Toggle sidebar

Uusi asunto ahdistaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "emelie"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
E

"emelie"

Vieras
Ollaan asuttu uudessa asunnossa n. 2 kk ajan ja asunto ahdistaa ihan suunnattomasti. Jouduttiin ottamaan mielestäni liikaa lainaa (Helsinki) ja silti tinkimään asunnon sijainnista ja koosta. Tuntuu lisäksi, että maksettiin tästä liikaa. Suoraan sanottuna tekisi mieli muuttaa samantien pois ja olenkin välillä (salaa mieheltä) käynyt katselemassa asuntoja oikotieltä. Tuntuu, että seinät kaatuu päälle kun olen kotona vauvan kanssa ja asia pyörii kokoajan mielessä. Pelkään myös, että emme selviä tulevista lainanlyhennyksistä.

Muilla vastaavia kokemuksia, meneekö tunne ohi?
 
Miksi ihmeessä suostuit sitten moiseen kauppaan? Ota huomioon että jos nyt ostatte heti uuden, niin joudutte maksamaan varainsiirtoveron uudestaan, ja todnäk myös välittäjän palkkion. Tulee monen tonnin menot ihan vain siksi että "tuntuu" siltä.
 
Muutosvastarintaa, uusi pelottaa ja ahdistaa, ajan kuluessa alat sopeutua.
Vauvan kanssa kotona ollessa tunteet herkemmässä, yritä ajatella jotain muuta kuin asuntoasiaa. Kaupat on tehty, nyt on aika asettua aloilleen ja hengittää syvään.
 
Niin, jäkiviisas on hyvä olla... Todellakin syytän itseäni siitä, että miksi suostuin tähän. Täällä Helsingissä nää vaihtoehdot on aika vähissä, kalliiksi asuminen tulee joka tapauksessa. Olen tietoinen mahdollisesta rahanmenetyksestä, mutta se tuntuu tällä hetkellä toissijaiselta.
 
Ootko käynyt katsomassa esim. asuntojen.hintatiedot.fi tai Oikotien talosivulta, maksoitteko oikeasti liikaa siitä asunnosta?

Eikö asunto muutenkaan tunnu kodilta, vai huolettaako sua noi raha-asiat kaiken yli?
 
Sääliksi käy miesparkaa.

Älä missään nimessä sano tuota ääneen, voin kuvitella että mies on jo valmiiksi stressaantunut isosta lainasta mutta kuvittelee tehneensä silti paljon perheensä ja kotona olevan vaimonsa eteen ja sitten kun tämä neropatti KOTONA OLEVA aloittajanainen keksii ehdottaa kämpän vaihtoa kun vasta ostettu asunto "ahdistaa" niin vähemmästäkin on eroja otettu tai itsensä jojoon vedetty.
 
[QUOTE="emelie";29282485]SEkä että - raha-asiat huolettaa eikä asunto tunnu kodilta. Mutta ehkä tähän sopeutuu, en tiedä...[/QUOTE]

No saanko kysyä, miksi ostitte juuri tuon asunnon? Ihan järkisyistä? Ja siis kenen puolesta järki syistä jos maksoitte siitä liikaa ja jouduitte tinkimään kaikesta..
Tuntuiko se kodilta silloin kun kävitte sitä katsomassa?

Kuitenkin koti on siellä missä sydän on, ne seinät siinä vaan on materiaa. Ehkä sulla on joku sopeutumisvaikeus nyt ja tosiaan jos oot lapsen kanssa kotona, niin siinä "ehtii enemmän murehtimaan". Anna ittelles aikaa ja jos se asuminen ei vaan luonnistu, niin kannattaa ottaa se miehen kanssa puheeksi. :)
 
Tilanne on nyt se, että asunto on ostettu ha sillä hyvä. Tehtyä ei saa tekemättömäkisi. Järkevintä on nyt hyväksyä tilanne, ja päättää, että nyt asutaan tässä ja selvitään lainasta ainakin seuraavat puoli vuotta. Aseta vaikka joku aika, että kesäkuussa mietitään sitten vasta seuraavan kerran, kannattaako tilannetta muutta. Silloin tiedät jo paremmin, miten lainanhoito onnistuu käytännössä.
 
Eikö tälle ole ihan joku termikin, ostokrapula tai jtn vastaavaa? Sulla pitää nyt muuttaa ajattelutapaasi. Ajattelet asuntoa vaikka välietappina ja alat pikkuhiljaa sisustamaan sitä mieleiseksi.

Itselle tuli asunnosta "enemmän oma" kun maalasin seiniä.
 
[QUOTE="emelie";29282258]Ollaan asuttu uudessa asunnossa n. 2 kk ajan ja asunto ahdistaa ihan suunnattomasti. Jouduttiin ottamaan mielestäni liikaa lainaa (Helsinki) ja silti tinkimään asunnon sijainnista ja koosta. Tuntuu lisäksi, että maksettiin tästä liikaa. Suoraan sanottuna tekisi mieli muuttaa samantien pois ja olenkin välillä (salaa mieheltä) käynyt katselemassa asuntoja oikotieltä. Tuntuu, että seinät kaatuu päälle kun olen kotona vauvan kanssa ja asia pyörii kokoajan mielessä. Pelkään myös, että emme selviä tulevista lainanlyhennyksistä.

Muilla vastaavia kokemuksia, meneekö tunne ohi?[/QUOTE]

Miksi te sitten otitte liikaa lainaa mielestäsi? Paljonko teillä on lainaa vrt vuositulot? Jos mietit asiaa rationaalisesti, niin mistä te saisitte sitten halvemmalla asunnon vai haluatko sitten muttaa pois Helsingistä kauemmaksi?
 
