Uusi eläinsuojelulaki. Uskomatonta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Niina se on
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

Niina se on

Vieras
No niin elikkäs minusta tämä.. no lukekaa
Uuteen eläinsuojelulakiin on tulossa osaamis- ja pätevyysvaatimus kaikille eläintenpitäjille, uutisoi Keskisuomalainen. Vaatimus koskee myös lemmikkien omistajia.

Seuraavaksi tarvitseekin opiskella lastenhoitajaksi että saa pitää lapsensa/tehdä lapsia?

Tottakai olen sitä mieltä että jos on hankkimassa lemmikkiä pitää olla selvittää hoito ja tila vaatimukset.ja huolehtia asiallisesti lemmikeistä.
Mutta että laki sanoisi että pitäisi olla lain vaatima pätevyys ja osaaminen (joka pitää pystyä varmaan osoittamaan). Niin tämähän on jo melkoista holhoamista

Otin selvää kuinka helppoa on päästä suorittamaan eläintenhoitajan ammattitutkintoa. Hakijoita oli tänä vuonna 650-henkilöä ja opiskelupaikkoja 20 henkilölle.

Eli siis eläintenhoitoalan koulutusta on lisättävä paljon! Ja koska ihmisiä ei voi asettaa eriarvoiseen asemaan varallisuuden petusteella, pitäisi siis koulutuksen olla ilmainen, kuka maksaa? Sipilä? Sey ? Valtio ? Koska täytyyhän tarvittava koulutus olla kaikkien saatavilla ja täytyyhän osaamisestaan saada mustaa valkoiselle.

Mielestäni tämä lakimuutos pitäisi tulla julkiseen äänestykseen.

Kannatan kyllä sitä että eläimiä pitää hoitaa hyvin ja suojella. Mutta tämä menee osittain kyllä samaan kastiin kuin aikoinaan kettutyttöjen minkkien vapautus!-suuri eläinsuojeluteko, eikö ? Pääsivät tappamaan ja syömään paikalliset pieneläimet ja linnunpoikaset ja maajussien kanat.

Kennelit ja eläunkauppiaat toki hyvä velvoittaa opintojen pariin jotta oikea tieto siirtyy eteenpäin.
 
Minusta tämä on kauan kaivattu uudistus, ja perustuu aivan arkijärkeen. Suomessa on paljon aivan tavallisten ihmisten tekemiä eläinsojelurikoksia. Suomessa esimerkiksi hylätään vuosittain 20 000 kissaa. Jokainen voi ymmärtää, kuinka kissa kärsii kituessaan hylättynä ja sairaana ja kuollessaan lopulta nälkään tai paleltumavammoihin. Kissan hylkäämistä ei voi perustalla millään muulla, kuin omistajan idioottimaisuudella. On hyvä että saadaan jonkinlaista rekisteriä siitä, ketkä riemuidiootit näitä kissoja ottavat ja sitten hylkäävät, ja ketkä ääliöt näitä kissoja heille myyvät ja miksi ihmeessä.
Sama laittomasti Suomeen tuotujen pentutehtaiden pentujen kanssa. Omistajat tilittävät silmät pyöreinä, että ei me tiedetty, että jos ostaa koiran marketin parkkipaikalla jonkun takakontista, että siinä vois olla jotain hämärää. Hei haloo, niinhän me on ostettu kaikki muutkin asiat virolaisilta trokareilta ilman kuitteja, miksei sitten koiraakin? On jo korkea aika saada näidenkin paksuun kalloon vähän järkeä siitä, että eläimelläkin on jonkinlaisia oikeuksia edes siedettävään elämään.

En ymmärrä miksi joku vastustaisi tätä uudistusta. Pelottaako, ettei enää saakaan kohdella eläimiä kuin tavaroita. Että kun uudistusksen myötä ei voi enää vedota ettei tiennyt eikä osannut, pitäisikin ottaa vähän enemmän vastuuta käytöksestään.
Olisi myös korkea aika saada siihen lapsentekoonkin jonkinlainen tutkinto, ja sitä ennen luotettava ilmainen ehkäisy kaikille lisääntymisikäisille. Mikään ei ole tälle yhteiskunnalle niin kallista, kuin yrittää paikata huonojen vanhempien tekemiä virheitä. Mikään.
Perheissä joissa eläimiä kohdellaan huonosti, kohdellaan aina huonosti myös lapsia. Nämä kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä. Väkivaltaiset, välinpitämättömät, tunnekylmät ja sadistiset ihmsiet eivät välitä, onko se lapsi vai eläin joka kärsii, pääasia että joku kärsii.
 
