uusi ihana masuasukki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Petetty ja jätetty
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

Petetty ja jätetty

Vieras
Kuinka olette ihmiset selvinneet ku mies pettää ja olette raskaana, Itse olen rv18 ukolla uusi nainen. mieheni väittää ettei lapsi ole hänen, ja hoitelee sitä uutta emäntäänsä tuolla jossain , näin meni mun pääsiäinen... toissa päivänä asia mulle valkeni ,mut on vissii kestänyt jo parisen viikkoa ja minä en ole huomannut. Kuinka nyt käy, jään tietenkin yksin vauvani kanssa? miten kertoa neuvolassa asiasta ja mistä saan tukea, muualta kun ystäviltä joille en edes ole kehdannut kertoa asian oikeaa laitaa. Vauvan haluan pitää itse. Ex-mieheni ei suostu puhumaan minulle mitään ja syyttää tilanteesta minua. Ja minähän en tietenkään ole syyllinen.
 
Kerro ihmeessä asiasta neuvolassa.Pääset juttelelemaan neuvolapsykologin kanssa jos vain haluat.Selviät varmasti myös yksin vauvan kanssa muiden läheisten avustuksella ja voit saada myös apua kunnan perhetyöstä.
 
Hei,

Järkyttävää, tähän en voi muuta todeta kuin että pärjäät takuulla paremmin yksin kuin tuollaisen pettävän luuserin kanssa. Voimia sinulle, jos sinulla on läheisiä sukulaisia ja ystäviä, uskoudu heille, he varmasti auttavat ja tukevat sinua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Petetty ja jätetty;10491205:
miten kertoa neuvolassa asiasta ja mistä saan tukea, muualta kun ystäviltä joille en edes ole kehdannut kertoa asian oikeaa laitaa. Vauvan haluan pitää itse. Ex-mieheni ei suostu puhumaan minulle mitään ja syyttää tilanteesta minua. Ja minähän en tietenkään ole syyllinen.

Aika törkeää ja keskenkasvuista mieheltä! Oliko vauva muuten suunniteltu vai ei?

Mutta asiaan... Puhu rohkeasti! Mieshän tässä on se törkimys ollut, et sinä! Joten ei sinulla ole mitään hävettävää! Tsemppiä!
 
Aika törkeää ja keskenkasvuista mieheltä! Oliko vauva muuten suunniteltu vai ei?

Mutta asiaan... Puhu rohkeasti! Mieshän tässä on se törkimys ollut, et sinä! Joten ei sinulla ole mitään hävettävää! Tsemppiä!


ei varsinaisesti ollut suunniteltu, sain keskenmenon 2 vuotta sitten sen jälkeen emme käyttäneet ehkäisyä, kumpikin vauvan halusi. mutta keskenmenon jälkeen asiasta ei keskusteltu juurikaan. Pitää kai se neuvolassa kertoa ja varmaan muillekin ystäville mutta kun ei millään kestä puhua koko asiasta. eikä edes juuri ajatella koko asiaa. itku tulee helposti, (yllätten) töissäkin vähän hankalaa ku eivät tiedä että odotan eikä varsinkaan sitä että mieheni on noin tehnyt, mutta eiköhän tämä tästä jossain vaiheessa tasaannu, ehkä.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja Petetty ja jätetty;10492326:
ei varsinaisesti ollut suunniteltu, sain keskenmenon 2 vuotta sitten sen jälkeen emme käyttäneet ehkäisyä, kumpikin vauvan halusi. mutta keskenmenon jälkeen asiasta ei keskusteltu juurikaan. Pitää kai se neuvolassa kertoa ja varmaan muillekin ystäville mutta kun ei millään kestä puhua koko asiasta. eikä edes juuri ajatella koko asiaa. itku tulee helposti, (yllätten) töissäkin vähän hankalaa ku eivät tiedä että odotan eikä varsinkaan sitä että mieheni on noin tehnyt, mutta eiköhän tämä tästä jossain vaiheessa tasaannu, ehkä.

Mies on oikea tuplatörkimys, jos olette yhdessä olleet noin pitkään ja vauva on ollut tervetullut, koska ehkäisyä ei ole käytetty.

Raskautesi on jo niin pitkällä, että sinun on pakko alkaa puhua. Ja varsinkin neuvolassa, koska sieltä voit saada tarvittaessa / halutessasi keskusteluapua myös raskauden ja miehesi typerän käytöksen käsittelyyn. Ikävät(kin) asiat on valitettavasti kohdattava!
 
Mies on oikea tuplatörkimys, jos olette yhdessä olleet noin pitkään ja vauva on ollut tervetullut, koska ehkäisyä ei ole käytetty.

Raskautesi on jo niin pitkällä, että sinun on pakko alkaa puhua. Ja varsinkin neuvolassa, koska sieltä voit saada tarvittaessa / halutessasi keskusteluapua myös raskauden ja miehesi typerän käytöksen käsittelyyn. Ikävät(kin) asiat on valitettavasti kohdattava!