Alkuperäinen kirjoittaja asuja:
Miksi te sitten otitte liikaa lainaa mielestäsi? Paljonko teillä on lainaa vrt vuositulot? Jos mietit asiaa rationaalisesti, niin mistä te saisitte sitten halvemmalla asunnon vai haluatko sitten muttaa pois Helsingistä kauemmaksi?
Click to expand...

Lainaa n. 220 000 ja vuositulot n. 80 000 bruttona. Nyt vähemmän, kun olen kotona. Täällä tuntuu, ettei ole vaihtoehtoja - on asuttava ikuisesti vuokralla tai sitten elettävä sen jättilainan kanssa. En suostunut muuttamaan ympäryskuntiin ja syytän siitä itseäni. Lähinnä pelottaa se koronnousu.
 
Niin ja asunto on järjellä ajateltuna ihan kiva, mutta tuntuu etten pysty nyt kiinnittämään huomiota muuta kuin sen puutteisiin... Itseänikin ärsyttää, että reagoin näin.
 
Ihan normaalia. Aina kun ostaa asunnon, tuntuu että maskoi siitä liikaa. Jos ei käy mieletön mäihä että kiinteistöväittäjä on sinun kanssa kimpassa ja pimittää paremmat tarjoukset myyjältä!

Ja sama juttu myydessä. Jos nyt haluat eroon asunnosta nopeasti et tule saamaan omiasi takaisin. Epäilyt heräävät, sillä eihän kukaan tervejärkinen lapsiperhe myy pois juuriostamaansa asuntoa, jos siinä ei ole ilmennyt jotain katastrofaalista vikaa, tai sitten jos perhe ei ole eroamassa (silloin myyvät halvalla kun on kiire eroon asunnosta ja kukaan ei maksa täyttä hintaa, ei ainakaan ylihintaa.)
Sitten kadut että myitte liian halvalla.

Entä mistä se täydellinen asunto? Kuten sanoit ei Hesasta löydy. Joten on vain paras ajatella niitä posiviivisia puolia.
 
Elä stressaa sitä lainaa. Jos teillä oli vaihtoehtona vuokra-asuminen niin epätodennäköistä saada pahasti takkiinsa. Jos nyt teidän talous romahtaa ja ette pärjää lainan kanssa niin voitte pistää asunnon myyntiin. Jos hyvin käy, niin saatte suunnilleen saman verran kuin maksoitte, tuolloin toki tappiota tulee lainakuluista ja kiinteistövälittäjän kuluista. Jos hinnat romahtaa niin kyllä sille ostaja löytyy vaikka vähän halvemmallakin. Sitten voi laskeskella kuitenkin, että jos vuokralle jää niin vuodessa saa hassattua kivan summan jo rahaa, jota ei tule koskaan näkemään enää. Mitä pitempään asunnossa kestää kitkutella, sen pienempi riski periaatteessa jäädä tappiolle. Osa ostaa asunnon jo ihan sillä periaatteella ettei pysty sitä koskaan maksamaan, jos korot nousee, mutta kuukausierän saa silti pidettyä halvempana kuin vuokralla. Omakotitalo nyt voi osoittautua asumiskelvottomaksi, arvottomaksi homeröttelöksi, mutta hinnasta päätellen varmaan puhutaankin nyt kerrostaloasunnosta.

Ja todennäköisesti sulla nyt on vaan pahan sortin ostoskrapula, kyllä ne ajatukset siitä kuukausien myötä selkiää.
 
[QUOTE="emelie";29282947]Lainaa n. 220 000 ja vuositulot n. 80 000 bruttona. Nyt vähemmän, kun olen kotona. Täällä tuntuu, ettei ole vaihtoehtoja - on asuttava ikuisesti vuokralla tai sitten elettävä sen jättilainan kanssa. En suostunut muuttamaan ympäryskuntiin ja syytän siitä itseäni. Lähinnä pelottaa se koronnousu.[/QUOTE]

No kyllä täällä PK-seudulla myös myyydään 3h+k asuntoja esim hintaan 120 000e. Kaikki riippuu siitä, mitä haluaa. Toki ne asunnot on sit vähän vanhempia ja heikkokuntoisia.

Missä sä sitten aikaisemmin olet elänyt, onko sulla siis sopeutumisvaikeuksia Helsinkiin?

Jos sä olisit taas kehyskunnassa, niin voisit tuskailla parin vuoden päästä, kun on niin pitkä työmatka ja lapsi joutuu olemaan 7,5h+työmatkat yksin.

Helsingissä asuntojen hinnat ovat nousseet, kun kehyskunnissa taas laskeneet. Ehkä se teidän jälleenmyyntiarvo pysyy paremmin.
 
Ei tuo ole iso laina teidän tuloillanne. Ihan normaali lainamäärä Helsingissä, jopa aika pieni perheasunnosta. Yli 350 000 jos menisi niin sitten ymmärtäisin huolesi.
 
moikka, mulla on vähän samanlainen ongelma, kuin sulla. Muutettiin rauhalliselle vantaalaiselle alueelle rivitaloon. Aluks olin ihan innoissani, voidessamme muuttaa pois kerrostalosta. JOstain syystä tää asunto ei vaan tunnu kodilta, samalla tavalla, kuin edellinen koti. haluaisin muuttaa täältä pois, mutta mulla ei ole mitään paikkaa mihin mennä, jos jäisin yksin, niin eläkkeeni ei riittäisi juurikaan muuhun, kuin asumiseen.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa