uusi laki (avoliitto + lapsi + 5v.)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kepsis
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
No miksi sillon pitää vaatiakaan samoja oikeuksia? Vähän kummallista. Miksi yhteiskunnan pitää tunnustaa avoliitto, jos ne ihmiset ei halua sitoutua laillisesti, yhteiskunnan edessä?

Siis miksi ei voida hyväksyä avoliittoa sitoutumismuodoksi eikä vain sitä aikansa elänyttä avioliittoa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tällainen tilanne;22531858:
Nytkö mies sitten voisi uuden lain perusteella erota minusta ja vaatia minulta taloudellista hyvitystä? Millä todistan ettei hän ole auttanut minua kartuttamaan omaisuuttani yhdessä asumisen aikana? Lasketaanko osallistuminen normaaleihin juokseviin menoihin jotenkin omaisuuteni kartuttamiseksi? Aika epäoikeudenmukaiselta kuulostaa, jos laki tarjoaa mahdollisuuden tällaiseen rahastukseen. Onneksi meillä ei ole eroa näköpiirissä...
No nämä ovat juuri niitä kysymyksiä, joista aikanaan saadaan ennakkotapauksia. Millä todistetaan, että omaisuutesi karttuminen on tai ei ole ollut avomiehesi ansiota...siinäpä asianajajille puuhaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tällainen tilanne;22531858:
Entäpä meidän perheemme tilanne? Avomieheni muutti luokseni asumaan omistamaani asuntoon, kun aloin odottaa yhteistä lastamme. Avomieheni raha-asiat ovat aina olleet huonolla tolalla, joten yhteisen asunnon ostaminen ei tullut kyseeseen. Minun kolmiossani oli tilaa koko porukalle, joten teimme sitten näin. Sovimme miten juoksevat kulut hoidetaan niin että molemmat osallistuvat niihin tasapuolisesti, mutta minä jatkoin yksin asuntolainani lyhentämistä - mies ei ole osallistunut siihen.

Minä hoidin lastamme kotona 1 v 6 kk ikään asti ja maksoin säästöistäni asuntolainan lyhennykset ja muut omat menoni. Hiukan pidin lyhennysvapaatakin lainasta. Mies ei hoitanut lasta kotona, eikä ole misään vaiheessa auttanut lainanlyhennyksissä. Siksi en voinut olla pidempään kotona lasta hoitamassa, koska säästöni eivät pitemmälle riittäneet eikä mies kyennyt eikä edes halunnut ottaa päävastuuta perheemme elatuksesta.

Nytkö mies sitten voisi uuden lain perusteella erota minusta ja vaatia minulta taloudellista hyvitystä? Millä todistan ettei hän ole auttanut minua kartuttamaan omaisuuttani yhdessä asumisen aikana? Lasketaanko osallistuminen normaaleihin juokseviin menoihin jotenkin omaisuuteni kartuttamiseksi? Aika epäoikeudenmukaiselta kuulostaa, jos laki tarjoaa mahdollisuuden tällaiseen rahastukseen. Onneksi meillä ei ole eroa näköpiirissä...

Miehellesi kuuluu puolet omaisuudestasi. Saas nähdä kun mies lukee lehdistä uudesta laista, niin eiköhän ala euron kuvat kiiltämään silmissä ja vaatimaan hyvitystä.
 
:flower: Näin!!

Mä en ymmärrä, mä en ymmärrä, mä en ymmärrä... Yhteiskunnan pitäisi muka tunnustaa yhteinen liitto vaikkei pariskunta halua yhteiskunnalle tunnustaa liittoansa avioliiton kautta :laugh: Naurettavaa, oikeasti.

Mun mielestä on aika hemmetinmoista liiton tunnustamista, että asutaan yhdessä, on lapsia, yhteinen velka ja asunto.

Miksi pitääs todistella jeesustelijoille mitään koska ei ne kuitenkaan hyväksy avoliittoa.
 
Mitä helvataa sä sönkötät? Mitä mä olen tässä nyt muka rajoottamassa? :O Sä ja muut tässä nyt rähisette tuota lakia vastaan ja näin ollen avoliitossa elävien oikeuksia vastaan.

Sinä olet sitä mieltä, että saman katon alla asuvat aikuiset joilla on yhteinen lapsi ovat automaattisesti avopari johon tulisi soveltaa tuota "kompensaatiolakia".

Näin ei aina ole. Sinä siis rajoittaisit ihmisten henkilökohtaisia valintoja tunkemalla heidät kaikki samaan muottiin. Todellisuudessa pariskuntia voi olla hyvin erilaisia ja heillä hyvin eri ajatuksia siitä, minkälaisia oikeuksia tai velvollisuuksia heidän parisuhteeseen kuuluu. Sinä langettaisit näitä oikeuksia ja velvollisuuksia automaattisesti, ilman mitään valinnanvapautta.