Niin kai sitä olis alettava puhua, tuntuu vain ihan ylitse pääsemättömältä asialta avata tuosta aiheesta suunsa. ihan idioottimainen olotila. Ja kun en edes tiedä onko tuota jatkunut pidempäänkin? mahdollisesti on nimittäin voinut jatkuakkin ja minä vaan olen haaveillut tulevasta vauvasta.
 
Viimeksi muokattu:
Avomieheni siis kertoi rakastavansa toista naista juuri äitiysloman alkamisen kynnyksellä. Vauva on haluttu ja sitä reilu puoli vuotta yritetty. Vanha heila ollut häneen yhteydessä kaksi kolme kuukautta aikaisemmin ja sanonut haluavansa jatkaa siitä mihin olivat jääneet. Siitähän sitten mennyt mieheni pasmat sekaisin, ja lopulta ilmoitti asiasta mulle. Olen todella hajalla. Vielä ei olla virallisesti erottu, saman katon alla edelleen ja jotain selvyyttä ja ratkaisua yritetään hakea. Äijälle asiasta mun kanssa puhuminen on todella vaikeaa, enkä tiedä vielä mitä tapahtuu. Erosta ollaan tietenkin puhuttu mutta miehelle on tämä vauva kuitenkin tärkeä. Laskettu aika on ensi viikolla, joten jotenkin pitää yrittää pitää paletti kasassa. Todella ihanaa aikaa.

Ap:lle tsemppiä ja voimia jaksamiseen. Mua helpottaa paljon ajatus tästä syntyvästä vauvasta ja suosittelen että kerrot neuvolassa asiasta. Mun neuvolatätini on ollut todella ihana ja asiasta puhuminen on helpottanut paljon. Häneltä saan myös paljon neuvoja ja tukea. Tämä ei tietenkään helpota sua tällä hetkellä, mutta sulla on kuitenkin aikaa järjestää asiat kuntoon ennen kuin lapsi syntyy.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Huono arpaonni täälläkin;10493432:
Avomieheni siis kertoi rakastavansa toista naista juuri äitiysloman alkamisen kynnyksellä. Vauva on haluttu ja sitä reilu puoli vuotta yritetty. Vanha heila ollut häneen yhteydessä kaksi kolme kuukautta aikaisemmin ja sanonut haluavansa jatkaa siitä mihin olivat jääneet. Siitähän sitten mennyt mieheni pasmat sekaisin, ja lopulta ilmoitti asiasta mulle. Olen todella hajalla. Vielä ei olla virallisesti erottu, saman katon alla edelleen ja jotain selvyyttä ja ratkaisua yritetään hakea. Äijälle asiasta mun kanssa puhuminen on todella vaikeaa, enkä tiedä vielä mitä tapahtuu. Erosta ollaan tietenkin puhuttu mutta miehelle on tämä vauva kuitenkin tärkeä. Laskettu aika on ensi viikolla, joten jotenkin pitää yrittää pitää paletti kasassa. Todella ihanaa aikaa.

Ap:lle tsemppiä ja voimia jaksamiseen. Mua helpottaa paljon ajatus tästä syntyvästä vauvasta ja suosittelen että kerrot neuvolassa asiasta. Mun neuvolatätini on ollut todella ihana ja asiasta puhuminen on helpottanut paljon. Häneltä saan myös paljon neuvoja ja tukea. Tämä ei tietenkään helpota sua tällä hetkellä, mutta sulla on kuitenkin aikaa järjestää asiat kuntoon ennen kuin lapsi syntyy.

Juu, nyt on puhuttu , tänään soitin päivystävälle lääkrille, sain ajan ja nyt on opamox 15 mg resepti taskussa ja psykologille aika varattuna. Lääkkeitä en haluaisi syödä ,vauvan takia. Mutta sanoivat ettei ole näillä rv :llä haitaksi, kun lapsi enää vain kasvaa. Että näillä eväillä mennään. Ex kumppani, ei lasta halua sen kertoi minulle tänään, mutta ei se mitään, tuskin lapsikaan tuollaista luuseri isää tarvitsee. Varmaan elämä helpompaa ilman ukkoa, ja nyt ei tarvitse miettiä kun omaa ja vauvan hyvinvointia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Petetty ja jätetty;10493957:
Juu, nyt on puhuttu , tänään soitin päivystävälle lääkrille, sain ajan ja nyt on opamox 15 mg resepti taskussa ja psykologille aika varattuna. Lääkkeitä en haluaisi syödä ,vauvan takia. Mutta sanoivat ettei ole näillä rv :llä haitaksi, kun lapsi enää vain kasvaa. Että näillä eväillä mennään. Ex kumppani, ei lasta halua sen kertoi minulle tänään, mutta ei se mitään, tuskin lapsikaan tuollaista luuseri isää tarvitsee. Varmaan elämä helpompaa ilman ukkoa, ja nyt ei tarvitse miettiä kun omaa ja vauvan hyvinvointia.

Sitähän ei tietenkään tiedä miten ex-ukkosi mieli muuttuu kun vauva on syntynyt. Ehkä yrittää palata vielä maitojunalla kotiin.

