Uskallanko jättää vauvan ilta-/yöhoitoon ISÄLLEEN, kun vauva on kovasti minun perääni..??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Äitien äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Äitien äiti:
Alkuperäinen kirjoittaja huh hei:
Enemmän olisin huolissani onko tervettä kiintymyssuhdetta ja perusturvallisuutta päässyt muodostumaan, jos useampikin ihminen (isovanhemmat yms, niin kuin joku kirjoitti) voi missä vaan tilanteessa korvata äidin.

Tätä mieltä minäkin vähän olen...

Itsekin olen ihmetellyt, kun moni tällä asialla kehuskelee.
Itse olisin todellakin huolissani ja ihmeissäni.
Hiekkalaatikolla kerran noin vuoden ikäinen poika satutti itsensä, ja tuli minun luokse itkemään, sekä halusi syliini. Koin tilanteen todella outona, mutta mummonsa vaan nauraen totesi, että tollanen se. Sen jälkeen kertoi pojan olleen pienestä pitäen öitä hänen luonaan. Ja pois lähtiessään kaivoi vielä rattaista itselleen kaljapullon :(
Että tasan ei käy onnenlahjat
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sanni:
Alkuperäinen kirjoittaja Äitien äiti:
Alkuperäinen kirjoittaja huh hei:
Enemmän olisin huolissani onko tervettä kiintymyssuhdetta ja perusturvallisuutta päässyt muodostumaan, jos useampikin ihminen (isovanhemmat yms, niin kuin joku kirjoitti) voi missä vaan tilanteessa korvata äidin.

Tätä mieltä minäkin vähän olen...

Itsekin olen ihmetellyt, kun moni tällä asialla kehuskelee.
Itse olisin todellakin huolissani ja ihmeissäni.
Hiekkalaatikolla kerran noin vuoden ikäinen poika satutti itsensä, ja tuli minun luokse itkemään, sekä halusi syliini. Koin tilanteen todella outona, mutta mummonsa vaan nauraen totesi, että tollanen se. Sen jälkeen kertoi pojan olleen pienestä pitäen öitä hänen luonaan. Ja pois lähtiessään kaivoi vielä rattaista itselleen kaljapullon :(
Että tasan ei käy onnenlahjat


Mun mielestä se ei ole äidin tai isän korvaamista jos lapsi viihtyy isovanhempien kanssa ja pitää heitä tärkeinä. Päinvastoin on rikkaus kun on tukiverkostoa ympärillä tulevaisuuden varalta.
 
"Ja tämän maalaisjärjenkäyttö, lapsen huudatus, ja tajuamattomuus sille faktalle, että lasta ei eroahdistuksessa ole aina pakko huudattaa taitaa olla syy suomalaisten valtavaan itsetuntoon ja iloisuuteen :)
Kun jo lapsesta saakka pidetään ykkösenä ;)"

Peesi tälle! Muistan jostain lukeneeni, että ainakin sitoutumiskammoisuus nykyaikana voisi johtua vanhoista "anna itkeä" - ohjeista ja muista vauvan itsenäistämisopeista.

Tuntuu, että mahdollisimman pian täytyy lapsen oppia itsenäiseksi ja irti äitistä. En käsitä sitä.. Kaikki ajallaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras äiti:
"Ja tämän maalaisjärjenkäyttö, lapsen huudatus, ja tajuamattomuus sille faktalle, että lasta ei eroahdistuksessa ole aina pakko huudattaa taitaa olla syy suomalaisten valtavaan itsetuntoon ja iloisuuteen :)
Kun jo lapsesta saakka pidetään ykkösenä ;)"

Peesi tälle! Muistan jostain lukeneeni, että ainakin sitoutumiskammoisuus nykyaikana voisi johtua vanhoista "anna itkeä" - ohjeista ja muista vauvan itsenäistämisopeista.

Tuntuu, että mahdollisimman pian täytyy lapsen oppia itsenäiseksi ja irti äitistä. En käsitä sitä.. Kaikki ajallaan.

Irti äidistä jos lapsi on isän kanssa?? Mihis se isä, lapsen toinen vanhempi taas unohtui? Hän joka siitti lapsen alulle?? Ainniin, eihän isää muuhun tarvinnutkaan kuin laittamaan siemenet sisään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja weballergy:
Ja vielä lisäkysymys kun tuota faktatietoa nyt on täällä, niin minkälaisia näistä lapsista tulee sitten teidän/tilastojen mukaan jotka jätetään itkemään hetkeksi eroahdistuksen aikaan?
Aiheuttaako se suuriakin traumoja?