Minusta vaatimus on hyvä. Monet kepulaiset eivät pidä huilta eläimistä:

Hallitus perui possulle luvatut karsinakoot – pienentää sikaloiden tilavaatimuksia
Tilalliset eivät ole rahanpuutteessa toteuttaneet remontteja, jotka nykylaki vaatisi viimeistään vuonna 2017. Elintilalla on iso merkitys sian hyvinvoinnille.

19.3.2017 klo 18:03
13-3-7501630.jpg

Yle
5982
Laki tuotantosikojen tilavaatimuksista höllenee. Hallitus antoi torstaina eduskunnalle asetusmuutoksen, joka pienentää sikojen vähimmäiselintilaa sikaloissa nykylakiin nähden.

Taustalla on sianlihan tuotannon taloudellinen kriisi, perustelee maa- ja metsätalousministeriö. Sen mukaan nykylain vaatimuksia on pakko muuttaa.

Tilavaatimus laissa
  • Tällä haavaa laki vaatii, että esimerkiksi pienintä, alle 30-kiloista porsasta kohti on 0,4 neliömetriä lattiaa.
    Teurasikäiselle 110–130 kilon sialle laki vaati 1,0 neliömetriä.
  • Vastaisuudessa käyttöön tulisi suurimmaksi osaksi sian elinikää ja elopainoa laskennallinen kaava.
    Sian paino jaettaisiin luvulla 130, saatuun lukuun lisättäisiin 0,17 ja lopputulos olisi sialle vaadittu neliömäärä.
  • Se kuulostaa eläinsuojeluvalvonnan korvaan hankalalta. Aluehallintovirastot ovat ilmoittaneet ministeriölle, että silmämääräinen painoarvio ei enää riittäisi ja käytännössä joka sika pitäisi punnita.
    Se ei ole virastojen mukaan realismia.
Nykylain väljemmät neliömetrit eivät edes ole sikaloissa yleisesti käytössä – niille oli annettu siirtymäaikaa vuoteen 2018. Nyt kun takarajaan olisi ollut alle vuosi eivätkä sikalat ole joukolla laajennuksiin ryhtyneet, hallitus jatkaa siirtymäaikaa peräti vuoteen 2025.

Samalla uusi laskentakaava tarkoittaa, ettei karsinoita tarvitsekaan laajentaa niin paljon. Alle 10-kiloisten porsaiden tilavaatimus pienenisi EU:n minimiin, 0,15 neliömetriin eläintä kohti.

Animalia: Talous jyrää eläinten yli
Animalia ja Suomen Eläinsuojeluyhdistys ovat erittäin pettyneitä. Tuottajien ahdingolla perusteleminen ei vakuuta Animalian eläinsuojeluasiantuntijaa Laura Uotilaa esimerkiksi takarajan lykkäämisestä.

– Ei kyllä hirveästi riitä ymmärrystä. Kuitenkin on tiedetty kuusi vuotta, että se on tulossa. Tuntuu kohtuuttomalta, että näin selkeästi annetaan talouden jyrätä eläinten hyvinvoinnin yli.

Kun ministeriö pyysi lausuntoja lain rukkaamisesta, eläimistä olivat huolissaan muutkin kuin suojelujärjestöt. Helsingin yliopisto piti sitä sikojen hyvinvoinnin kannalta "hyvin valitettavana". Eläinlääkäriliitto moitti toistuvia siirtymäaikoja. Aluehallintovirasto arvioi, ettei siirtymäaikoja enää otettaisi vakavasti ja saatetaan luottaa, että jatkossakin liikenee lykkäystä taloudellisen tolan verukkeella.

– Nyt annetaan taas seitsemän vuotta lisäaikaa eikä kukaan tiedä, mitä sen jälkeen käy, komppaa Animalian Uotila.

