N
"Nana"
Vieras
Olen 22-vuotias, kurkkuani myöten täynnä rupuisia vuokra-asuntoja ja jatkuvaa muuttamista. Koko täysi-ikäisyyteni ajan olen muuttanut todella tiheään, missään en ole ehtinyt asua yli vuotta. Ensin opiskelija-asuntoon, sitten sieltä pois, vuokralle kotikuntaan, sieltä sitten töiden perässä isompaan kaupunkiin että työmatkat lyhenisivät. Kaupunkiyksiössä kerkesin asua 10 kk kun tuli ajankohtaiseksi muuttaa poikaystävän kanssa yhteen. Asuimme vuoden yhdessä kun poikaystävää alkoi vituttaa arki, ihastui toiseen ja halusi oman pienen taiteilijaluolansa jossa ei tarvitse tehdä kompromisseja kenenkään kanssa. Ero tuli, mies muutti omilleen ja minäkään en voinut jäädä siihen asuntoon yksin asumaan vaan piti vaihtaa pienempään. Otin vuokrakämpän, jossa on kosteusvaurio ja joka olisi todella rempan kanssa. Sellainen murju että pää hajoaa. Kiire oli muuttaa joten ei ollut hirveänä varaa nirsoilla.
Edessä olisi siis taas muutto, koska täällä asuessa menee terveys. Kyllä nakertaa. Minä haluaisin jo asettua aloilleni, saada pienen asunnon jossa voin asua vuosikausia ja ihan oikeasti kutsua kodiksi.
Sain tuossa jokin aika sitten vakiduunin, joten olen miettinyt että jos koeajan sinnittelen tässä läävässä ja sitten ostaisin itselleni pienen kaksion. Alustavia tutkimuksia olen tehnyt ja pankissa käynyt kyselemässä mahdollisuuksiani ja ne olisivat seuraavat:
Lainaa olisin valmis ottamaan max. 70 000, mitä olen katsellut niin sillä saisi kaksion kaupungin laitamilta, jostain kohtuullisen vanhasta kerrostalosta, useimmissa kuitenkin putkiremontit, peruskorjaukset yms. tehty ihan lähivuosina. Yhtiövastikkeet on pieniä, n. 150e kuussa. Yksiön ja kaksioiden hinnoissa ei ole edes kymppitonnin eroa, joten mielestäni sama ottaa kaksio, sinne mahtuisi kaksi ihmistä asumaan mikäli törmäisin johonkin uuteen elämäni rakkauteen.
Tuloni vaihtelevat rajusti. Sopimus takaa vähimmäismääränä 20 tuntia viikossa, hieman päälle kympin tuntipalkalla. Eli jos oikein paska tuuri käy, kuukauden ansioni saattavat heikoimmillaan olla 800 e. Työnantajat toki vakuuttelevat että käytännössä se on aina enemmän. Tähän mennessä on ollutkin. Viime kuussa tienasin 1800e, tässä kuussa ansioni tulevat jäämään noin tonniin. Heittely on siis TODELLA rajua. Mutta toisaalta laihimpia kuukausia helpottamaan minulla olisi säästöni joihin pyrin laittamaan mahdollisimman paljon rikkaampien kuukausien aikana.
Pankin arvion mukaan joutuisin lainaa maksamaan kuussa takaisin n. 330e kuussa näillä koroilla, jotka kyllä saattavat nousta ja laskea rajustikin. Kaikenkaikkiaan minun pitäisi olla valmis laittamaan asumiseeni n. 500 e kuussa. Ja tietenkin sähköt ja vedet ja vakuutukset yms. Se alkaa olla vähän siinä ja siinä rajoilla. Teoriassa minun pitäisi pärjätä, koska tuo ei ole kovinkaan paljoa enempää kuin mitä nyt maksan vuokraa.
Mutta kun se on juurikin niin siinä ja siinä että en tiedä uskallanko :/
Mitä tekisit tilanteessani?
Edessä olisi siis taas muutto, koska täällä asuessa menee terveys. Kyllä nakertaa. Minä haluaisin jo asettua aloilleni, saada pienen asunnon jossa voin asua vuosikausia ja ihan oikeasti kutsua kodiksi.
Sain tuossa jokin aika sitten vakiduunin, joten olen miettinyt että jos koeajan sinnittelen tässä läävässä ja sitten ostaisin itselleni pienen kaksion. Alustavia tutkimuksia olen tehnyt ja pankissa käynyt kyselemässä mahdollisuuksiani ja ne olisivat seuraavat:
Lainaa olisin valmis ottamaan max. 70 000, mitä olen katsellut niin sillä saisi kaksion kaupungin laitamilta, jostain kohtuullisen vanhasta kerrostalosta, useimmissa kuitenkin putkiremontit, peruskorjaukset yms. tehty ihan lähivuosina. Yhtiövastikkeet on pieniä, n. 150e kuussa. Yksiön ja kaksioiden hinnoissa ei ole edes kymppitonnin eroa, joten mielestäni sama ottaa kaksio, sinne mahtuisi kaksi ihmistä asumaan mikäli törmäisin johonkin uuteen elämäni rakkauteen.
Tuloni vaihtelevat rajusti. Sopimus takaa vähimmäismääränä 20 tuntia viikossa, hieman päälle kympin tuntipalkalla. Eli jos oikein paska tuuri käy, kuukauden ansioni saattavat heikoimmillaan olla 800 e. Työnantajat toki vakuuttelevat että käytännössä se on aina enemmän. Tähän mennessä on ollutkin. Viime kuussa tienasin 1800e, tässä kuussa ansioni tulevat jäämään noin tonniin. Heittely on siis TODELLA rajua. Mutta toisaalta laihimpia kuukausia helpottamaan minulla olisi säästöni joihin pyrin laittamaan mahdollisimman paljon rikkaampien kuukausien aikana.
Pankin arvion mukaan joutuisin lainaa maksamaan kuussa takaisin n. 330e kuussa näillä koroilla, jotka kyllä saattavat nousta ja laskea rajustikin. Kaikenkaikkiaan minun pitäisi olla valmis laittamaan asumiseeni n. 500 e kuussa. Ja tietenkin sähköt ja vedet ja vakuutukset yms. Se alkaa olla vähän siinä ja siinä rajoilla. Teoriassa minun pitäisi pärjätä, koska tuo ei ole kovinkaan paljoa enempää kuin mitä nyt maksan vuokraa.
Mutta kun se on juurikin niin siinä ja siinä että en tiedä uskallanko :/
Mitä tekisit tilanteessani?