Löytyyköhän tähän kellään vastauksia..?
:attn:
 
Alkuperäinen kirjoittaja SmellyCat:
Alkuperäinen kirjoittaja Sanni:
Alkuperäinen kirjoittaja Äitien äiti:
Alkuperäinen kirjoittaja huh hei:
Enemmän olisin huolissani onko tervettä kiintymyssuhdetta ja perusturvallisuutta päässyt muodostumaan, jos useampikin ihminen (isovanhemmat yms, niin kuin joku kirjoitti) voi missä vaan tilanteessa korvata äidin.

Tätä mieltä minäkin vähän olen...

Itsekin olen ihmetellyt, kun moni tällä asialla kehuskelee.
Itse olisin todellakin huolissani ja ihmeissäni.
Hiekkalaatikolla kerran noin vuoden ikäinen poika satutti itsensä, ja tuli minun luokse itkemään, sekä halusi syliini. Koin tilanteen todella outona, mutta mummonsa vaan nauraen totesi, että tollanen se. Sen jälkeen kertoi pojan olleen pienestä pitäen öitä hänen luonaan. Ja pois lähtiessään kaivoi vielä rattaista itselleen kaljapullon :(
Että tasan ei käy onnenlahjat


Mun mielestä se ei ole äidin tai isän korvaamista jos lapsi viihtyy isovanhempien kanssa ja pitää heitä tärkeinä. Päinvastoin on rikkaus kun on tukiverkostoa ympärillä tulevaisuuden varalta.

No kuulostiko tuo sinusta tukiverkolta ja normaalilta toiminnalta?
Ja lisäksi, alunperinhän tässä oli kyse siitä, että lapsi ei juuri tällä hetkellä halua isää, vaan äidin eroahdistuksen takia.
Joten eri asia viedä lapsi isovanhemmille hoitoon nauramaan ja leikkimään, kuin huutamaan kolmeksi tunniksi.
Kyllähän se tukiverkko siellä silti voi olla, tietty.
 
Alkuperäinen kirjoittaja weballergy:
Alkuperäinen kirjoittaja weballergy:
Ja vielä lisäkysymys kun tuota faktatietoa nyt on täällä, niin minkälaisia näistä lapsista tulee sitten teidän/tilastojen mukaan jotka jätetään itkemään hetkeksi eroahdistuksen aikaan?
Aiheuttaako se suuriakin traumoja?

Löytyyköhän tähän kellään vastauksia..?
:attn:

No tämä lapsihan on jätetty hetkeksi huutamaan, nythän oli kyse illasta / yöstä.
Ja oletettavasti usein huutamaan jätetyistä lapsista kasvaa itseään arvostamattomia aikuisia, mahdollisesti ihmissuhdeongelmaisia. Tai sellainen itsestäni ainakin kasvoi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Traumoja kyllä:
Alkuperäinen kirjoittaja weballergy:
Alkuperäinen kirjoittaja weballergy:
Ja vielä lisäkysymys kun tuota faktatietoa nyt on täällä, niin minkälaisia näistä lapsista tulee sitten teidän/tilastojen mukaan jotka jätetään itkemään hetkeksi eroahdistuksen aikaan?
Aiheuttaako se suuriakin traumoja?

Löytyyköhän tähän kellään vastauksia..?
:attn:

No tämä lapsihan on jätetty hetkeksi huutamaan, nythän oli kyse illasta / yöstä.
Ja oletettavasti usein huutamaan jätetyistä lapsista kasvaa itseään arvostamattomia aikuisia, mahdollisesti ihmissuhdeongelmaisia. Tai sellainen itsestäni ainakin kasvoi.

En halua mitään perstuntumia, vaan mustaa valkoisella.
Tällainen väittely on typerää.
Lasta ei saa jättää isälle eroahdistuksen aikaan, miksi?
Miten lapsi siitä kärsii, mitä seuraamuksia siitä tulee?
 