Jos haluaa parisuhteeseensa laillisia oikeuksia niin voisi myös kertoa yhteiskunnalle siitä parisuhteestaan ja siitä, että on sitoutunut. Meillä se on ollut tapana tehdä avioliiton kautta.
 
En lukenut koko ketjua, mutta olen miettinyt, onko Suomessa jotenkin mahdotonta tehdä jonkin laista "avoehto" sopimusta. Eli jos ei olla naimisissa, mutta on niitä lapsia, asuntolainaa ja ollaan oltu yhdessä pitkään, tehtäisiin ihan juridinen sopimus siitä, miten eron tapahtuessa toimitaan. Sopimusta voitaisiin sitten välillä kenties päivittää, mikäli tilanteet muuttuvat, mutta toisi jonkinlaista turvaa ilman avioliittoa eläjille.

Itse laki on mielestäni epäonnistunut, sen valmistelussa on selkeästi jätetty ottamatta huomioon tiettyjä seikkoja, mm yksilön omaa valintaa.
 
Minä tulen näillä näkymin asumaan yhdessä miehen kanssa jonka kanssa teen lapsia. Emme ole parisuhteessa keskenämme.

Mutta mistä oikeuslaitos tämän tietäisi jos 10v päästä alkaisin vaatimaan kompensaatiota kotivuosista? Jos mä siis valehtelisin, ja sanoisin meidän eläneen parisuhteessa? Mistä ne tietäis?

No ei mistään. On ihan oma vikasi (ja tietysti miehen vika), että suostut tuollaisiin outoihin virityksiin. :)

Eihän minultakaan kukaan kysynyt, osallistuuko uusi avopuolisoni todellisuudessa minun lasteni nousseisiin päivähoitomaksuihin tai kompensoiko hän jotenkin lapsilisien yh-korotusten menetystä. Ihan puhtaasti lain perusteella tehtiin oletus (kela teki), että avoliitossa ollessani minä elän "avioliiton kaltaisissa olosuhteissa".
 
No miksi sillon pitää vaatiakaan samoja oikeuksia? Vähän kummallista. Miksi yhteiskunnan pitää tunnustaa avoliitto, jos ne ihmiset ei halua sitoutua laillisesti, yhteiskunnan edessä?



Itse haluaisin rekisteröityyn parisuhteeseen, en halua avioliitoon, mutta valitettavasti sitä ei heteroille suoda. Tosin nyt taitaa olla avoliitossakin melkolailla samat oikeudet. Kuinka muuten perimisoikeus avoliitossa?

Kysymys on vastenmielisyydestä mitä koen avioliittoa, reliikkiä menneiltä ajoilta, kohtaan ja homoseksuaalien syrjimisestä perheenä.
 
Mutta jos EI halua naimisiin!!!

No sit EI HALUA SITÄ AVIOLIITON TUOMAA TURVAA!!! Avioliiton sopimuksia voi muokata avioehdolla jos ne eivät tunnu sellaisenaan sopivalta.

Pitäiskö olla joku muu nimi sille jotta sä hyväksyisit sen? :xmas: Kutsutaan sitä vaikka "parisuhteen sitoutuneisuuden määrittelyksi", sellasen paperin saa allekirjoittaa jos haluaa virallistaa parisuhteensa ja sitä kautta saada niitä lainsuomia juttuja :xmas:

Miksi ei halua naimisiin jos haluaa avioliiton tai sen kaltaisen?
 
Sinä olet sitä mieltä, että saman katon alla asuvat aikuiset joilla on yhteinen lapsi ovat automaattisesti avopari johon tulisi soveltaa tuota "kompensaatiolakia".

Näin ei aina ole. Sinä siis rajoittaisit ihmisten henkilökohtaisia valintoja tunkemalla heidät kaikki samaan muottiin. Todellisuudessa pariskuntia voi olla hyvin erilaisia ja heillä hyvin eri ajatuksia siitä, minkälaisia oikeuksia tai velvollisuuksia heidän parisuhteeseen kuuluu. Sinä langettaisit näitä oikeuksia ja velvollisuuksia automaattisesti, ilman mitään valinnanvapautta.

Jos haluaa parisuhteeseensa laillisia oikeuksia niin voisi myös kertoa yhteiskunnalle siitä parisuhteestaan ja siitä, että on sitoutunut. Meillä se on ollut tapana tehdä avioliiton kautta.

Sä et sitten hyväksy sitä, että ihmiset voivat sitoutua toisiinsa ilman avioliittoa ja haluat rajoittaa oikiassa avoliitossa elävien oikeuksia.

Ei ole muitten moka jos sä rupiat tekemään jotakin ihmeellisiä viritelmiä. Eiköhän suurin osa yhdessä lapsia saavat pariskunnat jotka asuvat saman katon alla olematta naimisissa ole ihan oikiassa parisuhteessa ja tuollaaset muut jutut on pieni vähemmistö.
 
Avioliitto alkaa siitä kun se solmitaan ja päättyy siihen kun se puretaan. Mikä on avoliitto? Mistä se alkaa ja mihin se loppuu? Alkaako avoliitto siitä kun muuttaa jonkun kanssa yhteen asumaan, riippumatta siitä onko seurestellut kumppanin kanssa vuosia tai vaikka ei edes seurustelisi hänen kanssaan? Entä kun ero tulee, niin avioliitto päättyy tietyn ajan jälkeen eropaperien laitosta, riippumatta siitä onko kumppanit saaneet vielä omia asuntojaan. Avoparin ero päättyy ilmeisesti silloin, kun muutetaan erilleen.

Eli ei nämä säädökset ihan päälekkäisiäkään ole. Koskeeko uusi laki myös avioliitossa eläviä, jotka muuttavat erilleen yms?
 
Mun mielestä on aika hemmetinmoista liiton tunnustamista, että asutaan yhdessä, on lapsia, yhteinen velka ja asunto.

Miksi pitääs todistella jeesustelijoille mitään koska ei ne kuitenkaan hyväksy avoliittoa.

Sillä Jeesuksella ja avioliitolla ei edelleenkään ole mitään tekemistä keskenään...

Eli avoliitto on laiskan ihmisen avioliitto ja yhteiskunnan pitäisi se ymmärtää. Miks se on niin vaikeeta käydä vetäisemässä nimi avioliittopapereihin sillä lainanhaku- tai lapsentunnustamisreissulla, kun kerran on niin ilmiselvästi jo sitoutunut. Vois sen kai sit todeta ihan virallisestikin.
 
Sä et sitten hyväksy sitä, että ihmiset voivat sitoutua toisiinsa ilman avioliittoa ja haluat rajoittaa oikiassa avoliitossa elävien oikeuksia.

Ei ole muitten moka jos sä rupiat tekemään jotakin ihmeellisiä viritelmiä. Eiköhän suurin osa yhdessä lapsia saavat pariskunnat jotka asuvat saman katon alla olematta naimisissa ole ihan oikiassa parisuhteessa ja tuollaaset muut jutut on pieni vähemmistö.

Sun mielestä on siis oikein polkea pienten vähemmistöjen oikeuksia?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;22531973:
Jos ei halua naimisiin, miksi pitää erossa haluta puolison omaisuudestakaan mitään? Eikö sitä omaisuutta voisi sitten alun alkaenkin hankkia yhdessä siten, että kumpikin omistaa siitä osansa?

:D Mutku mäen haluu, mutkusitku kuiteski haluun... :D

Ihanaa Keittis, kun jaksat vielä asiallisesti vastailla näihin kommentteihin. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tällainen tilanne;22531858:
Entäpä meidän perheemme tilanne? Avomieheni muutti luokseni asumaan omistamaani asuntoon, kun aloin odottaa yhteistä lastamme. Avomieheni raha-asiat ovat aina olleet huonolla tolalla, joten yhteisen asunnon ostaminen ei tullut kyseeseen. Minun kolmiossani oli tilaa koko porukalle, joten teimme sitten näin. Sovimme miten juoksevat kulut hoidetaan niin että molemmat osallistuvat niihin tasapuolisesti, mutta minä jatkoin yksin asuntolainani lyhentämistä - mies ei ole osallistunut siihen.

Minä hoidin lastamme kotona 1 v 6 kk ikään asti ja maksoin säästöistäni asuntolainan lyhennykset ja muut omat menoni. Hiukan pidin lyhennysvapaatakin lainasta. Mies ei hoitanut lasta kotona, eikä ole misään vaiheessa auttanut lainanlyhennyksissä. Siksi en voinut olla pidempään kotona lasta hoitamassa, koska säästöni eivät pitemmälle riittäneet eikä mies kyennyt eikä edes halunnut ottaa päävastuuta perheemme elatuksesta.

Nytkö mies sitten voisi uuden lain perusteella erota minusta ja vaatia minulta taloudellista hyvitystä? Millä todistan ettei hän ole auttanut minua kartuttamaan omaisuuttani yhdessä asumisen aikana? Lasketaanko osallistuminen normaaleihin juokseviin menoihin jotenkin omaisuuteni kartuttamiseksi? Aika epäoikeudenmukaiselta kuulostaa, jos laki tarjoaa mahdollisuuden tällaiseen rahastukseen. Onneksi meillä ei ole eroa näköpiirissä...

Mikäli tämän kirjoittaja haluaa turvata omaisuutensa, kannattaisi hänen vähän äkkiä mennä naimisiin ja tehdä avioehto... :D
 

Yhteistyössä