Mihin sika tarvitsee tilaa?
  • Tonkiminen on sialle mitä ominaisinta tekemistä.
  • Tuotantosikalassa eletään usein betonipohjaisissa karsinoissa, mihin heitetään hieman olkia tai sanomalehtisilppua.
  • Kun ahtaudessa ei voi tonkia, sika tekee muuta.
    Ongelmia ovat toisten sikojen pureminen ja stressi, jos karsinassa ei mahdu väistämään.
  • Sika on siisti eläin, jolla lajinomaisesti olisi karsinassa selkeä osa tehdä tarpeet. Kun on ahdasta, tähän ei pystytä.
Laskentakaava parantaa tietynpainoisten, jo teurasikäisten sikojen tilakokoja, mutta heikentää toisten. Suojelujärjestö alleviivaa, että tietynpainoisten sikojen tila jää lähes kolmanneksen pienemmäksi kuin nykylaissa. Kannanotossaan Animalia muistuttaa myös kansalaisten enemmistön tahdosta ja viimeisimmästä Eurobarometrista, missä 90 prosenttia suomalaisista halusi parempaa suojelua tuotantoeläimille.

13-3-8484588.jpg

Mirva Ekman / Yle
On selvää, että sikatilallisten ahdinko on painanut eniten lain rukkauksessa. Sillä ei ole vaikutuksia valtiontalouteen, mutta tuottajien ei nyt välittömästi tarvitse käyttää rahaa laajennuksiin tai harventaa sikojen määrää.

Ministeriön muistiossa todetaan, että sikatalouden kannattavuus on ollut pitkään huono eikä markkinatilanne olisi tuottajien mukaan paranemassa 3–5 vuoteen. Investoinnit ovat olleet pysähdyksissä – mikä käytännössä tarkoittaa, ettei tilavaatimusten edellyttämiin laajennuksiin ole alettu. Myöskään pienempi sikamäärä ei olisi velkaantuneilla tiloilla mahdollista, muistiossa sanotaan.

Tuottajat: Sikaoloja pitäisi parantaa koko EU:ssa
Animalia ja SEY ovat yhdessä esittäneet, että Suomi keskittyisi eettisempään erikoistuotantoon, jossa tuotantomäärä olisi pienempää mutta tuottajalle jäisi parempi hinta. Järjestöjen mielestä Suomen ei ole edes järkevää kilpailla lihan halpatuotannolla Euroopassa.

Mikä luomusiassa maksaa?
  • Erikoisrehut ja imetysaika.
  • Normaalisti tuotantoemakko imettää 4 viikkoa, luomusäännöksissä 6.
  • Se tarkoittaa vähemmän pahnueita vuodessa, eli korkeampaa hintapainetta sikaa kohti.
  • Suomessa toimii kymmenkunta merkittävää luomusikalaa.
– Jos kuluttajat haluavat että tulee eettistä tuotantoa, sitä aivan varmasti tehdään. Mutta sille pitää olla markkina, kommentoi Sikayrittäjien puheenjohtaja Martin Ylikännö. Hänen omin sanoinsa esimerkiksi luomusika "on tolkuttoman kallista ja kuluttajilla on halvempia vaihtoehtoja".

13-3-6966262.jpg

Antti Laakso / Yle
Ylikännön mielestä pattitilanne pitäisi ratkoa sillä, että koko EU sopisi sian hyvinvoinnille paremmista tilavaatimuksista yhtä aikaa. Nykylaki tekisi Ylikännön mukaan suomalaissioille unionin väljimmät karsinat.

– Sinänsä se ei tietenkään ole huono. Mutta se pitää jollain rahoittaa. Ei voi olla niin, että meillä on 50 prosenttia isommat sikalat kuin tanskalaisilla, mutta marketin hyllyssä pitäisi sitten olla järkevän hintaisia.

Uusi asetus on tulossa voimaan maanantaina.

http://yle.fi/uutiset/3-9516363?origin=rss
 
Ymmärrän sikaloiden luomuvaatimukset, mut myöntäisipä EU/valtio rahaa sikalanpitäjille niihin laajennuksiin.
Sikatilalliset on tosi kovilla muutenkin nykyään ja moni joutuu lopettamaan kun ei ole rahaa edes rehuihin. Työpäivät 12-16-tuntisia jne.
 
No olisit nyt jakanut edes suoran linkin uutiseen... Tai johonkin lähteeseen, missä on kerrottu, että lemmikkien omistajien on käytävä joku eläintenhoitajan koulutus. Nopealla vilkaisulla löysin kyllä maininnan kaikkien lemmikkien rekisteröinnistä, mutta en mistään koultuksesta niiden pitoon. Ja senkin minä haluan nähdä KENELLÄ on resursseja näitä valvoa. Jos mulla on sisäkissoja, niin kukaan, ei kukaan viranomsinen osaa tulla multa kyselemään jotain eläintenpitopassia saati hakemaan niitä pois.
 

Yhteistyössä