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta sen verran kuitenkin, että ap oli kokeilut silleen, että oli itse suihkussa, kun isä yritti nukuttaa vauvaa. Tuli vaan mieleen, että oletteko kokeilut jättää vauvaa isin kanssa kahdesta niin, ettei äiti ole kotona. Meilläkin tämä kohta 11kk kärsi joku aika sitten aika kovasta eroahdistuksesta, eikä isin syli kelvannut. Ja näin aina, kun minä oli kotona ja isä yritti hoitaa poikaa. Luulen, että lapsi aistii minun läsnäolon ja sen takia varmaan vaatikin minun huomion. Ja luulen, että mies myös ;) Mutta poika kuitenkin kelpuutti isin aina, kun minä en ollut kotona. Pientä lähtöitkua oli, mutta muuten heillä meni oikein loistavasti.
Suosittelisin, että mene ap vaikka lenkille tai hetkeksi johonkin ulos ja anna miehen ja vauvan yrittää keskenään ihan itsekseen. Ja voithan kuitenkin olla puhelinsoiton päässä ja mennä nopeasti hätiin, jos pikkuinen ei millään rauhoittuu. Tsemppia!
 
Alkuperäinen kirjoittaja weballergy:
Alkuperäinen kirjoittaja Traumoja kyllä:
Alkuperäinen kirjoittaja weballergy:
Alkuperäinen kirjoittaja weballergy:
Ja vielä lisäkysymys kun tuota faktatietoa nyt on täällä, niin minkälaisia näistä lapsista tulee sitten teidän/tilastojen mukaan jotka jätetään itkemään hetkeksi eroahdistuksen aikaan?
Aiheuttaako se suuriakin traumoja?

Löytyyköhän tähän kellään vastauksia..?
:attn:

No tämä lapsihan on jätetty hetkeksi huutamaan, nythän oli kyse illasta / yöstä.
Ja oletettavasti usein huutamaan jätetyistä lapsista kasvaa itseään arvostamattomia aikuisia, mahdollisesti ihmissuhdeongelmaisia. Tai sellainen itsestäni ainakin kasvoi.

En halua mitään perstuntumia, vaan mustaa valkoisella.
Tällainen väittely on typerää.
Lasta ei saa jättää isälle eroahdistuksen aikaan, miksi?
Miten lapsi siitä kärsii, mitä seuraamuksia siitä tulee?

Anteeksi, ymmärsin sitten väärin. Olit näit kirjoittanut millaisia lapsista kasvaa "teidän mukaan".
 
Alkuperäinen kirjoittaja Traumoja kyllä:
Alkuperäinen kirjoittaja weballergy:
Alkuperäinen kirjoittaja Traumoja kyllä:
Alkuperäinen kirjoittaja weballergy:
Alkuperäinen kirjoittaja weballergy:
Ja vielä lisäkysymys kun tuota faktatietoa nyt on täällä, niin minkälaisia näistä lapsista tulee sitten teidän/tilastojen mukaan jotka jätetään itkemään hetkeksi eroahdistuksen aikaan?
Aiheuttaako se suuriakin traumoja?

Löytyyköhän tähän kellään vastauksia..?
:attn:

No tämä lapsihan on jätetty hetkeksi huutamaan, nythän oli kyse illasta / yöstä.
Ja oletettavasti usein huutamaan jätetyistä lapsista kasvaa itseään arvostamattomia aikuisia, mahdollisesti ihmissuhdeongelmaisia. Tai sellainen itsestäni ainakin kasvoi.

En halua mitään perstuntumia, vaan mustaa valkoisella.
Tällainen väittely on typerää.
Lasta ei saa jättää isälle eroahdistuksen aikaan, miksi?
Miten lapsi siitä kärsii, mitä seuraamuksia siitä tulee?

Anteeksi, ymmärsin sitten väärin. Olit näit kirjoittanut millaisia lapsista kasvaa "teidän mukaan".

Ok, tarkoitin sillä lähinnä teidän faktatietojen lähteitä, tilastoja yms.
Anteeksi harhaanjohdatus.
 
Voi ei, en voi ens viikolla lähtee töihin kun isä jää vanhempainvapaalle kotiin poikien kaa. Pojista tulee tosi ongelma lapsia jos näin teen. Hahhah naurettava koko juttu et lasta ei vois isälleen "jättää hoitoon".
 
Vahingossa eksyin palstalle kun hain googlella tietoa eroahdistuksesta. Ihan mielenkiintoinen keskustelu ja uskon, että asiaan ei ole yhtä oikeaa lähestymistapaa. Mutta juu, siihen haluaisin kommentoida kun on ollut keskustelua siitä että miten mies voisi nukuttaa eroahdistuksesta kärsivää lasta.

