V*ttu ei jaksa tuota miehen rahanahnetta exää

[ei pää kestä]

Siis mitä vittua. Mieheni lapsen äiti, siis miehen ex, väittää että miehen vanhempien ja lapsen tätien ja setien antamat rahat kuuluu pistää lapsen omalle tilille tai antaa lapsen äidille, että hän saa hankittua lapselle niillä jotain näkyvää. Kun rahat jää miehen käyttöön, niin lapsi ei saa mitään näkyvää joka näkyis lähivanhemman luona, koska niillä rahoilla ostetut tavarat (kuten polkupyörä isän luo) ei ole hänen kotonaan vaan isän luona.

Voiko olla mitään ahneempaa? Eikö ole pääasia, että ne rahat menee lapseen?

Muutenkin naakka nosti kauheen metelin, kun isä lupas ostaa lapselle kengät ja ostikin. Mutta kun isä ilmoitti, että kun kengät käy pieneksi ne tulee palauttaa isälle, koska meillä on lapsi, joka tarvii ne kengät sitten parin vuoden päästä (jos ne on käyttökelpoiset vielä silloin). Ne kengätkin kuulemma kuuluis jäädä äidille. En kyllä ees tiedä mitä se niillä tekis, kun ei sillä edes ole muuta jälkikasvua.

 

[joo]

aika veemäiseltä tapaukselta kuullostaa...

 

[clivia]

Semmosta se on

 

[sutinasussu]

Elämä on joskus...

 

[Vieras]

Ohhoh, ei voi muuta sanoa. = 7

 

[Huspati Huta]

Minusta olisi fiksua olla tekemättä mitään kenkäsopimuksia suuntaan tai toiseen, kengät on sen lapsen, jolle ne on ostettu. Enkä naakoittelisi miehen exää.

 

[Gluteus maximus]

kuulostaa aika uskomattomalta tapaukselta!

 

[mä]

Ja asiahan ei varsinaisesti sulle kuulu vaan sen lapsen vanhemmille.

 

[hivenenhullu]

melko outoa... siis jos isä hankkii jotain vaatetta niin onhan se ihan loogista että kun jää pieneks niin palautetaan isälle joka tekee sitten mitä haluaa.. tai jos haluaa sitten myydä niin sitten sillä rahalla voi ostaa laspelle jotain uutta... mutta pointti siis se että kyllä se saa päättää joka sen on maksanut..
tosta sukulaisten antamista rahoista, siis ymmärrettävää että menevät lapsen tilille mutta se että niillä pitäis hankkia vain sellasia juttuja jota käytetään lähivanhemman luona on outoa... eikä niitä nyt tarvii sille äidille antaa..

 

[vieras]

Taidat kyllä olla itekin aika ämmä. Tuntuu, että sun olisi kannattanut ottaa ukko, joka on täysin koskematon.

 

[yxs vaan]

Minusta taas on uskomatonta että miehen lapsen äidistä tehdään rahanahne paska jos ei juuri nyt satu muistamaan kuka minkäkin vaatekappaleen osti. Itse ajattelisin näiin että voi olla parempi kun ette osta mitään ettei teille tule paha mieli,itse en ainakaan millään voi muistaa sainko juuri nuo farkut lapselleni omalta siskoltani vai veljeltäni ja kuka nyt tuon takinkaan osti...

Mitä taas polkupyörään tulee niin toisaalta lapsen pyörällä opettelun ym koulumatkojen kannalta on pyörän hyvä tietysti käytännönkin syistä olla siellä missä lapsi asuu,eikö pyörä ole käytettäväksi ostettu?
Kuvittelisin jos olisi vaikka tilanne että lapsi on kouluikäinen ja äidillä vaan ei vara ostaa pyörää,joutuu menemään koulumatkan kävellen koska isä ei anna äidin kiusaksi pyörää lapsen kotiin,samaisella pyörällä ajaisi kätevästi matkan isälleenkin (jos siis asuu sopivan/turvallisen ajomatkan päässä )

 

[ap]

Minusta olisi fiksua olla tekemättä mitään kenkäsopimuksia suuntaan tai toiseen, kengät on sen lapsen, jolle ne on ostettu. Enkä naakoittelisi miehen exää.

No kehgäthän on nimen omaan sen lapsen, jolle ne on ostettu. Enhän minä muuta väittänytkään. Ja silloin kun ne kengät jäävät pieneksi, niin ne ovat sen omaisuutta, joka ne on ostanut. Tässä tapauksessa isän.

Ja asiahan ei varsinaisesti sulle kuulu vaan sen lapsen vanhemmille.

