tunti tolkulla shoppailijoita. Kauanko voi mennä jos ottaa muutamia kasviksia, leipää, maitoa ja ruokatarpeet kaupassa? herranjumala, ei kauaa.

 

[els]

[QUOTE="siis";28065422]MISTÄ NÄITÄ IHMISIÄ OIKEIN SIKIÄÄ??? Ja vielä pari neropattia oikein tykkää... Huh, huh!

Se, että antaa lapsen leikkiä (terveellisessä ulkoilmassa) 20 minuuttia kauemmin vs. vie lapsen kaiken hälinän ja kiireen keskelle kauppaan, on siis todellakin joidenkin ihmisten mielestä "uusavuttomuuden pohjanoteeraus"? Minun mielestäni tuon "vieras" nimimerkin teksti henki juuri sitä, että asiaa oli mietitty juuri lapsen näkökulmasta.[/QUOTE]

JOS olisit lukenut tätä keskustelua enemmän tietäisit, että kyse ei ole jostain
20 minuutista tai kauppareissusta Tässähän puhutaan pikkulapsista.
Jotka kaipailevat äiti/isää sen pitkän päiväkotipäivänsä aikana monta kertaa.
Se, että täällä alettiin tuossa vaiheessa mistä oot tuon kommentin poiminut
SYYLLISTÄÄ PK:ta tästä ongelmasta, tottakai pisti näkemään meidät
punaista! Kun kaikkea EI VOI ulkoistaa - ymmärtkö pointit etkä takerru yhteen
heittoon ja sanan muotoon? Vaikka tuo on selvä kielikuva, jossa tämä
"kotiäiti" nim. merkillä kommentoija sanoi, että suo oikein mielellään äideille
kaikki nämä omat hetket missä voi vain olla ennemmin kuin HOITAA OMAA LASTAAN. Se on kuvottava asenne äidiltä joka on vastuussa lapsensa hyvinvoinnista ja terveestä kehityksestä. Sinulla ei näytä olevan harmainta aavistusta mitä esim kiintymyssuhde tarkoittaa, enkä usko että olet itse äiti tai
kasvatusalan ammattilainen, mutta etköhän opi vielä nämä asiat jossain vaiheessa.

 

["hihihi"]

[QUOTE="Sadie";28065463]Mikä tässä nyt on niin vaikea ymmärtää: Ap yrittää sanoa, että alle 2-vuotiaalle lapselle on parasta KOTIHOITO, ei päiväkot (en huuda minkää mutten osaa mustata )i.
Aloituksessa ap lupasi vastailla päiväkotimaailmaa koskeviin kysymyksiin, montako niitä on tullu? Suu vaahdossa raivotaan kuinka ap ei ikänsä takia voi ymmärtää/tietää/osata mitään. Huonoa omaatuntoako noilla kommenteilla peitellään?
Kuinka moni teistä 1-vuotiaan päiväkotiin viemistä puolustelevista tietää, mitä se arki siellä oikeasti on?
Se ei ole missään tapauksessa lapsen etujen mukainen paikka niin pienelle. Piste.[/QUOTE]

Mi nä tiedän kokemuksesta minkälaista on olla meidän päiväkodin sisarusryhmässä, olen ollut siellä harjoittelussa ja pidin ratkaisusta erittäin paljon. Siksi vien hyvällä omatunnolla kaikki lapseni 1,5v:nä sinne sisarusryhmään. Saamme karsittua onneksi pikkuisen lyhyemmiksi pk-päiviä, eli n.7h kestoisiksi, ei onneksi ole pakko 10h olla kuten jotkut. Miksi tämä on teille kotiäideille niin hemmetin tärkeää?!
Arvaan kyllä miksi. Ette vain osaa lopettaa, arvaankin miksi.

 

["vieras"]

Tällaiset ketjut saavat mulle oksennusrefleksin. Muistuu mieleen minkälaisia suomalaiset äidit ovat toisilleen. Vanhemmuus on se pahin jossa omaa erinomaisuuttaan pönkitetään jatkuvasti, onkohan sitä suomalaista huonoa itsetuntoa ja juuri näiden mätäpaiseiden mielipiteethän kuuluu tällaisissa ketjuissa valitettvasti koviten.
Hyi että.

Sivusta ketjua seuranneena sitä tulee taas surulliseksi lukiessaan tätä oman pahan olon purkausta. Tällaisia äitejä ei todella tarvittaisi yhtäkään, saastuttavat omalla pahuudellaan uusien raikkaiden äitien mieliä ja levittävät katkeruutta ympärilleen,

Voi olisipa enemmän yhtä pitäviä äitejä kotiäideistä uraäiteihin ja kaikenkarviaisista hyvistä äideistä. Monissa muissa maissa pidetään yhtä ja arvostetaan toisten ratkaisuja, tässäkään ketjussa ei edes ole todellisia syitä/ongelmia joita edes tarvitsisi vatvoa. Aivan turhaan toisten mielen pahoittamista vain, aivan turhaan. Miksi ei kunnioittaisi sen toisen valintoja? Voi niin monilla olisi parempi olla tässä itsemurhamaassa niin monessa eri asiassa.

Suomessa tuntuu olevan vähän liiankin hyvin asiat, kun ihmisten asenteet ovat sitten aivan jotain muuta. Tällaista sitten vingutaan... Pitäisi varmaan lähettää johonkin kehitysmaahan yrittämään selvitä omillaan niin jo sitä varmasti arvostaisi kotiäitejä, uraäitejä ja ihan kaikenlaisia erinomaisia äitejä.

Älkää enää jatkako tällaista ketjua te fiksummat, jokainen on varmasti tehnyt hyvän ratkaisun, onneksi Suomessa on tässä asiassa aika hankala edes tehdä huonoa ratkaisua.
Tiedätte kyllä itsekin joten lopettakaa tähän ketjuun pahan olon purkaaminen ja muihin tartuttaminen. Ei kotiäitejä ja työssäkäyviä äitejä tarvitse mitenkään erotella haloo, ihan samaa sakkia olette ja pitäisitte vähän yhtä joskus, eikö!!?

Tämä on niin totta, joka sana. Yritän nyt lukeutua niihin fiksumpiin ja tämä on viimeinen kommenttini ketjussa. Hei, hei!

 

["minttu"]

[QUOTE="Sadie";28065463]Mikä tässä nyt on niin vaikea ymmärtää: Ap yrittää sanoa, että alle 2-vuotiaalle lapselle on parasta KOTIHOITO, ei päiväkot (en huuda minkää mutten osaa mustata )i.
Aloituksessa ap lupasi vastailla päiväkotimaailmaa koskeviin kysymyksiin, montako niitä on tullu? Suu vaahdossa raivotaan kuinka ap ei ikänsä takia voi ymmärtää/tietää/osata mitään. Huonoa omaatuntoako noilla kommenteilla peitellään?
Kuinka moni teistä 1-vuotiaan päiväkotiin viemistä puolustelevista tietää, mitä se arki siellä oikeasti on?
Se ei ole missään tapauksessa lapsen etujen mukainen paikka niin pienelle. Piste.[/QUOTE]

Mulla on lapset mennyt 2v hoitoon ja silti "puolustelen" näitä jotka lapsen vie aiemmin hoitoon. Perheiden tarpeet on niin erilaisia että minä en ole kykenevä kaikkia tilanteita välttämättä edes ymmärtämään. Tärkeintä että jokaisessa perheessä tehdään ratkaisut perheen kokonaisuutta ajatelle.

Esim. tällaisina aikoina, lama-aikana, on hyvä olla hieman varautunut taloudellisestikin. Jos menet ammatilaisilta kysyt niin lasten pahimpia pahoinvoinninaiheuttajia on perheen rahavaikeudet. Ne yleensä tuovat mukanaa useanlaisia lieveilmiöitä. Siksipä en missään nimessä ala haukkua perheitä jotka yrittävät parhaansa mutkaan pitää pitkäjänteisesti perheen talouden mallillaan. Lasten hyvinvoinitiin kun vaikuttaa tuhat muutakin seikkaa kuin se milloin lapsi on aloittanut hoidon.

Lasten etu ei ole yksiselitteinen asia jossa ainoa vaikuttaja on kotihoito. Mitähän muuten alkais paljastua jos kotihoidon laatua saisi ja voisi tutkia ja mitata...