Meillä tyttö (11 kk) on ollut aina oikein äidin tyttö ja parhaillaan kunnon eroahdistus päällä. Olen nukuttanut vauvan aina koska isä ei ole kelvannut. Mutta sittenpä jouduinkin kuukausi sitten yhtäkkiä sairaalaan ensiapuun ja leikkaukseen. Olin sairaalassa pari päivää ja mieheni joutui tulemaan tytön kanssa kahdestaan toimeen. Sivuhuomio tässä, että ovat aina tulleet hyvin toimeen vaikka tyttö onkin äidissä kiinni. Ensimmäisenä iltana joutuivat ottamaan uudelleen vauhtia nukkumaan mennessä ja yöllä syöttämään kerran maitoa mutta sen jälkeen tyttö on mennyt paremmin isänsä kanssa nukkumaan kuin minun kanssa! Minun kanssa vaan ei malttaisi millään jäädä nukkumaan mutta miehelläni menee 10 min. En valita.

Varmaan ratkaiseva seikka tässä oli se, että oli pakkotilanne eli mies ei voinut luovuttaa ja soittaa minua apuun. Toisaalta tyttö huomasi, että isä on yhtä turvallinen eikä valtavaa seurustelunhalua ollut vaan malttoi paremmin käydä nukkumaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja weballergy:
Alkuperäinen kirjoittaja weballergy:
Ja vielä lisäkysymys kun tuota faktatietoa nyt on täällä, niin minkälaisia näistä lapsista tulee sitten teidän/tilastojen mukaan jotka jätetään itkemään hetkeksi eroahdistuksen aikaan?
Aiheuttaako se suuriakin traumoja?

Löytyyköhän tähän kellään vastauksia..?
:attn:

pakko nostaa, koska asia on minulle ajankohtainen ja kysymys minun mielestäni naurettava. mitenkähän kysyjä suorittaisi tällaisen koejärjestelyn? miten eristäisi vain tämän eroahdistuskokemuksen muista lapsuusiän ongelmista ja niiden vaikutuksesta henkilön psyykkiseen kehitykseen? olisitko valmis altistamaan omat lapsesi tähän kokeeseen?

"hetken itkeminen" ja "tuntitolkulla huutaminen" ovat kaksi eri asiaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Mä en käsitä tuota, etteikö voisi ISÄLLEEN jättää? Ei se ole HOITOON jättämistä. Vaan yksi perheenjäsen poistuu kotoaan. En tajua. Isä on kyllä tasavertainen äidin kanssa.

no ei kyllä ole tasavertainen äidin kanssa, kun on vauvasta kyse, ihan jo senkin takia että VAIN äidit imettävät!
 
Tuolla mieheni juuri nukuttaa lastamme uneen, ja hyvin sujuu, kun on aina yhdessä vuorotellen tehty. Ei itkua enempää kummankaan kohdalla. =)

Oma moka jos luulee omistavansa lapsensa ja ei anna isän alusta asti nukuttaa myös lasta iltasella, jolloin lapsi tottuu molempiin tasavertaisesti, vaikka imettäisikin. Imettäminen on vain yksi pieni osa lapsen (10kk.) elämää. Jos oman keksityn imetysylivertaisuutensa korostuksella ajaa miehen kauemmas lapsesta, kannattaa sitten miettiä onko se oikein lasta ja miestä kohtaan?
:p
 
Huomaa kyllä, että täällä osa tuntee psykologiaa ja toiset on siitä pihalla kuin lumiukot :)

Vauvan eroahdistus on normaalia, eikä johdu äidin omistushalusta. Se ei tule kaikille, mutta on joillakin erityisen voimakas. Siitä selviää antamalla lapselle sen, mitä lapsi tarvitsee - eli äidin. Mikäli hän ei tätä tarvetta saa tyydytetyksi lapsuudessaan, hänelle jää tietynlainen "äitipula" päälle koko loppuelämäksi. Aina täytyy ajatella niin päin, mitä lapsi tarvitsee. Ei niin päin, että jaksanko nyt nähdä vaivan ja olla joka ilta lastani varten, mikäli hän niin tarvitsee. Kaikki kaudet menevät ohi, aina! Se ei tarkoita, että jokaiselle pienelle itkuntirahdukselle olisi annettava periksi. Kyllä sen huomaa, kun lapsi on tosissaan eikä itku rauhoitu.

Meillä myös isä ollut alusta asti erittäin läsnä lapsenhoidossa, ja silti eroahdistus 10kk --> oli hyvin voimakas. Meni parissa kuukaudessa ohi sillä, kun sai mitä tarvitsi. Äidin sylin.

Vaivaton vanhemmuus on huono oikotie.
 

Yhteistyössä