K
"katri"
Vieras
Tuossahan tuo tulikin.. Eli miten muilla on sujunut.
Itse olen useamman kuukauden tapaillut erästä miestä ja nyt on sitten ollaan pikku hiljaa alettu tapailemaan niin että lapset mukana. Miehellä on 5v ja itsellä 12v, molemmat tyttöjä.
Lapset ovat kuin yö ja päivä, ehkä hieman iänkin takia. Miehen tyttö on vilkas, todella puhelias kun taas omani on rauhallinen, ujohko. Pienemmällä on nukkeleikit jne. ja oma tykkää enemmän piirrellä, lueskella, puuhastella omiaan yksin. Ollaan yhdessä ulkoiltu, pelailtu lautapelejä ja sitten lapset on kahelleen leikkineet. Nyt vaan tyttöni on alkanut tuskailemaan kun hän ei jaksa niin kauaa leikkiä näitä pienemmän leikkejä vaan mieluummin touhuaisi omiaan joista taas pienempi ei niin välitä. Ja olen huomannut että häntä hieman "ahdistaa" pienemmän kokoaikainen touhotus että leikitään ja leikitään. Ja pikkuinen taas suutahtaa kun hänen kanssaan ei leikitäkkään.
En tiiä stressaanko nyt sitten liikoja.. Ollaan tavattu aina ihan päiväseltään eli mitään yökyläilyjä ei olla tehty mutta ollaan kuitenkin oltu aina yhdessä useamman tunnin. Ja kyllähän tämä tästä varmaan tasoittuu ajan kanssa..
Mutta miten tosiaan muilla on sujunut kun olette tavanneet uuden ihmisen ja tällä on lapsia? Etenkin jos lapsilla on ikäeroa.
Itse olen useamman kuukauden tapaillut erästä miestä ja nyt on sitten ollaan pikku hiljaa alettu tapailemaan niin että lapset mukana. Miehellä on 5v ja itsellä 12v, molemmat tyttöjä.
Lapset ovat kuin yö ja päivä, ehkä hieman iänkin takia. Miehen tyttö on vilkas, todella puhelias kun taas omani on rauhallinen, ujohko. Pienemmällä on nukkeleikit jne. ja oma tykkää enemmän piirrellä, lueskella, puuhastella omiaan yksin. Ollaan yhdessä ulkoiltu, pelailtu lautapelejä ja sitten lapset on kahelleen leikkineet. Nyt vaan tyttöni on alkanut tuskailemaan kun hän ei jaksa niin kauaa leikkiä näitä pienemmän leikkejä vaan mieluummin touhuaisi omiaan joista taas pienempi ei niin välitä. Ja olen huomannut että häntä hieman "ahdistaa" pienemmän kokoaikainen touhotus että leikitään ja leikitään. Ja pikkuinen taas suutahtaa kun hänen kanssaan ei leikitäkkään.
En tiiä stressaanko nyt sitten liikoja.. Ollaan tavattu aina ihan päiväseltään eli mitään yökyläilyjä ei olla tehty mutta ollaan kuitenkin oltu aina yhdessä useamman tunnin. Ja kyllähän tämä tästä varmaan tasoittuu ajan kanssa..
Mutta miten tosiaan muilla on sujunut kun olette tavanneet uuden ihmisen ja tällä on lapsia? Etenkin jos lapsilla on ikäeroa.