Meillä on yhteiset rahat miehen kanssa. Minäkin ostan lapselle usein omaehtoisesti jotain, mutta on päivänselvää, että ne tavarat jäävät meille. Ellei lapsi halua joskus viedä jotain lelua äitinsä luo (väliaikaisesti). Mutta pääsääntöisesti näin. Ja koska meillä on miehen kanssa yhteiset rahat ja noi kengät maksetaan yhteiseltä tililtä, niin miksi asia ei minulle kuuluisi?

 

[ompus]

Mun kaverin mies on avannut omalle pojalleen toisen tilin, jonka käyttöoikeutta ei ole pojan äidillä, koska pojan lahjarahat menivät liian usein äidin vaatteisiin yms. Tämä poika on jo tosin 8 vuotias, joten itse ihan innolla säästää moporahoja isän avaamalle tilille.

 

[vieras]

Minusta olisi fiksua olla tekemättä mitään kenkäsopimuksia suuntaan tai toiseen, kengät on sen lapsen, jolle ne on ostettu. Enkä naakoittelisi miehen exää.

Juu, on tosi outoo ruveta vaatimaan pieneksi jääneitä kenkiä takasin käytön jälkeen.

 

[Keittiönoita]

Jos miehen suku haluaisi, että lapsen äiti päättäisi niiden heidän antamiensa rahojen käytöstä, he varmaan antaisivat rahat suoraan lapsen äidille eikä lapsen isälle.

 

[tiina]

Minusta olisi fiksua olla tekemättä mitään kenkäsopimuksia suuntaan tai toiseen, kengät on sen lapsen, jolle ne on ostettu. Enkä naakoittelisi miehen exää.

Juu, on tosi outoo ruveta vaatimaan pieneksi jääneitä kenkiä takasin käytön jälkeen.

Mitä outoa siinä on jos kerran uusi käyttäjä kengille löytyy ostajan perheestä? Outoa on se että äiti vaatii niitä itselleen kun ei kerran muita lapsiakaan ole.

 

[emmy83]

Ja asiahan ei varsinaisesti sulle kuulu vaan sen lapsen vanhemmille.

Ei periaatteessa kuulu, mutta kun samassa taloudessa ollaan ja yhteiset ja rahat ja miehen mielipaha yms näkyy kotona niin silloim siitää jollain tasolla tulee myös sen nykyisen asia.

en ole ap, vaan eräs toinen "äitipuoli"

 

[Huspati Huta]

No kehgäthän on nimen omaan sen lapsen, jolle ne on ostettu. Enhän minä muuta väittänytkään. Ja silloin kun ne kengät jäävät pieneksi, niin ne ovat sen omaisuutta, joka ne on ostanut. Tässä tapauksessa isän.

Olen eri mieltä, minusta niistä ei tule isän omaisuutta, mutta ollaan vaan eri mieltä.

 

[vieras]

Minusta olisi fiksua olla tekemättä mitään kenkäsopimuksia suuntaan tai toiseen, kengät on sen lapsen, jolle ne on ostettu. Enkä naakoittelisi miehen exää.

No kehgäthän on nimen omaan sen lapsen, jolle ne on ostettu. Enhän minä muuta väittänytkään. Ja silloin kun ne kengät jäävät pieneksi, niin ne ovat sen omaisuutta, joka ne on ostanut. Tässä tapauksessa isän.

Ja asiahan ei varsinaisesti sulle kuulu vaan sen lapsen vanhemmille.

Meillä on yhteiset rahat miehen kanssa. Minäkin ostan lapselle usein omaehtoisesti jotain, mutta on päivänselvää, että ne tavarat jäävät meille. Ellei lapsi halua joskus viedä jotain lelua äitinsä luo (väliaikaisesti). Mutta pääsääntöisesti näin. Ja koska meillä on miehen kanssa yhteiset rahat ja noi kengät maksetaan yhteiseltä tililtä, niin miksi asia ei minulle kuuluisi?

Mun mielestä ainut päivänselvä asia on se, että jos lapselle jotain ostaa, ei aikuiset voi määrätä lapselle missä mitäkin sukkaa voi käyttää tai vaatia pieneksi jääneitä kenkiä/vaatteita palautettavaksi. Mietippä nyt millasen kuvan annat itsestäsi lapselle, mulle kun tulee susta mieleen yksi sana ja se on ahne.

 

[hivenenhullu]

Minusta olisi fiksua olla tekemättä mitään kenkäsopimuksia suuntaan tai toiseen, kengät on sen lapsen, jolle ne on ostettu. Enkä naakoittelisi miehen exää.