 

["Sadie"]

[QUOTE="hihihi";28065517]Mi nä tiedän kokemuksesta minkälaista on olla meidän päiväkodin sisarusryhmässä, olen ollut siellä harjoittelussa ja pidin ratkaisusta erittäin paljon. Siksi vien hyvällä omatunnolla kaikki lapseni 1,5v:nä sinne sisarusryhmään. Saamme karsittua onneksi pikkuisen lyhyemmiksi pk-päiviä, eli n.7h kestoisiksi, ei onneksi ole pakko 10h olla kuten jotkut. Miksi tämä on teille kotiäideille niin hemmetin tärkeää?!
Arvaan kyllä miksi. Ette vain osaa lopettaa, arvaankin miksi. [/QUOTE]

No jos sä ei ite ymmärrä, miksi mulle on tärkeää hoitaa oma lapseni ite kotona, niin..
Ja säkö todella oot sitä mieltä, et sun 1,5v:n kannalta paras paikka hänelle on olla pk:ssa eikä kotona sun kanssa?
Siitähän tässä nyt on kyse, että se päiväkoti ei ole pienen lapsen kannalta paras paikka! Tajuatko

 

[Milla Makia]

en oo varma muista maista, mut ainakin briteissä sen sijaan, että lapsen hoito ulkoistetaan
päivähoidolle siellä on nannyt ja aupairit perheessä ja siellä on yleistä, että äiti
tekee vain osa-aikaisesti töitä lasten ollessa pieniä. On siellä enemmän vaihtoehtoja, mut
minusta oman lapsen hoito on tahto - ja arvoasia.

Au pairit (halpoja) ovat yleisempia perheissa joissa on useampi lapsi ja iso talo. Englantilaiset talot ovat suomen mittapuun mukaan todella pienia eika "tavisperheilla" ole aupairille tilaa. Nannyt ovat superkalliita ja naihin ei "taviksilla" ole todellakaan varaa. Taalla kaytetaan isovanhempia lapsenhoitoapuna, perhepaivahoitajia ja PAIVAKOTEJA. Jokainen paivakoti ottaa lapset 6 kk eteenpain, jotkut jopa 3 kk vanhana.

Aitiyslomaa voi ottaa vuoden, aitiyspaivarahaa maksetaan 9 kk. Muita tukia ei esim. normaalituloiselle perheelle lapsilisaa lukuunottamtta ole. Kaikki eivat saa edes lapsilisaa (tuloista riippuva).

Osa-aikatyo on yleista, silla lastenhoito on todella kallista taalla. Paivakoti maksaa €1000-1500 kuussa. Kokopaivainen nanny viela enemman.

Paivakodeissa pienet ovat omassa ryhmassaan, hoitajia on suhteessa enemman. Olen onnellinen, etta erilaisesta kulttuurista johtuen en ole tassa maassa tormannyt Suomen kaltaiseen arvosteluun ja syyllistamiseen.

Lapseni aloitti tarhassa 10 kk ikaisena, oli siella 3 pv viikossa ja laitoin nimen varauslistalle ennen kuin han oli viela syntynytkaan. Repikaa siita!

 

["Sadie"]

[QUOTE="minttu";28065544]Mulla on lapset mennyt 2v hoitoon ja silti "puolustelen" näitä jotka lapsen vie aiemmin hoitoon. Perheiden tarpeet on niin erilaisia että minä en ole kykenevä kaikkia tilanteita välttämättä edes ymmärtämään. Tärkeintä että jokaisessa perheessä tehdään ratkaisut perheen kokonaisuutta ajatelle.

Esim. tällaisina aikoina, lama-aikana, on hyvä olla hieman varautunut taloudellisestikin. Jos menet ammatilaisilta kysyt niin lasten pahimpia pahoinvoinninaiheuttajia on perheen rahavaikeudet. Ne yleensä tuovat mukanaa useanlaisia lieveilmiöitä. Siksipä en missään nimessä ala haukkua perheitä jotka yrittävät parhaansa mutkaan pitää pitkäjänteisesti perheen talouden mallillaan. Lasten hyvinvoinitiin kun vaikuttaa tuhat muutakin seikkaa kuin se milloin lapsi on aloittanut hoidon.