Mun tilanteessa veetumaista on se, etten teidä miten paljon äijä mulle vielä valehtelee. Olen niin loppumetreillä raskaudessa että voi olla että yrittää pitää mulla jotain toivoa yllä että voidaan saada tää juttu vielä toimimaan.En kyllä ole varma että haluanko sitä, mut vauva voi jo syntyä ensi yönä, joten en ole ihan täydessä terässä miettimään tulevaisuutta kovin pitkälle. Äijä meinaan suurimmassa avoimuuden puuskassaan ja vielä eroa vahvasti haluavana, kysyi että voiko hänen uusi rakkaansa joskus hakea vauvan hoitoon jos hän ei pääse ajoissa töistä!! Ei enää mulle myönnä että heillä olisi jotain tulevaisuuden suunnitelmia, en tiedä miten saisin rehellisiä vastauksia. Pitää varmaan alkaa kiristää yksinhuoltajuudella, vaikka en sitä haluaisi.

Paskamainen tilanne molemmilla. Sä kuitenkin tiedät mitä ex-ukkosi haluaa ja ei halua, jos se nyt mitään lohduttaa. Mä joudun kokoajan arvailemaan mitä toisen mielessä liikkuu, kun vastaus on aina "emmä tiedä", "katotaan päivä kerrallaan" Olisin jo lähtinyt lätkimään, jos tätä pientä ei olisi tulossa.

Koita jaksaa ja toivottavasti pystyt saamaan itsesi kokoon ilman lääkkeitä. Onneksi kohta tulee kesä!
 
Joo ei voi tosiaan ymmärtää kuka haluaa tollasen miehen itelleen, joka jättää raskaana olevan puolisonsa tosta noin vaan, hahah! Onnee vaan, melkoinen "saalis" tämä mies tosiaan on. Eipä tämä uusi suhde kovin onnellisissa merkeissä ala, ei voi muuta sanoa...

Tsemppiä ja halauksia teille odottajille <3
 
Alkuperäinen kirjoittaja Huono arpaonni täälläkin;10494354:
Sitähän ei tietenkään tiedä miten ex-ukkosi mieli muuttuu kun vauva on syntynyt. Ehkä yrittää palata vielä maitojunalla kotiin.

Mun tilanteessa veetumaista on se, etten teidä miten paljon äijä mulle vielä valehtelee. Olen niin loppumetreillä raskaudessa että voi olla että yrittää pitää mulla jotain toivoa yllä että voidaan saada tää juttu vielä toimimaan.En kyllä ole varma että haluanko sitä, mut vauva voi jo syntyä ensi yönä, joten en ole ihan täydessä terässä miettimään tulevaisuutta kovin pitkälle. Äijä meinaan suurimmassa avoimuuden puuskassaan ja vielä eroa vahvasti haluavana, kysyi että voiko hänen uusi rakkaansa joskus hakea vauvan hoitoon jos hän ei pääse ajoissa töistä!! Ei enää mulle myönnä että heillä olisi jotain tulevaisuuden suunnitelmia, en tiedä miten saisin rehellisiä vastauksia. Pitää varmaan alkaa kiristää yksinhuoltajuudella, vaikka en sitä haluaisi.

Paskamainen tilanne molemmilla. Sä kuitenkin tiedät mitä ex-ukkosi haluaa ja ei halua, jos se nyt mitään lohduttaa. Mä joudun kokoajan arvailemaan mitä toisen mielessä liikkuu, kun vastaus on aina "emmä tiedä", "katotaan päivä kerrallaan" Olisin jo lähtinyt lätkimään, jos tätä pientä ei olisi tulossa.

Koita jaksaa ja toivottavasti pystyt saamaan itsesi kokoon ilman lääkkeitä. Onneksi kohta tulee kesä!

Juu yritetää saada itsemme kuntoon. Itsellä vaikea tilanne , mutta niin kyllä sinullakin, ehkä vielä vaikeampi.
En kyllä ukkoani takas ottasi vaikka haluaisikin, tiedä koska saa samanlaisen päähän piston ja silloin voisi olla jo se vauva joka tuntee perheenään sekä isän että äidin.
Silloin olisi varmaan vieläkin hankalampaa, kun olisi myös lapsi ikävöimässä isäänsä.
Mutta nyt kun on saanut nukuttua edes yhden yön alkaa tuntumaan olo hiukan normaalimmalta.
Että eiköhän tämä jossain vaiheessa tästä, illalla joutuu lääkkeen ottamnna että uni tulisi, mutta en kauaa niitä aio syödä, uutta asuntoa aloin tänään etsimään, toiselta paikkakunnalta ja huomenna aion kertoa töissä raskaudestani. Että näillä eväillä mennään, toistaiseksi.
 
Sisukkaita naisia kyllä olette molemmat! Olen todella pahoillani siitä, mikä teidän tilanne nyt on. Mutta koittakaa uskoa siihen, että vielä se aurinko paistaa suurella sydämellä teillekin ja onhan teille tulossa ihanat pienet vauvat. Paljon voimia ja jaksamista asioiden selvittämiseen!!
 

Yhteistyössä