Juu, on tosi outoo ruveta vaatimaan pieneksi jääneitä kenkiä takasin käytön jälkeen.

öö, tuota, mikäli lapsella on pienempi sisarus niin eikös se ole ihan loogista että ne kengät menee sille jos ovat vielä käyttökunnossa??
siis samalla lailla varmaan ne äidin ostamat vaatteet menis pienemmilel siaruksille jos hänellä muita lapsia olisi...
ei sen pidä mennä niin että se äiti juurikin sais kaiken hyödyn siitä että myy pieneksi jääneet tavarat... varsinkin jos ne on isän ostamia ja kävisi isän toiselle lapselle...

 

[tiina]

No kehgäthän on nimen omaan sen lapsen, jolle ne on ostettu. Enhän minä muuta väittänytkään. Ja silloin kun ne kengät jäävät pieneksi, niin ne ovat sen omaisuutta, joka ne on ostanut. Tässä tapauksessa isän.

Olen eri mieltä, minusta niistä ei tule isän omaisuutta, mutta ollaan vaan eri mieltä.

Tuleeko niistä äidin omaisuutta?

 

[gab]

Ap, katso peiliin! Jos sinusta exä on ahne, niin yhtään parempi et ole sinäkään. Ostat lapselle jotain, siis ANNAT hänelle jotakin vaatetta tai tavaraa, mutta sinusta "on päivänselvää että ne tavarat jäävät meille".

 

[vieras]

Jotenkin minusta tuntuu, että taas tässäkin tapauksessa lapsi on unohdettu ja tärkeintä on vanhempien, exien ja uusien tapella keskenään. Ostakaa kumpaankin paikkaan kakaralle erikseen kengät ja vaihtakaa ne aina matkan puolivälissä, kun asuinpaikkaa vaihdetaan. Polkupyörät myös parkkiin sinne samaan paikaan. Miettikää miltä lapsesta tuntuu, kun sille rakkaat tavarat täytyy olla aina jossain paikassa, ikäänkuin varastossa ja lapsi elää kahta elämää tavaroidenkin kanssa, eikä vain ihmisten.

 

[ap]

Minusta taas on uskomatonta että miehen lapsen äidistä tehdään rahanahne paska jos ei juuri nyt satu muistamaan kuka minkäkin vaatekappaleen osti. Itse ajattelisin näiin että voi olla parempi kun ette osta mitään ettei teille tule paha mieli,itse en ainakaan millään voi muistaa sainko juuri nuo farkut lapselleni omalta siskoltani vai veljeltäni ja kuka nyt tuon takinkaan osti...

Mitä taas polkupyörään tulee niin toisaalta lapsen pyörällä opettelun ym koulumatkojen kannalta on pyörän hyvä tietysti käytännönkin syistä olla siellä missä lapsi asuu,eikö pyörä ole käytettäväksi ostettu?
Kuvittelisin jos olisi vaikka tilanne että lapsi on kouluikäinen ja äidillä vaan ei vara ostaa pyörää,joutuu menemään koulumatkan kävellen koska isä ei anna äidin kiusaksi pyörää lapsen kotiin,samaisella pyörällä ajaisi kätevästi matkan isälleenkin (jos siis asuu sopivan/turvallisen ajomatkan päässä )

Lapsella on polkupyörä myös äidin kotona. Ja äiti saa kunnon elarit ja kunnon palkkaa. Polkupyörän ostaminen myös sinne ei ole ongelma. Lisäksi isä on luvannut osallistua suurempiin hankintoihin äidin luo, mikäli hän saa ne itselleen jos on ne itse ostanut. Ja koska isä on joskus elareita sovittaessa näin mennyt lupaamaan, niin lapsen äiti jaksaa vedota aina tähän.

 

[vieras]

Meillä oli alkuun vähän samanlaista miehen ex:n kanssa, mutta onneksi tuli myöhemmin järkiinsä. Lapsi ei olisi meillä saanu ulkona tehdä mitään kun vaatteet likaantuu ja aina oli lista vaatteista mitkä pitää tulla takasin lapsen mukana. Ymmärränhän minä että esim ulkovaatteet ja muut ns paremmat vaatteet, mutta että nilkkasukista ja pikkareista valitetaan. Joskus kun vaatteita oli jääny meille kun olivat pesussa. Mä sit lopetin vaatteiden pesun ja ostettiin lapselle meille omat vaatteet ja äidin tälettämä vaate kassi palautui avaamattomana takas. Se auttoi... mutta jo meidän ostamia vaatteita kulkeutui äidille, niin niitä ei sen koommin nähty :kieh: siis esim. kalliimpia ulkovaatteita...