Lasten etu ei ole yksiselitteinen asia jossa ainoa vaikuttaja on kotihoito. Mitähän muuten alkais paljastua jos kotihoidon laatua saisi ja voisi tutkia ja mitata...[/QUOTE]

Totta kai on perheiden tarpeet ja tilanteet erilaisia!
Eikä se päiväkoti nyt mistään saatanasta ole, sitä tuskin kukaan on väittänytkään .

Mutta sanotaan nyt näin:
Jos kaikin puolin on mahdollista lapsi pitää kotihoidossa, niin eikö silloin ehdottomasti ole parempi että se 1v. saa olla siellä kotona kuin viedään päiväkotiin saamaan niitä "virikkeitä"?
Ymmärrätkö pointtini?

 

["hmmm"]

[QUOTE="Sadie";28065551]No jos sä ei ite ymmärrä, miksi mulle on tärkeää hoitaa oma lapseni ite kotona, niin..
Ja säkö todella oot sitä mieltä, et sun 1,5v:n kannalta paras paikka hänelle on olla pk:ssa eikä kotona sun kanssa?
Siitähän tässä nyt on kyse, että se päiväkoti ei ole pienen lapsen kannalta paras paikka! Tajuatko[/QUOTE]

Kyllä, meillä tämä nimenomaan on paras ratkaisu eikä vain lapselle vaan koko perheelle, joka heijastuu aivan suoraan lapseen.

Monissakin tilanteissa varmasti parasta oll akotona kouluikään asti, miksi ei sen jälkeenkin. Voihan kotiopetustakin harjoittaa.

Teillä on varmasti tehty myös oikea ratkaisu, kunnioitan kyllä muiden ratkaisuja kunhan ne on tarkkaan harkittu ja mietitty koko perheen parasta ketään unohtamatta. Perheen hyvinvointi on lapselle kaikista parasta mitä hän voi saada. Onnellinen perhe, onnellinen lapsi. Onneksi ainakin me pystyimme tarkkaan valitsemaan sen päivähoitomuodon jonka halusimme. Kaikkialla kun ei ole mistä valita edes, sitten pitää harkita uudestaan mikä on paras ratkaisu.

 

[els]

[QUOTE="hihihi";28065517]Mi nä tiedän kokemuksesta minkälaista on olla meidän päiväkodin sisarusryhmässä, olen ollut siellä harjoittelussa ja pidin ratkaisusta erittäin paljon. Siksi vien hyvällä omatunnolla kaikki lapseni 1,5v:nä sinne sisarusryhmään. Saamme karsittua onneksi pikkuisen lyhyemmiksi pk-päiviä, eli n.7h kestoisiksi, ei onneksi ole pakko 10h olla kuten jotkut. Miksi tämä on teille kotiäideille niin hemmetin tärkeää?!
Arvaan kyllä miksi. Ette vain osaa lopettaa, arvaankin miksi. [/QUOTE]


Hieno juttu, että viet mielelläsi sinne hoitoon lapsesi! Niin muutkin äidit uskottelee itselleen ja sulkee korvansa kun puhutaan näistä ikävistä nurjista puolista pienten päivähoidossa, mutta inhimillistä sekin.
En edes ole kotiäiti, tai päiväkotivastainen, ainoastaan LIIAN PIENTEN pk-hoitoa
vastaan. Lapseni ei ole taaperoiässä enää ja on osan viikosta perhepäivähoidossa. oon tosi päiväkotimyönteinen mitä tulee sen ikäisiin lapsiin ketkä siitä EI KÄRSI - if u get the point

 

["Sadie"]

[QUOTE="hmmm";28065576]

Teillä on varmasti tehty myös oikea ratkaisu, kunnioitan kyllä muiden ratkaisuja kunhan ne on tarkkaan harkittu ja mietitty koko perheen parasta ketään unohtamatta. Perheen hyvinvointi on lapselle kaikista parasta mitä hän voi saada. Onnellinen perhe, onnellinen lapsi. Onneksi ainakin me pystyimme tarkkaan valitsemaan sen päivähoitomuodon jonka halusimme. Kaikkialla kun ei ole mistä valita edes, sitten pitää harkita uudestaan mikä on paras ratkaisu.[/QUOTE]

Fiksua tekstiä, tästä myös totta joka sana!

 

["Sadie"]

oon tosi päiväkotimyönteinen mitä tulee sen ikäisiin lapsiin ketkä siitä EI KÄRSI - if u get the point

Jep, juuri näin!

