Uusia ystäviä aikuisena?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hmmt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Olen saanut yhden ystävän aikuisena, mutta hänkin muutti pois :( Oli naapurini ja oltiin silloin tällöin törmätty pihalla ja hän sitten kerran pyyti mua luokseen kahville, niin sitä ystävystyttiin :) Noh, nytpäs ei sit enää ystäviä olekkaan tässä lähellä..
 
Minulta ei löydy yhtään kaveria tai ystävää läheltä. Lähimmät asuvat n. 150 km:n päässä, täysin netin ja puhelimen varassa ystävyys on.
Olisihan kiva, jos omistaisi jonkun kaverin edes 50 km:n säteellä, jotta voisi nähdä yms.
 
Mäkin ihmettelen et mistä niitä löytyisi. Eipä oo ystäviä pahemmin varsinkaan tällä paikkakunnalla :( Oon lapsen kanssa kotona päivät ni ei hirveesti missään tutustu. Välillä olis kiva kahvitella jonkun kanssa ja jutella.
 
Töissä voi sattumalta tavata samanhenkisiä ihmisiä. Mutta hanakalaa se on.

Minä en kotiäitiaikana ystävystynyt tai kaverustunutkaan kenenkään kanssa vaikka kävin aktiivisesti muskareissa, perhekerhoissa, avoimessa päiväkodissa. Siellä juttelen kyllä paljon ihmisille, mutta ei siellä oikein tutustu tarpeeksi paljon, että kukaan kutsuisi kylään tms. Moikkaan jos vastaan kävelevät.

Siispä netistä olen löytänyt 2 ihanaa ystävää aikuisiällä, lasten synnyttyä. Ihan näiltä tapaillaan/etsin ystävää palstoilta. Se on sellaista täsmäystävystymistä, kun löytää ihmisen lähimaastosta ja tietää että myös toisella olisi aikaa ja tilaus kaverille. Ja onhan se kiva että edes kavereita saa, jos ei nyt sydänystävää.
 
ehkä ihmiset on yliarkoja vastaamaan semmoisiin ilmoituksiin, tuntuu niin viralliselta että luulee jo luvanneensa ties mitä...

mä tästä aina paasaan, että kun mun mielestä pitäis ihmisten pitää semmoista kymmenen hengen kokelaslistaa, johon pääsee hyvin vähillä meriiteillä koeajalle, eikä tartte kiemurrella kummankaan vaikeana jos ei lopulta miellytä toisiinsa. Ettei koko homma olis niinkuin puolisoa oltais hakemassa. Kun siinähän paremmin ymmärtääkin ettei voi pitää kymmentä kokeella...
 
paasaan vähän viä: aatelkaa miten paljon helpompaa olis jos näitä lapsiperhetuttavuuksia solmittaisiin vapaammin, niin ettei tosiaan tartte lähteä merta edemmäs kalaan? Pitääkö tässä ruveta järjestöä perustamaan, missä talutetaan ihmisiä tutustumaan toisiinsa... hö?!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ahma:
paasaan vähän viä: aatelkaa miten paljon helpompaa olis jos näitä lapsiperhetuttavuuksia solmittaisiin vapaammin, niin ettei tosiaan tartte lähteä merta edemmäs kalaan? Pitääkö tässä ruveta järjestöä perustamaan, missä talutetaan ihmisiä tutustumaan toisiinsa... hö?!

Suomenna nyt vähän. Mitä tarkoitat?Miten näitä lapsiperhetuttavuuksia voi solmia vapaammin?

Miten voi luontevasti aloittaa puolitutulle kertomaan että tarvitsisi kavereita, ehtisikö hän tapaamaan joskus muuloinkin kuin kerran viikossa kerhon tiloissa.
Mä en keksi tähän ystävänpuute ongelmaan muuta ratkaisua kuin netti: ystävänhakupalstat.
 

Similar threads

Yhteistyössä