 

[jooooh]

[QUOTE="Sadie";28065573]Totta kai on perheiden tarpeet ja tilanteet erilaisia!
Eikä se päiväkoti nyt mistään saatanasta ole, sitä tuskin kukaan on väittänytkään .

Mutta sanotaan nyt näin:
Jos kaikin puolin on mahdollista lapsi pitää kotihoidossa, niin eikö silloin ehdottomasti ole parempi että se 1v. saa olla siellä kotona kuin viedään päiväkotiin saamaan niitä "virikkeitä"?
Ymmärrätkö pointtini?[/QUOTE]

Jos kaikin puolin mahdollista, siis KAIKINPUOLIN niin varmasti on hyvä olla kotona vaan.
Meillä olisi taloudellisesti ollut hyvinkin mahdollista, mutta muuten paras ratkaisu oli hoitoon vieminen ja minun opintojen jatkuminen. En usko että kukaan joka nauttii kotonaolosta vie lastaan virikehoitoon ihan vain siksi että ajattelee sen olevan parempaa ja sitten itkee kotona miettien kun oli pakko viedä lapsi hoitoon. Kyllä siinä punnitaan monelta kantilta kumpi on parempi lapselle, kotihoito vai päivähoito.

Kyllä sitä tuolla puistossa kuunnellen niitä yliväsyneitä elämäänsä kyllästyneitä syrjäytyneitä äksyileviä äitejä tulee mieleen, että olisivat nuokin voineet valita sen parhaan vaihtoehdon jos ei henkisesti kerta jaksa. Sitten samat mammat kovaan ääneen puhuvat kuinka heidän kotihoito on niin laadukasta, siitä tulen surulliseksi. : /
Jämähtävät työelämässä antaen todella huonoja vaikutteita lapsilleen, ehkä siksi tilastoissa näkyykin varhain päivähoidon alottaneiden menestymisen paremmuus. Ja tosiaan ylemmän sosiaaliluokan lapsetkin menevät keskimäärin aikaisemmin päivähoitoon, joten vaikuttanee tuokin. Ne lapset sitten menestyvätkin elämässä paremmin tätä myöten, sellainen malli annettu, ei tuilla roikkumista ja äksyilyä.

 

[sama....]

Hieno juttu, että viet mielelläsi sinne hoitoon lapsesi! Niin muutkin äidit uskottelee itselleen ja sulkee korvansa kun puhutaan näistä ikävistä nurjista puolista pienten päivähoidossa, mutta inhimillistä sekin.
En edes ole kotiäiti, tai päiväkotivastainen, ainoastaan LIIAN PIENTEN pk-hoitoa
vastaan. Lapseni ei ole taaperoiässä enää ja on osan viikosta perhepäivähoidossa. oon tosi päiväkotimyönteinen mitä tulee sen ikäisiin lapsiin ketkä siitä EI KÄRSI - if u get the point

Olen pahoillani, mutta joudun kumoamaan kommenttisi. Minä tosiaan ajattelen puhtaasti korviani sulkematta mikä lapselle on parhaaksi. En kai muuten olisi edellisestä päiväkodista häntä vienyt pois kahden viikon jälkeen? Ja mielestäni se ei ollut lapselle hyväksi ja lapsi kärsi. Tässä ryhmässä ei.
Miten siis voi olla mahdollista että olen hänet nimenomaan pois edellisestä vienyt, jos kerta suljen korvani? Ei ole mitään syytä uskotella itselleni valheellisesti, haluan lapselleni hyvän lapsuuden enkä sulje koskaan aivojani jos puhutaan siitä että hän mahd voisi huonosti. Näin varmasti jokainen hyvä äiti tekee, vaistoilla, sydämmellä ja järjellä.

 

["minttu"]

[QUOTE="Sadie";28065573]Totta kai on perheiden tarpeet ja tilanteet erilaisia!
Eikä se päiväkoti nyt mistään saatanasta ole, sitä tuskin kukaan on väittänytkään .

Mutta sanotaan nyt näin:
Jos kaikin puolin on mahdollista lapsi pitää kotihoidossa, niin eikö silloin ehdottomasti ole parempi että se 1v. saa olla siellä kotona kuin viedään päiväkotiin saamaan niitä "virikkeitä"?
Ymmärrätkö pointtini?[/QUOTE]

Onko sinulla tilastollista tietoa siitä kuinka moni 1v on "turhaan" hoidossa? että perhe on nähnyt muita vaihtoehtoja ja viennyt lapset silti hoitoon hyvin pieninä?

Veikkaa että heitä on yhtäpaljon kuin niitä elämätapa lusmuja jotka oikeuttavat lapsien nimessä vuosikausia kotona oleskelun vaikka lapset ovat lähellä kouluikää tai jo koulussa. Niitä naisia jotka surutta ovat elätteinä koska ansiotyö ei vaan kertakaikkiaan maistu.

Suurin osa on tehnyt kuitenkin perheen kokonaisuuden kannalta parhaan ratkaisuan.

Luojan kiitos on niitä isiäkin jotka haluaa olla lastensa kanssa näiden ollessa pieniä (eivätkä halua olla pelkkiä rahoituskoneita). Ja naisia jotka mahdollistavat sen että isäkin voi luovuttaa talouden vastuutaakaa sielle elämänkumppanille - ja samalla ottaa tuntuvasti vahvemman roolin lastensa elämässä.

 

[els]

Jos kaikin puolin mahdollista, siis KAIKINPUOLIN niin varmasti on hyvä olla kotona vaan.
Meillä olisi taloudellisesti ollut hyvinkin mahdollista, mutta muuten paras ratkaisu oli hoitoon vieminen ja minun opintojen jatkuminen. En usko että kukaan joka nauttii kotonaolosta vie lastaan virikehoitoon ihan vain siksi että ajattelee sen olevan parempaa ja sitten itkee kotona miettien kun oli pakko viedä lapsi hoitoon. Kyllä siinä punnitaan monelta kantilta kumpi on parempi lapselle, kotihoito vai päivähoito.

Kyllä sitä tuolla puistossa kuunnellen niitä yliväsyneitä elämäänsä kyllästyneitä syrjäytyneitä äksyileviä äitejä tulee mieleen, että olisivat nuokin voineet valita sen parhaan vaihtoehdon jos ei henkisesti kerta jaksa. Sitten samat mammat kovaan ääneen puhuvat kuinka heidän kotihoito on niin laadukasta, siitä tulen surulliseksi. : /
Jämähtävät työelämässä antaen todella huonoja vaikutteita lapsilleen, ehkä siksi tilastoissa näkyykin varhain päivähoidon alottaneiden menestymisen paremmuus. Ja tosiaan ylemmän sosiaaliluokan lapsetkin menevät keskimäärin aikaisemmin päivähoitoon, joten vaikuttanee tuokin. Ne lapset sitten menestyvätkin elämässä paremmin tätä myöten, sellainen malli annettu, ei tuilla roikkumista ja äksyilyä.

Otat nyt todella marginaaliesimerkin "kotiäideistä", tottakai on väsyneitä ja ties kuinka
pahoinvoivia äitejä molemmissa äitityypeissä ja toiv. saavat apua. Mutta tässä on puhe
lapsista jotka ovat sen melko lyhyen ajanjakson elämästään pieniä taaperoita, ja
tarvitsevat todella kiintymyssuhteen, rauhallisen JA turvallisen kasvuympäristön sekä
tutut hoitajat. Tästä on kyse ja mitä menestymiseen elämässä tulee, HYVINVOINTI
ja hyvä lapsuus (erityisesti ensimmäiset vuodet jossa luodaan pohja koko elämälle)
ovat välttämättömiä, että ihmisestä kasvaa tasapainoinen ja psyykkisesti terve aikuinen
myöhemmässä elämässä. Voit lukea vaikka googlettamalla asiasta lisää tietoa.

 

["Sadie"]

[QUOTE="minttu";28065637]Onko sinulla tilastollista tietoa siitä kuinka moni 1v on "turhaan" hoidossa? että perhe on nähnyt muita vaihtoehtoja ja viennyt lapset silti hoitoon hyvin pieninä?

Veikkaa että heitä on yhtäpaljon kuin niitä elämätapa lusmuja jotka oikeuttavat lapsien nimessä vuosikausia kotona oleskelun vaikka lapset ovat lähellä kouluikää tai jo koulussa. Niitä naisia jotka surutta ovat elätteinä koska ansiotyö ei vaan kertakaikkiaan maistu.

Suurin osa on tehnyt kuitenkin perheen kokonaisuuden kannalta parhaan ratkaisuan.

Luojan kiitos on niitä isiäkin jotka haluaa olla lastensa kanssa näiden ollessa pieniä (eivätkä halua olla pelkkiä rahoituskoneita). Ja naisia jotka mahdollistavat sen että isäkin voi luovuttaa talouden vastuutaakaa sielle elämänkumppanille - ja samalla ottaa tuntuvasti vahvemman roolin lastensa elämässä.[/QUOTE]

Onko sulla tilastollista tietoa että kukaan lapsi ei ole "turhaan" hoidossa?

Ja jos taloudellisesti on mahdollista olla kotona, niin en mä voi ymmärtää ettei olla vaan viedään se pieni sinne päiväkotiin?
Siinä vaiheessa kun sitä lasta aletaan miettimään, voisi myös miettiä että sen lapsen sitten myös hoitaisi esim. sen 2 ekaa vuotta. En ymmärrä näitä, joille se on uhraamista, hoitaa itse omaa lasta!

Mutta musta alkaa nyt tuntumaan, että toistan vaan itteeni

 

["Sadie"]

Otat nyt todella marginaaliesimerkin "kotiäideistä", tottakai on väsyneitä ja ties kuinka
pahoinvoivia äitejä molemmissa äitityypeissä ja toiv. saavat apua. Mutta tässä on puhe
lapsista jotka ovat sen melko lyhyen ajanjakson elämästään pieniä taaperoita, ja
tarvitsevat todella kiintymyssuhteen, rauhallisen JA turvallisen kasvuympäristön sekä
tutut hoitajat. Tästä on kyse ja mitä menestymiseen elämässä tulee, HYVINVOINTI
ja hyvä lapsuus (erityisesti ensimmäiset vuodet jossa luodaan pohja koko elämälle)
ovat välttämättömiä, että ihmisestä kasvaa tasapainoinen ja psyykkisesti terve aikuinen
myöhemmässä elämässä. Voit lukea vaikka googlettamalla asiasta lisää tietoa.

Mut hei, täällä tän palstalogiikan mulaan kotiäiti on aina täydellisen hyvätuulinen ja iloinen ja onnesta soikea .
Mä kun kerran totesin, että on mulla ainakin joskus muksun kanssa tylsiäkin päiviä, niin mulle todettiin että jos noin on niin en mä silloin todella halua lapsen kans kotona olla

 

["niin"]

Otat nyt todella marginaaliesimerkin "kotiäideistä", tottakai on väsyneitä ja ties kuinka
pahoinvoivia äitejä molemmissa äitityypeissä ja toiv. saavat apua. Mutta tässä on puhe
lapsista jotka ovat sen melko lyhyen ajanjakson elämästään pieniä taaperoita, ja
tarvitsevat todella kiintymyssuhteen, rauhallisen JA turvallisen kasvuympäristön sekä
tutut hoitajat. Tästä on kyse ja mitä menestymiseen elämässä tulee, HYVINVOINTI
ja hyvä lapsuus (erityisesti ensimmäiset vuodet jossa luodaan pohja koko elämälle)
ovat välttämättömiä, että ihmisestä kasvaa tasapainoinen ja psyykkisesti terve aikuinen
myöhemmässä elämässä. Voit lukea vaikka googlettamalla asiasta lisää tietoa.

Onko näin yksinkertaisia ihmisiä vieläkin olemassa? Hyvinvointi on noin tuhannen eri tekijän summa. Ei taivaan vallat yksin ja ainostaan riippuvaisia kiintymyssuhde liiba-laabasta. Se on vaan yksi tekijä Muiden joukossa. Aivoja saa käyttää, elämä ja siinä onnistuminen on paljon laajempi käsite. Ei se paljoa auta vaikka lapsi kuinka olisi ollut kotona pienenä jos muuten perheen asiat on päin persettä. Kyllä se on niin että esim. taloudellinen turvallisuuden tunne on yksi kantavia tekijöitä perheissä. Koska ylläri ylläri, vanhempien onnettomuus ja stressi pärjäämisestä auttamatta heijastuvat lapsiin.